Narrare-tutkimuskeskuksen työpaja Hyvinvointi ja kertomukset 2.11. klo 12-16
Ohjelma
12.15-12.20 Professori Mari Hatavara: Avaussanat
12.20-13.00 Tutkimusjohtaja Matti Hyvärinen: Kerronta, toiminta ja hyvinvointi
13.00-13.45 Professori Piia Jallinoja: Parantava ruoka – kertomuksia ruoasta ja ruokavaliosta
14.15-15.00 Yliopistonlehtori Kirsi Lumme-Sandt: Tervaskannot 90+, haastattelu vai elämäntarina?
15.00-15.45 Yhteinen keskustelu
Miten hyvinvoinnista, terveydestä ja sairaudesta kerrotaan? Miten kertomukset vaarantavat tai turvaavat hyvinvointia koronan kaltaisten epidemioiden aikaan? Minkälaisia tarinoita hyvinvoinnista kulttuurissamme liikkuu, ja miten yksilöt kerronnallisesti jäsentävät omaa vointiaan? Voivatko kertomukset lisätä hyvinvointia tai olla sille haitallisia?
Monitieteinen kertomuksentutkimuksenkeskus Narrare järjestää työpajan, jossa keskitytään hyvinvoinnin ja kertomusten välisiin suhteisiin. Tarkoitus on eri tieteenalojen kesken kartoittaa ja lähteä ratkomaan hyvinvoinnin kertomiseen liittyviä monia kysymyksiä, pohtia tieteenalojen eri lähestymistapoja ja testata erilaisia tutkimusmenetelmiä aineistoihin. Selvitämme, mitä lähestymistapoja ja analysointimenetelmiä monitieteiden kertomuksentutkimus voi tarjota hyvinvoinnin kertomusten tutkimiseen. Perustava kysymys on, ovatko kertomukset vain kuvauksia hyvinvoinnista vai ovatko ne itsessään osa hyvinvointia.
Työpaja koostuu kolmesta asiantuntijaluennosta sekä ennakkoon osallistujille jaetun aineiston analysoimisesta työpajoissa. Luennoilla esitellään eri tieteenalojen ja tutkimussuuntausten lähtökohtia ja menetelmiä tutkia kertomuksia hyvinvoinnista. Luennoitsijoina toimivat ja työpajaan osallistuvat sosiologi ja kertomuksentutkija Matti Hyvärinen, terveyssosiologi Piia Jallinoja ja vanhuustutkija Kirsi Lumme-Sandt. Tapahtumaa ja työpajoja vetää Narraren johtaja Mari Hatavara. Aineistona on osia Tervaskannot 90+ -hankkeen haastatteluista sekä Parantava ruoka -kyselyn vastauksista.
Tapahtuma järjestetään kokonaan etänä Zoomin kautta. Osallistuminen on kaikille avoin ja ilmoittautuminen tapahtuu tämän lomakkeen kautta keskiviikkoon 28.10. mennessä.
Osallistumislinkki Zoomiin sekä pääsy ennakkomateriaaliin toimitetaan osallistujille sähköpostitse ilmoittautumisen päättymisen jälkeen.
Tilaisuus on keskusteleva, ja kaikkien osallistujien toivotaan tutustuvan etukäteismateriaaliin ja valmistautuvan keskustelemaan siitä pienissä ryhmissä ja yhteisesti.
