2018

MINÄ, HENKILÖHAHMO -koulutuspäivä (pe 14.12. kello 10-16, Tampereen yliopisto, Pinni B1096)

Kertomuksen vaarat -projekti toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleiksi keskustelevaan koulutuspäivään “Minä, henkilöhahmo” pe 14.12. Tampereen yliopistossa (Pinni B1096).

Näkökulmia itsen kertomiseen tuovat niin journalistit, tutkijat kuin esikoiskirjailijakin. Millaisia kertomuksia itsestä Kertomuksen vaarat on saanut ilmiantolaatikkoonsa? Mitä tehdä, jos huomaa muuttuneensa henkilöhahmoksi? Mikä on itsen ja julkisen minän suhde? Miksi journalismi kertoo yksilötarinoita?

AIKATAULU (puheenvuorot 20–30 min + keskustelua)

10.15 – 10.30 Maria Mäkelä: Minäkerronta ja vaarat Kertomuksen vaarojen aineistossa
10.30 – 11.15 Anu Ubaud: Miksi journalismi kertoo yksilötarinoita?
11.15 – 12.00 Ilkka Pernu: Minua ei ole – itsen kirjoittaminen featurejournalismissa

13.00 – 13.45 Sisko Savonlahti: Miksi aina minä?
13.45 – 14.15 Matias Nurminen: Topelius ja anti-Midas: Urheilupersoona Aleksi Valavuori ja tarinallistamisen houkutus

14.45 – 15.30 Saara Särmä: Elämä valtakunnanfeministinä
15.30 – 16.00 Tytti Rantanen: Wille Hyvösen Tuntematon uusvilpittömänä performanssina


PUHUJAVIERAAT

Anu Ubaud on Helsingin Sanomien toimituspäällikkö. Hän on työskennellyt media-, viestintä- ja markkinointialalla 11 vuotta. Journalismin parista hänellä on kokemusta Hesarin lisäksi useasta aikakauslehdestä.

Ilkka Pernu on kokenut journalisti ja Long Playn perustajajäsen. Hän on kirjoittanut laajoja henkilökuvia, reportaaseja ja muita featuretekstejä Long Playn lisäksi useisiin aikakauslehtiin, muun muassa Suomen Kuvalehteen ja Imageen.

Sisko Savonlahti on 36-vuotias helsinkiläinen toimittaja, televarainhankkija ja esikoiskirjailija. Hänen kirjansa “Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu” ilmestyi viime syyskuussa.

Saara Särmä, YTT, feministi, johtaja, taiteileva tutkija, työskentelee tällä hetkellä projektitutkijana Maanpuolustuskorkeakoulussa.

Projektin tutkijat:

Maria Mäkelä on Kertomuksen vaarat -projektin (Koneen säätiö, 2017–2020) johtaja ja yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa.

Matias Nurminen on väitöskirjatutkija Kertomuksen vaarat -hankkeessa. Hän kirjoittaa väitöskirjaa viettelykertomuksista 2000-luvun alussa ja tutkii antifeminististen miesasialiikkeiden, eli manosfäärin, kertomuskäsityksiä.

Tytti Rantanen viimeistelee väitöskirjaansa kerronnan sabotaasista ranskalaisessa 1960- ja 1970-luvun radikaalissa elokuvassa ja kirjallisuudessa. Kertomuksen vaaroissa Tytti tutkii pohjoismaista dokumenttielokuvaa ja dokumentaristien itsen kertomista.


NARRATIVE AND TRUTH (University of Tampere, Monday 3 December, lecture hall Paavo Koli)

The research consortium Instrumental Narratives: The Limits of Storytelling and New Story-Critical Narrative Theory (Academy of Finland 2018-2022) presents: Tampere Team’s kick-off seminar with Paul Dawson!

The role of the Tampere team in the iNARR consortium is to study (1) the story logic of social media, (2) the relationship between narrative and truth, facts or data, and the storytelling boom as a key element of the “post-truth” era, (3) personal experience as knowledge, (4) storytelling as a normative practice, (5) popular understanding of what counts as a narrative. We have invited our Australian colleague, internationally acclaimed narrative theorist Paul Dawson (University of New South Wales) to discuss these issues with us. The program consists of a plenary talk by Paul, shorter presentations by team members, and a closing panel featuring the PIs of the Turku and Helsinki teams.

