2021

(In English below)

Tutkimuskeskus Narraren kertomuksentutkimusta esittelevät ja pohtivat tapaamiset jatkuvat syksyllä 2021. Seminaarissa keskustellaan meneillään ja aluillaan olevista kertomukseen liittyvistä tutkimuksista. Seminaari on kaikille avoin, ja sen tavoitteena on herätellä moni- ja poikkitieteistä keskustelua aineistoista, menetelmistä, teorioista ja tutkimuksen tilasta.

Seminaaritapaamiset ovat tiistaisin klo 16–17 välillä Paavo Koli -salissa (Pinni A2100). Alustaja esittelee aihettaan puolen tunnin ajan, ja jälkimmäinen puolisko varataan keskustelulle. Rajoitusten salliessa seminaari on tarkoitus järjestää lähitapahtumana, mutta seminaaria on mahdollista seurata myös etäyhteydellä. Tarkka ohjelma sekä tapahtumalinkki löytyy tämän tekstin lopusta. Jos Zoom-tapahtumaan liittyessä vaaditaan salasanaa, se on “Narrare”.

From fall 2021, Research Centre Narrare continues presenting and discussing contemporary narrative studies to bring together those who study narratives in TAU. Our Narrative studies seminar is open for everyone with a research interest in narratives. The aim is to create multi- and interdisciplinary discussion on data, methods, theories and the state of research on narratives.

The seminar will gather on Tuesdays at 4–5 pm in Paavo Koli -auditorium (Pinni A2100). The presenter will give a half an hour introduction to their topic and the latter half of the seminar is reserved for general discussion. It is also possible to join the seminar online via Zoom. The seminar program and link to the event can be found below. If a password is requiered when joining the Zoom event, it is “Narrare”.

If you have any questions or problems regarding technical issues related to this lecture series, you can be in contact with Narrare coordinator Anna Kuutsa (anna.kuutsa@tuni.fi).

You are warmly welcome to discuss with others what narratives and their research is and could be!

***

Program:

07.09.2021 Paavo Koli -auditorium (Pinni A2100), 16.00–17.00. Niina Meriläinen, visiting scholar, Social sciences: “Narrative approach to multidisciplinary power relations and human rights research”

After the first seminar gathering, there will be an informal get-together in front of the auditorium. Welcome to celebrate the beginning of the new academic year and the Narrative studies seminar!

12.10.21 Paavo Koli -auditorium (Pinni A2100),16.00–17.00. Laura Karttunen, Senior Research Fellow, Comparative literature: “Reported talk in narratives about implementing an information system in healthcare”

26.10.21 Pinni B1097, 16.00–17.00. Yasaman Ghafaryanshirazi, doctoral student, Psychology and Logopaedics: “Narrative-Based Intervention and Emotional Intelligence”

30.11.21 Paavo Koli -auditorium (Pinni A2100), 16.00–17.00. Jussi Lahtinen, doctoral student, History: “The Making of the Affluent Working-Class. Changing Narratives of the Western Worker during the Post-War Era”

---

Kertomuksen tutkimuksen päivä: kertomusten yhteiskunnallisuus ja yhteiskunnan kerronnallisuus 19.11.2021

Monitieteisen kertomuksentutkimuksen tutkimuskeskus Narrare järjestää 19.11.2021 kertomuksen tutkimuksen päivän. Tutkimuspäivän tarkoituksena on tavata muita kertomuksen tutkijoita ja vaihtaa kokemuksia ja ideoita kertomusten tutkimuksesta. Teemana tänä vuonna on kertomusten yhteiskunnallisuus ja yhteiskunnan kerronnallisuus. Teemasta oman tutkimuksensa kannalta puhuvat kolme pääpuhujaa: Kai Mikkonen (yleinen kirjallisuustiede, Helsingin yliopisto), Markku Lehtimäki (yleinen kirjallisuustiede, Turun yliopisto) ja Katri Komulainen (psykologia, Itä-Suomen yliopisto). 

Tapahtuma on hybridimuotoinen, eli siihen on mahdollista osallistua voimassa olevien koronaohjeistusten mukaisesti paikan päällä Tampereen yliopistossa salissa Pinni B4113. Kaikki keynote-luennot ja esitelmät myös striimataan, joten osallistua voi myös etäyhteyden kautta. Tapahtuman linkki löytyy tästä ohjelmasta sekä Tutkimuskeskus Narraren sähköpostilistalta ja Facebook-sivuilta. 

Tutkimuskeskus Narrare tarjoaa tapahtumaan paikan päällä osallistuville kahvituksen ja cocktailtilaisuuden tarjoilun. Mikäli tiedät osallistuvasi paikan päällä, täytäthän torstaihin 11.11. mennessä ennakkoilmoittautumislomakkeen tarjoilujen varmistamiseksi. 