Infostory – Tarinat ja tietojärjestelmien kehitys -etäseminaari maanantaina 21.9.2020
Tampereen yliopiston projekti “Tarinat tietotekniikan toteutuksessa” esittelee alustavia havaintojaan. Projektilaisten ohella puhumassa Jari Renko (CTO, Apotti Oy) ja Riitta Hekkala (assistant professor, Aalto yliopisto). Lue lisää kertomustutkimusta, tietojärjestelmätieteitä ja hallintotieteitä yhdistävästä projektistamme: https://projects.tuni.fi/infostory/
Infostory – Tarinat ja tietojärjestelmien kehitys -seminaari, sijaintina Zoom, 21.9.2020 klo 10.00-14.15
10.00-10.30 Maria Mäkelä, Samuli Pekkola ja Jari Stenvall (Tampereen yliopisto): Monitieteinen Infostory-projekti
10.30-11.15 Jari Renko (Apotti Oy): Apotista ja sen tarinallisuudesta
11.30-12.00 Matias Nurminen (Tampereen yliopisto): Jokainen näkökulma on kertomuksen arvoinen? Apotti mediassa
12.00-12.30 Pasi Raatikainen (Tampereen yliopisto): Julkisen sektorin iso tietojärjestelmähankinta – Monitulkintaista yhteistyötä
13.00-13.45 Riitta Hekkala (Aalto yliopisto): Narratiivit tunteiden tutkimisessa – kontekstina tietojärjestelmäprojekti(t)
13.45-14.15 Loppukeskustelu
Kertomuksen tutkimuksen päivä 25.9. PERUTTU
Valitettavasti koronatilanteesta johtuen Kertomuksen tutkimuksen päivä, joka oli tarkoitus järjestää 25. syyskuuta 2020 Tampereen yliopistolla, siirtyy vuodella eteenpäin eli syksyyn 2021. Päädyimme tähän päätökseen, sillä nykyinen tilanne koronaviruksen suhteen ei mahdollista edes osittaista läsnäoloa tapahtumassa.
Kiitämme kiinnostuksesta tapahtumaa kohtaan ja pahoittelemme tästä muutoksesta mahdollisesti aiheutuvaa vaivaa. Iloksemme kutsutut puhujat Katri Komulainen, Markku Lehtimäki ja Kai Mikkonen ovat lupautuneet osallistumaan vuoden 2021 tapahtumaan. Tiedotamme tapahtuman uudesta päivämäärästä myöhemmin.
NARRARE INTERDISCIPLINARY AUTUMN SEMINAR FOR PhD RESEARCHERS CANCELLED
Unfortunately due to the coronavirus pandemic, Narrare interdisciplinary autumn seminar for PhD researchers, which was supposed to be held September 24, 2020 at Tampere University, will be postponed to autumn 2021. We have reached this decision as the current situation regarding the corona virus does not permit us to hold a seminar with even partial in-person attendance.
We thank you all for the interest you have shown for the seminar and we are sorry for any inconvenience this may cause you. On a more positive note, however, we are very pleased to inform that our guest speakers, professors Lars-Christer Hydén and Hanna Meretoja, have agreed to participate in the 2021 seminar. We will inform you about the new date of the seminar later.
CFP: Kertomuksen tutkimuksen päivä: kertomusten yhteiskunnallisuus ja yhteiskunnan kerronnallisuus
Monitieteisen kertomuksentutkimuksen tutkimuskeskus Narrare järjestää 25.9.2020 kertomuksen tutkimuksen päivän. Tutkimuspäivän tarkoituksena on tavata muita kertomuksen tutkijoita ja vaihtaa kokemuksia ja ideoita kertomusten tutkimuksesta. Teemana tänä vuonna on kertomusten yhteiskunnallisuus ja yhteiskunnan kerronnallisuus. Teemasta oman tutkimuksensa kannalta puhuvat kolme pääpuhujaa:
Katri Komulainen on psykologian professori Itä-Suomen yliopistossa. Hän esittelee yhdessä Maija Korhosen kanssa tekemäänsä tutkimusta otsikolla ”Työuupumuksesta toipuminen merkityksenannon ja identiteetin pysyvyytenä ja muutoksena – performatiivinen ja biografinen tarkastelu”.
Markku Lehtimäki on yleisen kirjallisuustieteen professori Turun yliopistossa, ja hänen puheensa otsikko on ”Opettavaisia kertomuksia: Ympäristöretoriikka nykyromaanissa”.
Kai Mikkonen on yleisen kirjallisuustieteen professori Helsingin yliopistossa. Hän puhuu aiheesta ”Kirjallisuus ja terrorismi: empatian keinot, sympatian rajat”.
Kutsumme kaikkia kertomuksen tutkijoita esittelemään oman tutkimuksensa suhdetta kertomusten yhteiskunnallisuuteen tai yhteiskunnan kerronnallisuuteen. Tarkoituksena on lyhyiden (n. 15 min.) esitysten ja niiden pohjalta käydyn keskustelun avulla kartoittaa ja ideoida tutkimusta kertomusten ja yhteiskunnan välisistä kytköksistä. Pyydämme lähettämään noin 200 sanan mittaisen esitelmäehdotuksen 21.8.2020 mennessä Helena Mäntyniemelle (helena.mantyniemi@tuni.fi). Esitelmäehdotuksesta tulee käydä ilmi esittäjän oppiala, affiliaatio ja tehtävä. Ehdotuksen tulee sisältää otsikko ja kuvaus, miten esitelmässä pureudutaan tutkimuspäivän teemaan.