When and Where: University of Tampere, Monday 3 December 2018
Building Pinni A, lecture hall Paavo Koli

***

PROGRAM

12.00 – 13.00 Paul Dawson:
“The Truth about Narrative: Emergent Storytelling and Affective Publics in the Digital Age”

13.00 – 13.20 Maria Mäkelä:
“The Experiential Narrative Truth in the Dangers of Narrative corpus”

13.40 – 14.00 Laura Karttunen (iNARR Tampere team):
“Fiction as Knowledge: Symbolic Resources, Dewey, the Bold and the Beautiful”
14.00 – 14.20 Samuli Björninen (iNARR Tampere team):
“The Rhetoric of Factuality in Narrative: Complementing and Challenging the Rhetorical Fictionality Theory”

14.20 – 15.00 Roundtable: Paul Dawson, Mari Hatavara (iNARR Tampere team), Hanna Meretoja (Turku team leader, iNARR consortium), Merja Polvinen (Helsinki team leader, iNARR consortium)

***

Paul Dawson, University of New South Wales
The Truth about Narrative: Emergent Storytelling and Affective Publics in the Digital Age

This paper will connect some of the fundamental concerns of narrative theory with an account of the viral circulation of stories in today’s digital age, most specifically through the global micro-blogging site, Twitter. Its aim is to establish how narrative knowledge relates to the method of scientific explanation on the one hand and to the paradox of fictional truth on the other. This will proceeed by examining the interplay between causality (a feature of narrative logic) and affect (a function of narrative tellability).

A central premise of the paper is that Twitter can be characterized in scientific terms as a complex system producing emergent phenomena. Building upon current social media research into ‘ambient affiliation’ (Zappavigna), ‘affective publics’ (Papacharissi) and ‘shared stories’ (Page) to develop this proposition, the paper will investigate its significance for the question of what constitutes narrative truth in today’s media ecology. On the basis that the hashtag is the key property of emergent storytelling, this paper will discuss the competing concepts of narrative that inform the #MeToo movement in the context of Fourth Wave feminism.

***

Visit iNARR webpage: https://instrumentalnarratives.wordpress.com/


Organisaatiotarinankerronta –seminaari (perjantaina 23.11. klo 9.30-13, Pinni B 1097)

Seminaarin aamupäivän aikana kuullaan johtamisen, organisaatiotutkimuksen ja kertomusten parissa työskenteleviltä asiantuntijoilta mitä kertomus organisaatioissa heidän työssään tarkoittaa.

Puheenvuoroissaan teemaa pohtivat muun muassa:

  • ohjauksen lehtori Arto Koskinen (Tampereen ammattikorkeakoulu, media-ala),
  • tutkimusjohtaja Matti Hyvärinen (Tampereen yliopisto),
  • väitöskirjatutkija Paula Rossi (Tampereen yliopisto) sekä
  • informaatiotieteen ja interaktiivisen median professori J. Tuomas Harviainen (Tampereen yliopisto)

Kommenttipuheenvuoroissa ääneen pääsevät:

  • yleisen kirjallisuustieteen dosentti, yliopistonlehtori Maria Mäkelä (Tampereen yliopisto) ja
  • hallintotieteen professori Jari Stenvall (Tampereen yliopisto)

He pohtivat laajemmin organisaatiotarinankerronnan teemaa.

Seminaarin alustava ohjelma:

  • klo 9.30 – 10.00 Aamukahvit
  • klo 10.00 – 12.30 Puheenvuorot + kommentit
  • klo 12.30 – 13.00 Organisaatiotarinankerronnan teema ja tutkimus – yhteinen keskustelu

Seminaarin toivotaan toimivan avauksena ja kehittäjänä monitieteelliselle organisaatiotarinankerronnan tutkimusalan ja yhteistyön organisoitumiselle.

Kutsumme mukaamme keskustelemaan kaikki teemasta kiinnostuneet: tilaisuus on avoin ja maksuton.

Tapahtuman esite: OT_esite

Lisätietoja

väitöskirjatutkija Paula Rossi
paula.rossi@uta.fi
050 318 7456


Workshop: Intermediality and Narrative (September 26, 2018, University of Tampere)

Narrare, Centre for Interdisciplinary Narrative Studies, will arrange a workshop at the University of Tampere, Finland, September 26th (12–16, room Pinni B3107). The event will consist of a guest lecture and a number of idea papers submitted by researchers from all stages of their careers to be discussed together. The focus of the day will be on intermediality and narrative:

* How do the two concepts relate to, complement, and challenge one another?

* How does intermediality theory open up narrative theories for application beyond the verbal and the literary?

* What is the impact of intermediality theory on the understanding of genre – literary or otherwise?

* How are narratives affected by today’s changing media environments and/or different medial configurations?

* What constitutes an intermedial narrative in the first place?

To contribute, send in your idea paper (150–200 words) addressing one or more of the questions above by Fri 14 Sep. To participate as a member of the audience, confirm your attendance by Sun 23 Sep. Participating in the workshop will be your ideal chance to receive expert commentary on your research and meet with people in the field.

Contact: Jarkko Toikkanen, jarkko.toikkanen[at]uta.fi

To promote future cooperation, joining Narrare will be Linnaeus University Centre for Intermedial and Multimodal Studies (IMS) at Växjö, Sweden. Our confirmed guest is Péter Makai, a postdoc at IMS working on evolutionary grand narratives across media borders. Péter’s paper (see below for abstract) will be commented on by Prof. J. Tuomas Harviainen (Information Studies and Interactive Media).