Ohjelma: 

10.15–11.40 Kutsutut puheenvuorot ja avaussanat, puheenjohtaja Mari Hatavara

• 10.15–10.20 Avaussanat: Mari Hatavara, Tutkimuskeskus Narraren johtaja
• 10.20–11.00  Kai Mikkonen (yleinen kirjallisuustiede, Helsingin yliopisto): Kirjallisuus ja terrorismi: empatian keinot, sympatian rajat
• 11.00–11.40  Markku Lehtimäki (yleinen kirjallisuustiede, Turun yliopisto): Opettavaisia kertomuksia: ympäristöretoriikka nykyromaanissa 

12.40–13.20 Kutsuttu puheenvuoro, puheenjohtaja Matti Hyvärinen 

• 12.40–13.20 Katri Komulainen (psykologia, Itä-Suomen yliopisto): Pienet kertomukset seurantatutkimuksessa 

13.30–14.50 Esitelmäsessio I, puheenjohtaja Mari Hatavara 

• 13.30–13.50 Oskari Rantala (väitöskirjatutkija, kirjallisuustiede, Jyväskylän yliopisto): V niin kuin ketutus vs. verikosto
• 13.50–14.10 Tero Vanhanen (Postdoc-tutkija, yleinen kirjallisuustiede, Helsingin yliopisto): Rakkaus ja romaanit: Mitä Pamela opettaa meille rakkaudesta
• 14.10–14.30 Iida Pöllänen (tutkijatohtori, kirjallisuustiede, Tampereen yliopisto): Kaunokirjalliset kertomukset rodullistettujen vähemmistöjen asialla
• 14.30–14.50 Anne Riippa (tuntiopettaja FT, ranskan kieli, Helsingin yliopisto): Kerronnallisen empatian keinoja Leïla Slimanin romaanissa Chanson douce (2016, suom. Kehtolaulu): vaihtuva sisäinen fokalisointi ja modaalisuus 

15.10–16.30 Esitelmäsessio II, puheenjohtaja Matti Hyvärinen 

• 15.10–15.30 Mirva Heikkilä (tohtorikoulutettava, kasvatustiede, Turun yliopisto): Kerronnallinen tutkimus toimijuutta uudelleen määrittämässä 
• 15.30–15.50 Riku Laakkonen (väitöskirjatutkija, teatteritaide, Tampereen yliopisto): Muistisairaiden ikäihmisten unohdetut kertomukset – sosiaalinen kuolema hoivakodissa
• 15.50–16.10 Kaiju Harinen (tuntiopettaja FT, ranska, Turun yliopisto): Minna Salami ja afrikkalaiskeskeisen tarinankerronnan muutosvoima
• 16.10–16.30 Maria Mäkelä (yliopistonlehtori, yleinen kirjallisuustiede, Tampereen yliopisto) & Samuli Björninen (yliopistonlehtori ma., yleinen kirjallisuustiede, Tampereen yliopisto): Mun tarina, sun narratiivi: populaari tarinapuhe kohtaa kertomusteorian 
• 16.30 Vapaamuotoinen cocktailtilaisuus 

Keynotepuhujat:

Kai Mikkonen, yleisen kirjallisuustieteen professori, Helsingin yliopisto: Kirjallisuus ja terrorismi: empatian keinot, sympatian rajat 

Kaunokirjallisuus on kuvannut terrorismia 1800-luvun lopulta lähtien, jolloin muun muassa Fjodor Dostojevski, R.L. Stevenson, Henry James, Joseph Conrad ja Émile Zola käyttivät malleinaan eurooppalaisten suurkaupunkien anarkistien sekä feeniläisen vapautusliikkeen tuoreita väkivallantekoja. Näistä varhaisista ”dynamiittiromaaneista” lähtien kaunokirjallisuus, ja fiktio laajemmin, on reagoinut terrorismin mediatapahtumaan ja tutkinut sen symbolisia ja sosiaalisia merkityksiä, kuten ajatusta väkivallasta poliittisen vaikuttamisen muotona. Samalla terroristiromaani on vahvistanut myyttejä terrori-iskuista ja niiden tekijöistä sekä luonut juonikuvioita ja persoonallisuuksia, jotka houkuttelevat lukijoita kuvittelemaan väkivallan spektaakkelia tai pohtimaan terrorismin luonnetta yksilöllisistä näkökulmista. Näkökulmallisesti terroristiromaanin perinne on painottunut terrorin uhreihin, etsiviin ja silminnäkijöihin, mutta myös väkivallantekijöiden motivaatio, ajatusmaailma ja kokemus ovat olleet keskeisiä elementtejä. Valittuihin näkökulmiin on usein liittynyt moniulotteisia empatian (kyky kuvitella mitä toinen voisi tuntea) ja sympatian (kyky tuntea jotain toisen puolesta tai toista kohtaan) kysymyksiä.  