CFP: NARRARE INTERDISCIPLINARY AUTUMN SEMINAR FOR PhD RESEARCHERS September 24, 2020, Tampere University
Symposium: Applied Narratology, April 2-3, 2020, Tampere University – CANCELLED
Due to corona virus, the Applied Narratology Symposium is unfortunately cancelled.
Welcome to the Applied Narratology Symposium!
Come listen to some of the most prominent narrative theorists at Tampere University on April 2nd–3rd. Jens Brockmeier, Marina Grishakova, Molly Andrews and others will talk about different ways in which narrative theory is applied in the social sciences and in fields as diverse as psychology, criminology and IT development.
Everybody welcome!
There is a welcoming coffee served for all participants on Thursday, April 2nd, at 11.15 am. Please fill out the e-form here (by March 19th), so we will know the number of people attending.
The Applied Narratology Symposium
Thursday, April 2nd
10.15-11.15 Introduction and welcome (Päätalo C6)
Laura Karttunen (Tampere University): Applied Narratology: Lessons from Dewey
Sjoerd-Jeroen Moenandar (University of Groningen): Narrative Learning Environments
11.45-12.45 Keynote I (Päätalo C6)
Marina Grishakova (University of Tartu): On the role of narrative imagination in real life: scenario thinking, modeling, and experimentation
14.00-15.00 Session I (Päätalo A3)
Molly Andrews (University of Helsinki & University of East London): Narrative Scholarship and the Entanglement of Human Lives
Mari Hatavara, [Matti Hyvärinen, Hanna Rautajoki] (Tampere University): Narrative Contestation and Positioning in a Life Interview of a Senior
15.15-16.45 Session II (Päätalo A3)
Anneke Sools (University of Twente): Back from the Future: A Narrative Approach to Study the Imagination of Personal Futures
Anna Ovaska (Tampere University): From Critical Medical Humanities to Critical Narrative Medicine
Eevastiina Kinnunen, Päivi Kosonen, [Hanna Meretoja] (University of Turku): Narrative Agency and Metanarrativity: The Potential of Metanarrative Creative Reading Groups
Friday, April 3rd
10.15-11.15 Keynote II (Päätalo C6)
Jens Brockmeier (The American University of Paris): Language, Narrative, and Simultaneity
11.30-12.45 Session III (Päätalo C6)
Ann Bager, Klarissa Lueg (University of Southern Denmark) (via Skype): Theorizing and Applying Narratological Concepts within Sociology – Experiences, Challenges and Outlooks
Lois Presser (Tampere University & University of Tennessee) Narrative and Narratology in an Applied Discipline: The Case of Criminology
13.45-14.45 Session IV (Päätalo A3)
Kirsi Sandberg [Mykola Andrushchenko, Mari Hatavara, Matti Hyvärinen, Jyrki Nummenmaa, Timo Nummenmaa, Jaakko Peltonen] (Tampere University): Computational Recognition of Narrative
Matias Nurminen & Pasi Raatikainen (Tampere University): Narrating the Sociotechnical Mess: Storytelling in Information Systems Development
15.00-16.00 Roundtable (Päätalo A3)
Maria Mäkelä (Tampere University): Too Much Compelling Storytelling? Scholarly Responses to the Storytelling Boom
Roundtable discussion in response to Mäkelä’s talk.
Keynote speakers
Language, Narrative, and Simultaneity
Jens Brockmeier, The American University of Paris
How can we apply narrative theory to some classical problems of psychology and the study of mind? The problem I try to understand is the multi-layeredness of our life, specifically its experiential and mental dimension. I believe that language and, more specifically, narrative plays a central role in our most complex temporal scenarios, such as the scenarios of simultaneity, as we encounter them, for example, in the autobiographical process. My question is how does narrative evoke and create scenarios of multiple events and experiences that happen at the same time.