Vast narratives of evolution: Games of life and stories of speciation

Péter Makai

Biological evolution happens gradually, in most cases, imperceivably slowly. While a family or a tribe might have an oral history of a few generations, the history of life on Earth, etched into bones, rocks and DNA record a grand narrative of millions of years. How is evolution made intelligible and acceptable? By telling compelling stories using scientific evidence and reasonable speculation, by compressing time into well-wrought narrative patterns. Meanwhile, because of the algorithmic logic of evolution, digitised media, and computer games in particular, are in a privileged position to present evolution, since they can simulate the contingent, non-teleological nature of evolution. These fictional “experiments” occur within the confines of the game-worlds they simulate, but, in order to make the experience playable, players actually become intelligent designers: they meaningfully direct the flow of ludic evolution, thereby perverting the logic of natural selection. At the workshop, I want to tease out the implications of this tension between the possibilities of different media for authoring vast narratives and the actual constraints human interactions and cognitive capabilities impose on the meaning-making process in making evolution a lived experience.
***

Please find also an idea paper by Péter Makai by clicking this link: PKM Leading Idea Paper – The Vast Narrative of Evolution Across Media


The Literary in Life (LILI18): The Social, Affective and Experimental in Narratives across Media

venue and date: University of Tampere, Finland, 13–15 June 2018

LILI18 targets the social, affective and experimental in literature, and explores literary forms of mediation in everyday life. How are literary conventions and devices, both narrative and poetic, employed in social and cultural meaning-making? We investigate the use of stories and metaphors, affective tone and emotion-expressions, as well as literary experimenting, in literature and social life. This approach will allow literary scholarship to regain its focus on literary works and literariness, and open up the boundaries that in many research traditions have isolated artworks from the world of everyday life and routine textual practices. These boundaries are medial in nature, which means that the traffic between art and the everyday is mediated in the form of social, affective and experimental uses of narrative and poetic modes. We are consistently exposed to media platforms, both old and new, that sustain and challenge our perceptions of the world, and employ similar narrative and poetic, as well as rhetorical and aesthetic, means across the board. In this way, we are presented with medial representations that engage us both affectively and in terms of cultural knowledge. In effect, private experiences are mediated as a public process we may have little control over.

Confirmed keynote speakers:
• Prof. Amy Shuman, Department of English (folklore, narrative, and critical theory), The Ohio State University, US
• Prof. Winfried Menninghaus, Director of Max Planck Institute for Empirical Aesthetics, Frankfurt am Main, Germany
• Dr. Jan-Noël Thon, Department of Culture, Film and Media, University of Nottingham, UK

Registration

Please register for the conference by 28 May 2018

Participation fees (VAT 0 %):

Early Bird, regular: 150 EUR (175 EUR from 1 May onwards)

Early Bird, doctoral researchers: 100 EUR (125 EUR from 1 May onwards)

The fee includes the conference programme and materials, scheduled lunches and coffee breaks as well as the conference dinner on 13 June at the restaurant
Finlayson Palace.

Payment
The participation fee is paid when registering for the event. The payment is made either with a credit card, by PayPal or via online banking (no additional charges). Participants from Finnish organisations can also choose invoicing as their payment method, in which case an invoicing fee of 20 EUR (VAT 0 %) will be added to the sum total. A payment receipt will be sent to you by e-mail. The system sends the invoice automatically after completing the registration. Please make sure that the invoicing details are accurate. If the participant has provided inadequate or faulty invoicing details when registering for the event, a supplementary 20 EUR (VAT 0 %) will be charged in addition to the previous invoicing fee for issuing a new invoice.

Cancellation policy
For cancellations received by 28 May 2018, the paid registration fees will be fully refunded, except for the possible invoicing fee. No refund will be issued for cancellations made after this date. No refunds will be made for no-shows. Participation that has already been registered can be transferred to another person from the same organisation without any extra charge. Cancellations and requests for refunds and registration transfers must always be made by e-mail to utaconferences@uta.fi.
_______________________________________________

Programme
Wednesday 13 June
9.00 – 10.00 Registration, Pinni B building lobby
10.00 Opening words (auditorium B1100, 1st floor)
10.15 Keynote I: Winfried Menninghaus
“The Enjoyment of Negative Emotions in Art-Reception”
11.30 Lunch (Restaurant Minerva, 2nd floor)
12.30 Sessions I
14.00 Sessions II
16.00 Coffee (Lobby buffet, 1st floor)
16.30 Conference panel I (auditorium B1100, 1st floor)
Literature and emotions: Creating emotion effects and affecting readers (LILI University of Helsinki)
19.00 Conference dinner (Restaurant Finlayson Palace, add. Kuninkaankatu 1)
Thursday 14 June
9.00 Sessions III
10.30 Keynote II: Amy Shuman (auditorium B1100, 1st floor)
“The Personal is Allegorical: The Production of Truths and Lies in Political Asylum Narratives”
12.00 Lunch (Restaurant Minerva, 2nd floor)
13.00 Sessions IV
14.30 Sessions V
16.00 Coffee (Lobby buffet, 1st floor)
16.30 Conference panel II (auditorium B1100, 1st floor)
Narrative Selves in Art and the Everyday (LILI University of Tampere)
Friday 15 June
9.00 Sessions VI
10.30 Keynote III: Jan-Noël Thon (auditorium B1100, 1st floor)
“Narrative across Media and the Challenges of Media-Consciousness”
12.00 Lunch (Restaurant Minerva, 2nd floor)
13.00 Sessions VII
14.30 Conference panel III (auditorium B1100, 1st floor)
Poetics and Politics of Contemporary Experimental Literature (LILI University of Jyväskylä)
14.30 Coffee (Lobby buffet, 1st floor)
16.00 Conference roundtable: The Literary in Life