Esitelmä keskittyy kaunokirjallisiin terroristihahmoihin empatian ja sympatian näkökulmista sekä pohtii fiktiivisen terroristihahmon ja terrorismijuonen suhdetta laajempaan yhteiskunnalliseen terroristipuheeseen. Terroristiromaani, sikäli kun se mahdollistaa empaattisen lukutavan esimerkiksi terroristin sisäisen kokemuksen tai motivaation kuvauksen kautta, tai kun se jollain tavalla sympatisoi teon tekijää, nostaa esiin moraalisesti haastavan kysymyksen ideologisen väkivallan ymmärtämisestä. Toisaalta fiktion yksilöidyt henkilöhahmot saattavat haastaa stereotypian demonisesta ja mielenvikaisesta toimijasta. Empatian ja sympatian kysymysten merkittävyyttä tässä suhteessa vahvistaa vielä se, että terroriteon yhtenä päämääränä saattaa olla myötätunnon hakeminen tietylle poliittiselle tai ideologiselle päämäärälle. Kaunokirjallisuus on myös usein tarkastellut terrorismitutkimuksessa melko yleistä oletusta, että terroristinen väkivalta edellyttää tekijältään jonkinasteista empatiakyvyn puutetta tai tukahduttamista.  

Terrorismia ei määritellä tässä esitelmässä niinkään teon terroristisen tarkoituksen merkityksessä (kuten Suomen rikoslaissa), vaan väkivallan taktiikkana, joka kohdistuu siviilikohteisiin, tavoittelee laajaa näkyvyyttä vaikutustarkoituksessa ja sitoutuu tiettyyn yhteisölliseen identiteettiin ja ideologiaan. Tässä määritelmässä terroristisen teon perusteet tai sen syiden moniulotteisuus eivät ole olennaisia, vaikka terroristifiktion aiheina nämä kysymykset ovat usein tärkeässä asemassa. Esitelmän kaunokirjalliset pääesimerkit edustavat englannin- ja ranskankielisestä kirjallisuutta, mukaan lukien Robert Louis ja Fanny van de Grift Stevensonin, Émile Zolan, André Malraux’n, Nadine Gordimerin ja Hilary Mantelin teoksia. 

Kai Mikkonen on yleisen kirjallisuustieteen professori ja kirjallisuudentutkimuksen maisteriohjelman johtaja Helsingin yliopistossa sekä Clare Hall Collegen (University of Cambridge, UK) ja Suomen tiedeseuran jäsen. Hänen keskeisimpiin tutkimus- ja opetusaiheisiinsa kuuluvat 1800-luvun ja 1900-luvun alun ranskalainen ja brittiläinen kirjallisuus, matkakirjallisuus, kuva ja sanan suhteen tutkimus (sarjakuva, kuvakirja, kirjojen kuvitus) sekä kerronnan ja fiktion teoria. Hänen tutkimustuotantoonsa lukeutuvat teokset The Narratology of Comic Art (Routledge, 2017), Narrative Paths: African Travel in Modern Fiction and Nonfiction (The Ohio State UP/TIN series, 2015), Kuva ja sana: kuvan ja sanan vuorovaikutus kirjallisuudessa, kuvataiteessa ja ikonoteksteissä (Gaudeamus, 2005) ja The Plot Machine: the French Novel and the Bachelor Machines in the Electric Years 1880-1914 (Rodopi, 2001). 

Markku Lehtimäki, yleisen kirjallisuustieteen professori, Turun yliopisto:  Opettavaisia kertomuksia: ympäristöretoriikka nykyromaanissa 