Jens Brockmeier is a Professor is Psychology in The American University of Paris. His research is concerned with the cultural fabric of mind and language. A number of his research projects have been concerned with how language, as a form of life and central dimension of human development, works in specific social and applied settings. In particular, he has been investigating narrative as psychological, linguistic, and cultural form and practice. His main interest here is in the function of narrative for autobiographical memory, personal identity, and the understanding of time, issues he has explored both empirically and philosophically. His recent books include Beyond the Archive: Memory, Narrative, and the Autobiographical Process (Oxford University Press, 2015); Cultura e narrazione, (Mimesis, 2014); Beyond Loss: Dementia, Memory, and Identity (ed. with L.-C. Hyden and H. Lindemann Nelson, Oxford University Press, 2014).
On the Role of Narrative Imagination in Real Life: Scenario Thinking, Modeling, and Experimentation
Marina Grishakova, University of Tartu
Various forms of counterfactual and imaginative thinking are often weighted against the “actual” or “real” states of affairs and considered as contrary to the referential “truth.” There are, however, modes of representation that are difficult or impossible to evaluate in terms of referential truth or falsity (see Grishakova, Gramigna, Sorokin, in Frontiers of Narrative Studies 2019). Nevertheless, they constitute significant parts of “reality”, for example, through the use of symbolic systems (language, arts, rituals etc.) taken for granted by users and creators of those systems. One of the modes of representations, whose reality status is suspended, is “mimetic modeling” (J.-M. Schaeffer), ranging from ludic feint and imaginative (re)instantiation to fiction. There has been recently an increase of interest in such imaginative constructions in various disciplines (sciences, historiography, anthropology, etc.), and their study has been cast in terminology borrowed from the study of fictional narratives. This lecture will discuss the uses of imagination, from ethical experiments, staged deception in science to scenario thinking, and their functions in “real life”.
Marina Grishakova is Professor in Comparative Literature, Institute of Cultural Research, University of Tartu, Estonia. Her scholarly interests include theories and philosophy of literature, cognitive aesthetics, interdisciplinary narratology, intermedial studies and film. Her current work focuses on complexity and theories of representation. Among her recent publications are Intermediality and Storytelling (with M.-L. Ryan; De Gruyter, 2010); Theoretical Schools and Circles in the Twentieth-Century Humanities: Literary Theory, History, Philosophy (with S. Salupere; Routledge, 2015) Narrative Complexity: Cognition, Embodiment, Evolution (with M. Poulaki; University of Nebraska Press, 2019). She has been and is chair or member of the steering and advisory boards of many international professional associations, research networks and committees, journals and book series, and has given a multitude of keynote and guest lectures in various universities across Europe.
The symposium is organized by:
Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies at Tampere University
Instrumental Narratives: The Limits of Storytelling and New Story-Critical Narrative Theory (Project funded by the Academy of Finland)
Storytelling in Information Systems Development: A Critical Case Study of the Patient Information System Apotti
Organizers:
Laura Karttunen, PhD (Tampere University)
Sjoerd-Jeroen Moenandar, PhD (University of Groningen)
Conference secretary:
Helena Mäntyniemi, MA
***
In the last few years, a proliferation of applications of narrative theory in fields such as medicine, education, criminology, marketing, public policy, etc. has taken place. With that, ‘applied narratology’ has become a possibility: a field facilitating the transfer of narratological methods and findings to professional practices of narrative. This symposium is meant to explore the possibilities of this emerging field, but also to critically assess it.
During two days of keynotes and paper presentations, we wish to be among the first to define and characterise what ‘applied narratology’ could be, but also to ask the necessary critical questions. How well do narratological concepts survive outside their traditional habitat, the study of literary texts? How do they change when applied to practical tasks such as guidance councelling, medical training or immigrant integration? Can the growing popularity of practical applications be explained by institutional pressure and the worldwide decline in humanities, and is this a cause for concern?
One point of departure for this symposium is the acknowledgment of the fact that narratology, by definition, is inimical to questions of application. After all, it was originally conceived as a science of literature dedicated to building general models of narrative structure. For a long time, if the notion of “applied” was considered at all, it was taken to refer to the practice of narratological criticism – the analysis of individual literary texts. The purpose of generating narratological concepts was to enable the scientific exploration and elaboration of narratives on a theoretical level, divorced from practical endeavours. Can, could and should narratology be taken beyond its academic comfort zone? And if so, can we envision an ethical “applied narratology” where narratology’s insights into how stories function are not just commodified for professional storytellers such as marketers and spin doctors, but also made available to the public so as to increase ‘narrative savviness’ – the ability to see through the narrative tricks of those professional storytellers?