 

Conference web site: https://events.uta.fi/lili2018/
The Academy of Finland research project “Literary in Life”
https://www.uta.fi/ltl/en/plural/projects/ongoing/LILI.html

Pre-conference Ph.D. workshop: Analyzing Everyday Storytelling

Time: Tuesday June 12, 2018 (11:00–17:00)

Venue: University of Tampere

Workshop language: English

EXTENDED DEADLINE FOR APPLICATIONS: MAY 15, 2018.

The course theme: The focus of this course is on everyday stories and storytelling as they occur in and shape social reality. What are the stories that people encounter, use, negotiate and co-construct in everyday life? How, where and why are the stories told? How do these stories travel around? Who has the right to tell particular stories? How do the “narrative environments” (Gubrium and Holstein) give form and trigger particular kinds of social storytelling? What kinds of socially sanctioned storytelling practices exist? The course provides participants with a theoretical framework and methodological tools for analyzing stories and storytelling practices in varying everyday contexts.

Visiting teacher: Prof. Amy Shuman, Department of English, Ohio State University is a distinguished expert in folklore, narrative, and critical theory. She has published on conversational narrative, literacy, political, food customs, feminist theory and critical theory, and her books include Storytelling Rights: The Uses of Oral and Written Texts by Urban Adolescents (1986); Other People’s Stories: Entitlement Claims and the Critique of Empathy (2005); and (with Carol Bohmer) Rejecting Refugees: Political Asylum in the 21st Century (2008).

Course format: Before the course, participants submit a paper (5–6 pages in total) that consists of the research question, theoretical background and the intended way of reading the material (2 pages), and an excerpt of the research material (3–4 pages).  The course starts with Prof. Shuman’s lecture on the core concepts and latest developments that interdisciplinary narrative studies have to offer to analyzing everyday storytelling.  During the course, every participant has 5 min time to introduce his or her problem and materials followed by a discussion led by Prof. Shuman. The purpose of the course is to offer feedback and ideas for reading, not to give long explanations about one’s own paper.

Credits: Presenting a paper in the pre-conference workshop: 3 credit points; presenting a paper and participating in the conference The Literary in Life (LILI18): The Social, Affective and Experimental in Narratives across Media 5 credit points. See https://events.uta.fi/lili2018/.

Course organizers: Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies, Academy of Finland research project “Literary in Life” (LILI), Faculty of Social Sciences, University of Tampere.

Contact persons: Matti Hyvärinen (matti.k.hyvarinen@uta.fi), Matias Nurminen (matias.nurminen@uta.fi).

To apply: Send a one-page letter with information about your research question, theory, way of reading, material, and the stage of your research, containing your contact details and affiliation, to Coordinator Matias Nurminen matias.nurminen@uta.fi.

Deadline for applications and papers: Deadline for the one-page letter is May 15, 2018. The participants will be informed about acceptance promptly after applying. The papers (see Course format) must be sent no later than June 3, 2018.

Welcome to our pre-conference workshop in June, and please find all the information also from below (link to a pdf-file):

LILI18 PreSeminar_announcement


Tulevaisuuden kertominen, kuvitteleminen ja ennakointi tieteessä ja taiteessa

Symposium Tampereen yliopistossa 1.6.2018

Tulevaisuuden kuvittelua ja tulevaisuudesta kertomista tapahtuu kaikilla yhteiskunnallisen keskustelun alueilla: politiikassa, yhteiskuntasuunnittelussa, mediassa, tieteessä ja kirjallisuudessa sekä taiteessa. Tulevaisuuden kertomista ja kuvittelua on yhtä lailla dystopiaromaanin kuvaama kauhistuttava tulevaisuus, yhteiskuntafilosofin näkemys ihanteellisesta yhteiskuntamuodosta tai journalistin hahmotelma ihmisten selviytymisestä ilmastokatastrofin jälkeen.

Kertomus onkin tulevaisuutta hahmottava, jäsentävä ja ennakoiva muoto, jota hyödynnetään paitsi taiteessa myös erilaisissa arkisissa kommunikaatiotilanteissa. Kertomalla ja kuvittelemalla tulevaisuutta voidaan arvioida ymmärrettävällä tavalla nykyisten kehityskulkujen seurauksia tai tarjota vaihtoehtoja ja perusteluja toiminnan muuttamiseksi. Kertomukset ja fiktio ylipäätään myös mahdollistavat tulevaisuuden kokemuksellisen haltuunoton tavalla, johon tieteelliset faktat eivät välttämättä pysty. Fiktio ja kertomukset voivat osoittaa meille, miltä tulevaisuudessa eläminen tuntuu.