Esitelmässä ehdotetaan, että kirjallisuuden vanhat opettavaiset, moralisoivat ja didaktiset muodot ovat tehneet paluuta 2000-luvun ympäristötietoisessa romaanissa, joka pyrkii kuvaamaan antroposeenin aikakauden ongelmia ja katastrofeja. Romaani modernin ajan muotona korostaa tyypillisesti inhimillistä kokemuksellisuutta, mutta ilmastonmuutoksen kaltaiset laajamittaiset ja vaikeasti hahmotettavat ilmiöt tuntuvat ylittävän yksilökeskeisen kokemustason. Monissa viime aikojen ympäristöaiheisissa romaaneissa ja ”ilmastofiktioissa” korostuu jokseenkin luennoiva sävy, jossa luonnontieteelliset tutkimustulokset istuvat saumaisesti toiminnallisiin tapahtumiin. Tällöin didaktinen ja mimeettinen kerronta tuntuvat kamppailevan keskenään samasta tilasta teoksen rakenteessa. Esitelmässä kuitenkin pohditaan sitä, että ympäristöongelmat pyritään nykyromaaneissa – kuten Ian McEwanin Solar (2010), Barbara Kingsolverin Flight Behavior (2012), Jonathan Franzenin Purity (2015) ja Richard Powersin The Overstory (2018) – tarjoamaan yleisölle edelleen myös tunteisiin vetoavina yksilökertomuksina, jotka hyödyntävät symbolien, allegorioiden ja myyttien retorista varastoa. Tämä kaikki, niin allegoriset tarinamallit kuin tieteellinen tieto, ovat osa kirjailijoiden retorista kommunikaatiota heidän pyrkiessään vaikuttamaan lukijoidensa järkeen ja tunteisiin. Vaikka didaktisella ja retorisella kertomuksella on modernismin ”näyttämistä, ei kertomista” korostavassa käsityksessä huono maine, pyrkivät ympäristötietoiset romaanit kehittämään uusia opettavaisen kertomuksen muotoja yhdistämällä kirjallisuuden kaksi perustehtävää, huvin ja hyödyn. Samalla kaunokirjallisuus pyrkii puolustamaan paikkaansa vakavasti otettavana kulttuurisen ja yhteiskunnallisen keskustelun muotona, sillä parhaimmillaan se tavoittaa sellaisia kokemuksia ja tasoja, jota tietokirjallisuus ei tavoita. 

Markku Lehtimäki on yleisen kirjallisuustieteen professori Turun yliopistossa. Hänen asiantuntijuusalueitaan ovat retorinen kertomusteoria, fiktion ja ei-fiktion teoria, ekokritiikki, visuaalinen kulttuuri, nykyromaani ja amerikkalainen kirjallisuus. Hänen tutkimusprojektejaan ovat olleet “Natural Narratology, Cognitive Poetics, and Ecocriticism” ja “The Changing Environment of the North: Cultural Representations and Uses of Water”. Hänen viimeaikaisiin julkaisuihinsa kuuluu toimitettu kokoelma Visual Representations of the Arctic: Imagining Shimmering Worlds in Culture, Literature, and Politics (Routledge 2021). 

Katri Komulainen psykologian professori, Itä-Suomen yliopisto:  Pienet kertomukset seurantatutkimuksessa 

Terveyden ja sairauden narratiivinen tutkimus on perinteisesti edustanut ns. suurten kertomusten lähestymistapaa, jossa sairauden on nähty olevan elämänkulullinen katkos. Kertomusten on tällöin nähty olevan tärkeitä luotaessa ymmärrettävyyttä ja jatkuvuutta omalle elämälle ja identiteetille sairauden äärellä. Pienten kertomusten näkökulma suuntaa sen sijaan huomion kertojan tilannesidonnaiseen navigointiin hänen vastatessaan kysymykseen siitä ”Kuka minä olen?”. Lähestymistavassa ollaan kiinnostuneita siitä, millaisia strategioita kertojat käyttävät rakennettaessa, vahvistettaessa tai kiistettäessä (terveen ja sairaan) identiteettejä tietyssä kontekstissa, tietyssä vuorovaikutustilanteessa ja dialogissa itsen ja (kuvitellun) yleisön kanssa.  

Esitelmässä käsitellään laadulliseen seurantatutkimukseen pohjautuvaa tapaustutkimusta työuupumuksesta ja sovelletaan pienten kertomusten analyysiä seurantaan. Tapaustutkimus on osa laajempaa Maija Korhosen, Katri Komulaisen ja Venla Okkosen (ISY) tutkimushanketta ”Katkokset, kehitykselliset siirtymät ja oppiminen aikuisen elämänkulussa: Laadullinen seurantatutkimus työssä uupuneiden kuntoutusinterventiosta”. Hankkeessa haastateltiin kolmena ajankohtana (2016-2018) työuupumuskuntoutuskurssille osallistuneita henkilöitä.  

Esitelmässä käsitellään sitä, kuinka yli 50-vuotias ”Anna” tulkitsee itseään terveenä ja sairaana kuntoutuksen kuluessa ja neuvottelee työuupumuksesta, joka kiistanalaisena diagnoosina näyttäytyy selitystä ja oikeuttamista vaativana. Esitelmässä mm. pohditaan, miksi tietyt kertomukset toistuvat lähes sanatarkasti Annan seurantahaastatteluissa. Pienten kertomusten näkökulmasta tarkasteltuna kertomusten toisto ei välttämättä ilmennä identiteetin tai minuuden pysyvyyttä, vaan se voidaan nähdä myös retoriseksi keinoksi, jonka avulla ihmiset pyrkivät oikeuttamaan moraalisesti ongelmalliseksi määrittyvää tilannettaan. Viime kädessä neuvottelu työuupumuksesta ilmentää työelämän ja kuntoutuksen rakentamia ja ylläpitämiä käsityksiä hyvästä työntekijästä, hyvästä kuntoutujasta ja terveydestä.  