Symposiumissa pureudutaan monitieteisesti hahmottamaan tulevaisuuden kertomisen ja kuvittelun mahdollisuuksia. Tilaisuus on kaikille avoin. Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan!

Ohjelma

Pinni B4113, Kansleririnne 1

10.15-10.30 Aloitus
10.30-11.00 Juha Raipola: Sopivan kokoinen kertomus: Ilmastonmuutos ja mittakaavakritiikki
11.00-11.30 Olli-Pekka Moisio: Utooppinen pedagogiikka
11.30-12.15 Paavo Järvensivu, Tero Toivanen ja Ville Lähde: Tehtävänä tulevaisuus: Monitieteinen ympäristötutkimus, journalismi ja draama

13.00-13.30 Teppo Eskelinen: Parempien tulevaisuuksien kuvittelu yksin ja yhdessä
13.30-14.00 Aleksi Lohtaja: Utopiat ja niukkuus: Miksi utopioista kerrotaan asketismin kautta?
14.00-14.30 Jarno Hietalahti: Naurettavat utopiat. Humoristinen suhtautuminen toisinolemisen mahdollisuuteen

15.00-15.30 Keijo Lakkala: Utopia ja nykyisyyden suhteellisuus
15.30-16.15 Maria Laakso, Hanna Samola ja Toni Lahtinen: Nuortenkirjallisuuden dystopiat 2010-luvulla

Järjestäjät:

Kirjallinen elämä. Kirjallisuuden ja arkipäivän rajankäyntiä. (SA), Synkistyvät tulevaisuudenkuvat. Dystooppinen fiktio Suomalaisessa nykykirjallisuudessa ja kulttuurissa. (Tampereen yliopisto, Koneen säätiö), Ympäristöriskit, dystopiat ja myytit nykykirjallisuudessa (Toni Lahtinen, SA)

Tiedustelut: maria.s.laakso@uta.fi


SOUND AND TOUCH IN EDGAR ALLAN POE

What: a double lecture
When: 10 am – 12 pm, May 30, 2018
Where: B4087, University of Tampere

Remedial Poe: The Sonic and the Vibratory
Prof. Jonathan Elmer, Indiana University, US

Why is Poe one of the most re-mediated authors of the 19the century? In this paper, I will argue that it is both Poe’s analytics of the senses and his dramatization of a passage beyond normal embodied sense experience (that is, what one hears with ears, or sees with eyes) that is attractive to those working in media other than Poe’s own. Poe’s tales were experiments in attention and the conflict of the senses. Perhaps the most consistent pattern of such conflict is the undoing of a regime of vision (and the fixations it promises) by fugitive sonic elements—a cat’s cry, a beating heart, a repeated phrase, the tinkle of a bell. I will explore this thesis by reference to the dimension of sound and the vibratory cosmos it indexed, using remediations by CS Peirce (“Art Chirography”), Jean Epstein (“La Chute de la Maison Usher”), and Lou Reed (his “Raven” album).

Jonathan Elmer is Professor of English at Indiana University, where he is also Director of the College Arts and Humanities Institute. He has published on a wide array of writers and thinkers, from Thomas Jefferson to Richard Wright, Edgar Allan Poe to Kurt Vonnegut, Jacques Lacan and Niklas Luhmann to Jeff “the Dude” Lebowski.

Touch Images in Edgar Allan Poe’s “The Pit and the Pendulum”
Jarkko Toikkanen, University of Tampere

In A Philosophical Enquiry, Edmund Burke lists the causes that give rise to sublime astonishment in which the mind finds itself “suspended, with some degree of horror”. Two of these causes are obscurity and privation, or the partial or total sensory reduction that may be either real or imaginary – that is, something occurring in nature or an affect caused by experiencing art. Poe’s protagonist is undergoing his torture first-hand, whereas the reader experiences the horror and astonishment only in imagination. In doing so, they too are subjected to a sensory reduction in a Burkean manner that can be analyzed in terms of its rhetorical design. How exactly is the reader affected by the taking away of sight, and what kinds of sensory perceptions appear in its place? When there is nothing or very little to see, other senses come to the fore. Here it is the touch images – damp stone, fangs of rats, a blade to cut into flesh – the reader is made to imagine that define the intermedial experience.

Jarkko Toikkanen currently works as university researcher at the University of Tampere in the Academy of Finland consortium “The Literary in Life” (285144). His work on Edgar Allan Poe includes the articles “Auditory Images in Edgar Allan Poe’s ‘The Tell-Tale Heart’” and “Failing Description in Edgar Allan Poe’s ‘The Black Cat’”.

All are welcome to this free double lecture! For more info, you may contact Toikkanen (jarkko.toikkanen@staff.uta.fi).


NARRAREN MONITIETEINEN KEVÄTSEMINAARI VÄITÖSKIRJATUTKIJOILLE 21.5.2018, Tampereen yliopisto

NARRARE INTERDISCIPLINARY SPRING SEMINAR FOR PhD RESEARCHERS May 21, 2018, University of Tampere

Tutkitko väitöskirjahankkeessasi kertomuksia tai käytätkö esimerkiksi kerronnallisia menetelmiä? Monitieteinen kertomuksen tutkimuksen keskus Narrare järjestää kolmatta kertaa kevätseminaarin väitöskirjatutkijoille Tampereella maanantaina 21.5.2018. Tarjoamme mahdollisuuden verkostoitua sekä kehittää kertomukseen ja kerronnallisuuteen liittyviä teorioita, metodeja ja erilaisten aineistojen analyysiä monitieteisessä toimintaympäristössä. Osallistujien töitä kommentoivat keskuksen eri tieteenaloja edustavat kokeneet tutkijat ja professorit. Tänä vuonna vierailevana kommentoijana toimii tällä hetkellä Helsingin tutkijakollegiumissa vieraileva professori Ann Phoenix (Professor of Psychosocial Studies, Thomas Coram Research Unit, UCL Institute of Education, University of London).

Voit osallistua seminaariin max 8 liuskan mittaisella paperilla, joka sisältää (1) lyhyen metodin/teoriakehyksen esittelyn, josta käy ilmi tutkimuskysymys, aineisto, sekä tutkimuksesi suhde kertomuksen tutkimuksen kenttään (1–2 sivua); (2) analyysin, jossa tulkitset aineistoasi (max 4 sivua); (3) jos mahdollista, edustavan katkelman käyttämästäsi aineistosta (1–2 sivua). Teksti voi olla englanniksi tai suomeksi. Odotamme osallistujien esittelevän seminaaripäivänä lyhyesti (max 5 minuuttia) paperinsa ennen kommentteja ja keskustelua. Valitsemme osallistujat motivaatiokirjeiden perusteella. Pyydämme lähettämään 300–500 sanan motivaatiokirjeen 16.4. mennessä osoitteeseen matias.nurminen@uta.fi. Ilmoita selkeästi haluatko osallistua suomen vai englanninkieliseen sessioon. Lopulliset seminaaritekstit pyydämme toukokuun 4. mennessä samaan osoitteeseen.

Kutsua saa levittää.

***
If your PhD project involves studying narrative or if you make use of narrative methods, this announcement is for you. On Monday May 21, 2018, Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies hosts the third annual spring seminar for PhD students. The seminar provides a chance to meet PhD researchers from diverse backgrounds who work on or with narrative, but also to participate in Narrare’s ongoing endeavor of developing theories, methods and analytical tools for the interdisciplinary field of narrative studies. The seminar papers will be commented on by the senior researchers and professors of the Centre. Our confirmed visiting scholar this year is Professor Ann Phoenix. Phoenix is Professor of Psychosocial Studies at Thomas Coram Research Unit, UCL Institute of Education, University of London and currently Fellow at the Helsinki Collegium for Advanced Studies.

We ask participants to submit a max. 8-page seminar paper that consists of (1) a brief introduction to your research question, target material, method or theoretical framework and its contextualization within the field of narrative studies (1–2 pages); (2) an analysis where you interpret your material (4 pages); (3) if possible, a representative excerpt from your target material (1–2 pages). Submissions are to be written in either English or Finnish. On the day of the seminar, participants are expected to present their papers briefly (max. 5 minutes) before comments and discussion. Please apply by sending a motivational letter of 300–500 words to Matias Nurminen (matias.nurminen@uta.fi) by April 16. There will be sessions in Finnish and English – please inform us which session you wish to participate! The deadline for the seminar papers is May 4, and they are to be sent to the same address.

Please feel free to circulate this message.

Real Fictions: Resistance to and Reception of Contemporary Narratives

5-6 April 2018, University of Tampere, PinniB building (Kanslerinrinne 1, Tampere)

Keynote Speakers:
Sam Browse: ‘Political Fictions’
Alison Gibbons: ‘When Fiction imprisons Life: The trial of Ahmed Naji, or, morality and fictionality at the intersection of intention and reception’

In the so-called “post-truth” age, the boundary between reality and fiction seems increasingly hard to distinguish: politicians spin stories; novelists and actors appear as self-named characters in novels, sitcoms, and movies; and historical events are narrativised in literary texts. Moreover, the post-truth or refer-fictional phenomenon reaches beyond the intentions of creators and beyond the fabric of texts. For one thing, the growing popularity of life-writing genres such as memoir, autofiction, and historical fiction demonstrates a desire on the part of consumers for (at the very least, a fictionalised version of) reality. For another, the media “echo-chambers” of the internet demonstrate a desire on the part of citizens for news and opinion that reflects their own perceptions of social and political reality, rather than an established authority. Ultimately, in the twenty-first century – when life becomes fiction and fictions have lived consequences – the dominant sentiments are personal or emotional versions of the truth, and such sentiments can be evidenced in texts created by writers and speakers as well as in the actions and responses of readers, viewers, and the voting public.
Programme