Katri Komulainen toimii psykologian (elämänkulun tutkimus) professorina Itä-Suomen yliopistossa. Hänen tutkimusintressinsä liittyvät koulutuksen ja työelämän narratiiviseen tutkimukseen ja sekä viime vuosina myös terveyden ja sairauden laadulliseen tutkimukseen. 

---

Narrare Interdisciplinary Autumn Seminar for PhD Researchers 18.11.2021

On Thursday, November 18, 2021, Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies hosts the fifth annual seminar for PhD students. The seminar provides a chance to meet PhD researchers from diverse backgrounds who work on or with narrative, but also to participate in Narrare’s ongoing endeavour of developing theories, methods and analytical tools for the interdisciplinary field of narrative studies. Our visiting scholars this year are Professor Lars-Christer Hydén (Linköping University) and Professor Hanna Meretoja (University of Turku). 

The seminar will be held as a hybrid event at Tampere University, Finland. The seminar day consists of seminar workshops and two keynote lectures by our invited visiting scholars. The two workshop panels are for the participating PhD researchers only. The keynote lectures are open for everyone. The keynote lectures will be given on site in Tampere and they are streamed. Please find the Zoom link for the keynote lectures at the end of the programme. Depending on the Covid-19 situation in Finland in November, we encourage to consider taking part in the keynote lectures in person. All the arrangements of the seminar will be based on the Covid-19 guidelines of the Tampere University. All welcome!  

Programme: 

Open Keynote lectures (Päätalo A4): 

10.00 Lars-Christer Hydén (University of Linköping): Communicative disabilities, stories and identities 

11.00 Hanna Meretoja (University of Turku): Implicit Narratives and Narrative Agency: Evaluating Pandemic Storytelling  

13.15 – 14.45 Closed sessions: Panel I (PinniB 4115) & Panel II (PinniB 4116) 

Panel I:

• 13.15 – 13.45 Eliasz Chimel, University of Wroclaw: The collective subjectivity concept and its relevance for the narratology in the context of Alan Palmer’s fictional minds 
• 13.45 – 14.15 Andrew Ty, La Trobe University: Kishōtenketsu Structure and BTS’s LOVE YOURSELF Highlight Reels
• 14.15 – 14.45 Tuuli Hongisto, University of Turku: Computer generated consciousness – the presentation of fictional minds in narratives produced by algorithms 

Panel II:

• 13.15 – 13.45 Inka Hirvonen, University of Eastern Finland: Finnish University Students’ Negotiations of the Moral Orders of Employability as Compasses in the Labour Market
• 13.45 – 14.15 Stina Michelson, Stockholm University: Children’s narratives about well-being in the face of family-related adversities: Positive life events, turning points and narrated self-understandings
• 14.15 – 14.45 Yasaman Ghafaryanshirazi, Tampere University: Narrative-based intervention and Emotional Intelligence in Female children 

15.15 – 16.15 Closed sessions: Panel I (PinniB 4115) & Panel II (PinniB 4116) 

Panel  I:

• 15.15 – 15.45 Omotomilola Ikotun, University of Eastern Finland: Farmer-Herdsmen conflicts in Nigeria: The root narrative of enduring disputes
• 15.45 – 16.15 Naomi Telushkin, University of New South Wales: Disnarration and David Grossman: the mobilization of disnarration, displaced narration and the actively untold within Jewish-Israeli reportage 

Panel II:

• 15.15 – 15.45 Anu Heino, Tampere University: Mediators and Writers: Assessing Translatorship via Literary Translator Narratives
• 15.45 – 16.15 Heidi Pirkola, University of Lapland: Narratives on workplace spirituality in social and health care projects 

17.00 Reception (PinniB 1029-30) 

Keynote speakers & abstracts: 

Lars-Christer Hydén, Linköping University 

Communicative disabilities, stories and identities 

One of the most important everyday venues for sharing experiences, negotiating identity and spend time together, is storytelling. When one family member or spouse gradually loses the ability to tell stories due to Alzheimer’s disease this is potentially a threat both to the experiences of belonging together and the participant’s identities. One way to deal with these problems is collaborative storytelling implying a shift in the responsibility in the storytelling. Teller and listener can jointly create and use “scaffolds” that can be used in order to negotiate shared meaning and hence be able to continue their joint storytelling (narrative scaffolding). Professionals and healthy relatives can learn to listen and make meaning in stories that otherwise might appear to be meaningless. Listening to and telling stories together with people living with a dementia diagnosis, will help to re-imaging dementia: away from a notion of persons with dementia being “empty vessels” to seeing them as collaborative meaning-makers. 