Thursday April 5th

11.15−12.45 I session, PinniB4116, chair: Maria Laakso

Samuli Björninen, Aarhus University: “The Rhetoric of Factuality: Post-Truth and Alternative Facts in the Context of Cognitive Rhetoric”

Mari Hatavara, University of Tampere: “Fictionality Studies, Narrative Modes & Cross-Fictionality”

Teresa Pepe, University of Oslo: “Autofiction and Hoaxes in the Egyptian Blogosphere”

14.15—15.45 II session, PinniB4116, chair: Juha Raipola

Siim Sorokin, University of Tartu: “Digital Enclaves as Leakage Spaces for Societal Realities: Reciprocal Misogyny of Skyler White”

Joe Ondrak, Sheffield Hallam University: “They Came from the Web! How Creepypasta’s Post-postmodern Monsters Creep into Reality”

Markus Laukkanen, University of Tampere: “The Truth is Here”

16.15−17.45 Key note lecture, PinniB1096, chair: Mari Hatavara

Alison Gibbons: “When Fiction imprisons Life: The trial of Ahmed Naji, or, morality and fictionality at the intersection of intention and reception” PinniB1096

18.00−20 Welcoming party, PinniB4087: light refreshments & wine available

Friday April 6th

10.15−11.45 Key note lecture, PinniB1096, chair: Matti Hyvärinen

Sam Browse: ”Political Fictions”

13.15−14.15 III session, PinniB4116, chair: Samuli Björninen

Cinzia Orlando, Università di Pavia: “Walter Siti: autofiction and contemporary realism”

Elise Kraatila, University of Tampere: “Conspicuous Fabrications: Confrontations of the Post-Truth in Speculative Fiction”

14.45−15.45 IV session, PinniB4116, chair: Siim Sorokin

Juha Raipola, University of Tampere: “Narrating the Anthropocene: Anthropocene Fiction and Non-Fiction”

Maria Laakso, University of Tampere: “Fictionalizing science in Alan Weismans World Without Us and TV series Life after People”


THRESHOLDS OF VERBALIZATION: SYMPOSIUM ON THE NARRATOLOGICAL CONCEPT OF ”VOICE” (Wed 14 March, 2018, University of Tampere, Main Building, lecture hall A3)

Organizers:
Academy of Finland project “Voice as Experience: Life-Storying in
Contemporary Media”
Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies, University of Tampere
Contact: Maria Mäkelä / maria.e.makela@uta.fi

***
ALL WELCOME!
***

10.15 – 10.20 Opening words by Maria Mäkelä

10.20 – 11.05
Henrik Skov Nielsen: “Voices in free indirect discourse from the
perspective of rhetorical fictionality theory”

11.05 – 11.35
Mari Hatavara: ”Voice and fictionality”

12.50 – 13.20
Erika Pihl: ” Specular voice and the 13th-century Roman de Silence”

13.20 – 13.50
Teemu Ikonen: ” “In The echo chamber of American horrors: The problem
of the voice of the masses with some narrative solutions from the
1930’s”

13.50 – 14.20
Anna Kuutsa: “Dialogue of minds, bodily gestures and collective
voices: New ways of understanding dialogue narration”

14.35 – 15.05
Laura Karttunen: “No voices, only positions: Quotation as a
positioning device”

15.05 – 15.35
Samuli Björninen: “Speaker function and voice effect: Analyzing the ad
hoc narrativity of contemporary media texts”

15.35 – 16.05
Maria Mäkelä: “The rhetoric of the mind: Contesting the fidelity model”

16.05 – 16.20
Summary statement by Brian McHale


Suomen sisällissodan intermediaaliset esitykset -aineistotyöpaja, perjantai 16.2.2018

Aineistotyöpaja järjestetään pe 16.2. Pinni B:n salissa 4075 COMS-tiedekunnan tiloissa klo 12–16.

Tapahtumasivu: https://research.uta.fi/narrare/sisallissota-aiheinen-aineistotyopaja-perjantai-16-12

Intermediaalisuuden käsitettä on usein käytetty tutkittaessa eri esittämisen tapojen yhdistelmiä (kuten elokuvan kuvaa ja ääntä) tai siirtymiä eri taiteenmuotojen välillä (miten esimerkiksi kirjallisuus muuntuu elokuvalliseen tai musiikilliseen muotoon tai toisin päin). Intermediaalisen tutkimuksen voi myös ymmärtää yksittäisen taiteenmuodon kuten kirjallisuuden lukijassaan herättämien mielikuvien tarkasteluna. Miten lukija kokee lukemansa sanat, tai sanat ja kuvat, ja mitä ne saavat hänet mielessään kuvittelemaan? Entä miten lukija sanallistaa kuvitelmansa ja kertoo niistä muille, ja kenen äänellä hän tällöin puhuu?