Lars-Christer Hydén received his PhD in Psychology from Stockholm University, Sweden, and is professor of Social Psychology at Linköping University, Sweden, and director of Center for Dementia Research (CEDER). His research concerns how people living with dementia interact, communicate and tell stories. Recent book: Entangled Narratives: Collaborative Storytelling and the Re-Imagining of Dementia (Oxford University Press, 2018) 

Hanna Meretoja, University of Turku 

Implicit Narratives and Narrative Agency: Evaluating Pandemic Storytelling  

This talk proposes the concept of implicit narrative as an analytic tool that helps to articulate how cultural models of sense-making steer us to certain patterns of experience, discourse, and interaction, and the concept of narrative agency as an analytic tool for theorizing and evaluating the processes in which we navigate our narrative environments that consist of a range of implicit narratives. It briefly lays out a theoretical-analytic framework of narrative agency, which consists of the dimensions of narrative awareness, narrative imagination, and narrative dialogicality. As a touching stone for developing these theoretical concepts, the talk analyzes the implicit cultural narrative that has most strongly dominated public discourse on the coronavirus pandemic: the narrative of war. Thereby it provides an analysis of pandemic storytelling and its effects on us, as the cultural memory of the pandemic is currently taking shape and affecting our orientation to the future.  

Hanna Meretoja is Professor of Comparative Literature, Director of SELMA: Centre for the Study of Storytelling, Experientiality and Memory at the University of Turku (Finland) and Principal Investigator (with Maria Mäkelä and Merja Polvinen) in the Academy of Finland research consortium “Instrumental Narratives: The Limits of Storytelling and New Story-Critical Narrative Theory” (2018-2022). Her research is mainly in the fields of interdisciplinary narrative studies and cultural memory studies, and she is interested in the intersections of literature and philosophy. Her monographs include The Ethics of Storytelling: Narrative Hermeneutics, History, and the Possible (2018, Oxford University Press) and The Narrative Turn in Fiction and Theory: The Crisis and Return of Storytelling from Robbe-Grillet to Tournier (2014, Palgrave Macmillan), and she has co-edited, with Colin Davis, The Routledge Companion to Literature and Trauma (2020, Routledge) and Storytelling and Ethics: Literature, Visual Arts and the Power of Narrative (2018, Routledge), as well as a special issue of Memory Studies (“Cultural Memorial Forms”, 2021, with Eneken Laanes) and of Poetics Today (“Critical Approaches to the Storytelling Boom”, 2022, with Maria Mäkelä).  

---

CFP: Kertomuksen tutkimuksen päivä: kertomusten yhteiskunnallisuus ja yhteiskunnan kerronnallisuus, 19.11.2021

Monitieteisen kertomuksentutkimuksen tutkimuskeskus Narrare järjestää 19.11.2021 kertomuksen tutkimuksen päivän. Tutkimuspäivän tarkoituksena on tavata muita kertomuksen tutkijoita ja vaihtaa kokemuksia ja ideoita kertomusten tutkimuksesta.  

Teemana tänä vuonna on kertomusten yhteiskunnallisuus ja yhteiskunnan kerronnallisuus. Teemasta oman tutkimuksensa kannalta puhuvat kolme pääpuhujaa: 

Katri Komulainen on psykologian professori Itä-Suomen yliopistossa. Hän esittelee tutkimustaan otsikolla ”Pienet kertomukset seurantatutkimuksessa”. 

Markku Lehtimäki on yleisen kirjallisuustieteen professori Turun yliopistossa, ja hänen puheensa otsikko on ”Opettavaisia kertomuksia: Ympäristöretoriikka nykyromaanissa”. 

Kai Mikkonen on yleisen kirjallisuustieteen professori Helsingin yliopistossa. Hän puhuu aiheesta ”Kirjallisuus ja terrorismi: empatian keinot, sympatian rajat”. 

Kutsumme kaikkia kertomuksen tutkijoita esittelemään oman tutkimuksensa suhdetta kertomusten yhteiskunnallisuuteen tai yhteiskunnan kerronnallisuuteen. Tarkoituksena on lyhyiden (n. 15 min.) esitysten ja niiden pohjalta käydyn keskustelun avulla kartoittaa ja ideoida tutkimusta kertomusten ja yhteiskunnan välisistä kytköksistä.  

Pyydämme lähettämään noin 200 sanan mittaisen esitelmäehdotuksen 1.10.2021 mennessä Narraren koordinaattori Anna Kuutsalle (anna.kuutsa@tuni.fi). Esitelmäehdotuksesta tulee käydä ilmi esittäjän oppiala, affiliaatio ja tehtävä. Ehdotuksen tulee sisältää otsikko ja kuvaus siitä, miten esitelmässä tarkastellaan tutkimuspäivän teemaa. 

---

CFP: Narrare Interdisciplinary Autumn Seminar for PhD Researchers, November 18, 2021

Deadline for proposals September 27th,

Deadline for seminar papers November 1st.

If your PhD project involves studying narrative or if you make use of narrative methods, this announcement is for you. On Thursday November 18, 2021, Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies hosts the fifth annual seminar for PhD students. The seminar provides a chance to meet PhD researchers from diverse backgrounds who work on or with narrative, but also to participate in Narrare’s ongoing endeavor of developing theories, methods and analytical tools for the interdisciplinary field of narrative studies. The seminar papers will be commented on by the senior researchers and professors of the Centre.  

Our confirmed visiting scholars commenting on the workshop papers this year are Professor Lars-Christer Hydén and Professor Hanna Meretoja. Hydén is Professor of Social Psychology at Linköping University, Sweden, and director of Center for Dementia Research (CEDER). His research concerns how people living with dementia interact, communicate and tell stories. Meretoja is Professor of Comparative Literature and Director of SELMA: Centre for the Study of Storytelling, Experientiality and Memory at the University of Turku, Finland. Her research is mainly in the fields of narrative theory, narrative ethics and cultural memory studies. 

The seminar will be held at Tampere University, Finland, the details to be decided later based on the fall Covid-19 situation. The opportunity to participate in the form of a distance meeting will be provided in any case. The possibility for those who wish to visit Tampere in person to do so will be determined later as we will learn more about the ongoing pandemic. 

Proposals: We ask prospective participants to submit a proposal for a paper to be presented at the seminar. The one-page proposal should include: title, research question, target material, method and theoretical framework plus a short description of the issues the author would like the seminar to address when discussing their paper. The language of the proposals and the seminar is English. 

Seminar papers & presentations: Those selected to present at the seminar are expected to send in written papers to be discussed. Those papers should include an extended version (2 to 3 pages) of the proposal and a representative excerpt (2 to 3 pages) of their target material. On the day of the seminar, participants are expected to present their papers briefly (max. 5 minutes) before comments and discussion. 

Please apply by sending your proposal to Anna Kuutsa (anna.kuutsa@tuni.fi) by September 27. The deadline for the final seminar papers is November 1, and they are to be sent to the same address. Any possible questions can be directed to Anna Kuutsa as well.  

---

September 24 2021: Kertomuksentutkimuksen empiiriset menetelmät

Kertomuksentutkimuksen empiiriset menetelmät

Työpaja

24.9.2021, klo 12.00-14.00 Zoomissa

May 11 2021: Humanistisen lääketieteen iltapäiväkahvit / Medical Humanities coffee

(in English below)

Tervetuloa virtuaalisille medical humanities -kahveille ti 11.5 klo 14.00-16.00!

Tarkoituksena on tuoda yhteen medical ja health humanities -alojen tutkijoita ja opettajia Suomessa. Tapaamisessa kuullaan lyhyitä alustuksia eri yliopistojen ja alojen tutkijoilta ja keskustellaan yhdessä ja pienryhmissä:

Millaista medical ja health humanities -opetusta Suomen yliopistot tarjoavat? Millaisten terveyteen, sairauteen, terveydenhuoltoon ja lääketieteeseen liittyvien kysymysten parissa eri tieteenaloilta tulevat tutkijat työskentelevät tällä hetkellä? Entä miten medical humanities ja health humanities näkyvät eri oppiaineissa ja yliopistoissa?

Huom! Lyhyet alustukset ovat suomeksi tai englanniksi, ja pienryhmäkeskusteluissa jakaudumme suomen- ja englanninkielisiin ryhmiin. Tervetuloa kaikille!

*

Welcome to the Medical Humanities coffee on Tuesday, May 11th, 2021, 14.00-16.00!

The virtual afternoon coffee meeting brings together researchers and teachers interested in medical and health humanities in Finland. We will hear short presentations and discuss the topics together and in break out rooms:

What kind of medical and health humanities studies are offered in Finnish universities? What kind of research questions are raised at the moment? How are medical and health humanities represented in different disciplines and universities in Finland?

Nb! Short presentations are in Finnish or in English, and there will be break out room discussions both in Finnish and in English. Welcome all!