Aineistotyöpajamme materiaalit koostuvat valikoimasta Suomen sisällissodan intermediaalisia esityksiä. Lähtökohtamme on, että eri esittämisen tavoilla ja taiteenmuodoilla on omat välinemääräiset (medium-specific) piirteensä, jotka tulee ottaa tarkastelussa huomioon. Sanoin esitetty kirjallisuus ja sanoista ja kuvista koostuva sarjakuva koetaan toisistaan poikkeavin tavoin, ja nämä kaksi esittämisen tapaa hyödyntävät erilaisia kerronnallisia ratkaisuja. Suomen sisällissodan intermediaalisten esitysten analysointi auttaa hahmottamaan niiden retorisia vaikutuskeinoja ja tulkinnallisia ehtoja.

Päivän työskentelyä johtavat Äärimmäiset kokemukset ja sanallistamisen haaste -hankkeen neljä tutkijaa, joiden aineistot on kuvattu alla.

Tommi Kakko

Suomen rahapajan tilaama ja muotoilija Ilkka Suppasen suunnittelema juhlaraha aiheutti Suomi 100 -juhlien lähestyessä suuren kohun. YLEn haastattelema sarjakuvataiteilija Ville Ranta sanoi (25.4.2017), että olisi itsekin voinut käyttää sisällissodan teloitusteemaa työssään, “mutta vain pilapiirtäjänä”. Kolikko vaikutti Rannasta “hipsterivitsiltä” ja rohkeasti suunnitellulta sarkastiselta kuvalta, joka saattoi myös olla onnistuneesta provokaatiostaan huolimatta “vahinko”. Työpajassa tarkastellaan satiirin ja intention suhdetta sekä satiirin tapoja ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lisäksi pohditaan uusvilpittömyyttä ja satiiria graafisessa suunnittelussa ja taiteessa.

Leena Romu

Leena Romun johdatuksella tutustutaan siihen, miten kuvaa ja sanaa kerronnassaan yhdistävä sarjakuva välittää sisällissotaan liittyviä kokemuksia. Romu esittelee tekeillä olevan väitöskirjansa metodin sarjakuvakerronnan kokemuksellisuuden analysoimiseen. Tämän jälkeen työpajan osallistujat pääsevät analysoimaan Satu Lusan Rauha ja sota -sarjakuvateosta (2008), joka keskittyy kuvaamaan Humppilan kunnan tapahtumia vuonna 1918.

Hanna Samola

Mervi Kantokorpi vertaa Jenni Linturin romaania Malmi, 1917 (2013) elokuvaan Helsingin Sanomissa julkaistussa arvostelussaan (26.10.2013). Hän mainitsee, että teoksen dialogit on upotettu ”varmasti leikattuihin kohtauksiin” ja kertoo ihmettelevänsä, jos Linturin romaanista ei tehdä elokuva-adaptaatiota. Linturin romaani kuvaa sisällissotaa edeltävää syksyä ja eri väestöryhmien välisiä jännitteitä. Mikä teoksen kerronnassa luo vaikutelman elokuvallisuudesta ja elokuvalle tyypillistä ratkaisuista? Irina O. Rajewsky luonnehtii intermediaalista viittausta medioiden väliseksi viittaukseksi, jossa esimerkiksi kaunokirjallinen teksti käyttää elokuvalle tyypillisiä tekniikoita. Työpajassa keskustelemme siitä, miten ja millaisin käsittein kaunokirjallisen tekstin elokuvallisuutta voi analysoida.

Jarkko Toikkanen

“Erilaisten syiden takia emme aina saa sanotuksi tai kuvailluksi, mitä tarkoitamme; viivoista muodostuu kuva tai sanoista lause, mutta sen merkitys jää epäselväksi.” Heikki Marila kuvaa esseessään “Apokalyptisiä kuvia: viisi tapaa käsitellä sisällissotaa kuvataiteessa” helsinkiläisessä Galerie Forsblomissa vuonna 2016 pitämäänsä sisällissotanäyttelyä. Kirjasta Toistemme viholliset? Kirjallisuus kohtaa sisällissodan (2018) löytyvä essee ei sisällä kuvia, joten lukija kuvittelee, miltä Marilan maalaukset näyttävät niiden kuvausten ja luomisprosessin sanallistamisen perusteella. Aineistotyöpajan osuudessa Jarkko Toikkanen esittelee ja soveltaa retorista intermediaalisen tutkimuksen menetelmää, joka selvittää, miten lukijan sanojen lukemiseen perustuva visuaalinen kokemus poikkeaa maalausten katsomiseen perustuvasta kuvien tulkinnasta.

Materiaalit jaetaan osallistujille etukäteen ennen työpajaa, joten ilmoittaudu mukaan pe 9.2. mennessä, jarkko.toikkanen[at]uta.fi.

Tapahtuman järjestävät Äärimmäiset kokemukset ja sanallistamisen haaste -hanke ja monitieteisen kertomuksen tutkimuksen keskus Narrare.