Contact:

Anna Ovaska, PhD, postdoctoral researcher, Narrare, Tampere University

anna.ovaska@tuni.fi

---

April 19 2021: Narrative as structure and action – rethinking master and counter-narratives

April 19 2021

14:15–16:15 UTC+3 (summer time in Tampere)

The seminar is organized to celebrate:

• the 30^th Anniversary of the journal Narrative Inquiry & the publication of the Special Issue 1:2021
• the publication of the Routledge Handbook of Counter-Narratives (ed. by Klarissa Lueg and Marianne Wolff Lundholt)

During the last twenty years, the focus of narrative studies has moved from studying the structure of separate narrative texts to examining narration as action. The study of conversational storytelling and co-construction of meanings in talk-in-interaction together with the thriving positioning analyses provide examples of this gradual change.  The study of counter- and master narratives, however, seems to offer possibilities to study both action (telling counter-narratives) and structure (the existence of master narratives and genres) within the same analytic frame. In surveying this new field, we can ask questions such as:

• how should the existence of master narratives be documented?
• are master narratives primarily researcher’s (etic) or language user’s (emic) resources?
• does the existence of a counter-narrative require explicit ‘speech act of resisting’ (Bamberg & Wippf)?
• can we understand structures (genres and master narratives) in terms of some kind of ‘structuration,’ that is, as resulting from the previous narrative and other action?
• what is the relationship between genres and master narratives? 

Programme

14.15 Mari Hatavara, Tampere University: Opening words

14.20 Kim Schoofs & Dorien Van De Mieroop, KU Leuven: The negotiation of master narratives through epistemic competitions in interviews with Jewish Holocaust survivors

14.50 Klarissa Lueg, University of Southern Denmark: Bourdieusian practice theory and narratology: conceptualizing (counter)narratives as a means of field struggles

15.20 Matti Hyvärinen, Tampere University: Forging, evoking but not telling master narratives

15.50 Joint discussion

Speakers:

Kim Schoofs & Dorien Van De Mieroop, KU Leuven

The negotiation of master narratives through epistemic competitions in interviews with Jewish Holocaust survivors 

In this talk, we scrutinise the interactionally negotiated identity work of Holocaust survivors and pay particular attention to how the interlocutors draw on their epistemic authority concerning WWII to construct interactional telling rights. In addition, our goal is to uncover the reflexive link between these interactional negotiations and the master narratives in the relevant social context.

On the one hand, we illustrate how the interviewers rely on their historical expert status – as evidenced through their specialist knowledge and ventriloquisation of vicarious WWII narratives – in order to topicalise certain master narratives and thereby attempt to interactionally project particular identities upon the interviewees. In instances where these interactional negotiations culminated in epistemic competitions, the – usually rather ephemeral – Holocaust master narratives circulating in the storytelling world became particularly tangible, as interviewers’ repeated inquiries revealed their knowledge of and orientation to these master narratives. Due to their clearly delineated perception of these master narratives, the interviewers showed difficulty in reconciling their expected narrative with the narrators’ complex and nuanced identity work.

On the other hand, we demonstrate how the interviewees derive their epistemic authority from their first-hand experience as Jewish Holocaust survivors, on which they draw in order to counter the interviewers’ story projections. In particular, both narrators consistently refused to align with the master narratives topicalised by the interviewers and instead constructed counter narratives. These were characterized by a more distinct and complex self-positioning, thus protecting the narrators’ nuanced personal identity work.

Overall, in this talk, we thus illustrate that instances in which interactants’ interactional negotiations culminate in epistemic competitions, bring counter narratives as well as – typically rather elusive – master narratives to the surface, allowing us to more effectively uncover the reflexive link between storytelling and the social context.

Kim Schoofs is a post-doctoral researcher at KU Leuven, Belgium. In her PhD (2020) she explored new ways of uncovering the dialectic relation between the local-discursive construction of identities on the one hand and master narratives in the social context on the other hand. Kim’s main research interests cover identity work in narrative and interactional data, networked narratives on social media and persuasive communication.

Dorien Van De Mieroop is an Associate Professor at KU Leuven, Belgium. Her main research interests lie in the discursive analysis of institutional interactions and of narratives, about which she published more than 30 articles in international peer-reviewed journals, authored a book with Jonathan Clifton and Stephanie Schnurr on ‘The language of leadership narratives’ (2020) and edited a volume with Stephanie Schnurr on ‘Identity struggles’ (2017). She is co-editor of the journal Narrative Inquiry.

 

Klarissa Lueg, University of Southern Denmark

Bourdieusian practice theory and narratology: conceptualizing (counter)narratives as a means of field struggles 

I attempt at bringing together, within the frame of organization studies, narrative theory and Bourdieusian field theory. In doing so, I provide an overview of organization studies, narrative theory and Bourdieusian field theory, and of how they relate to each other. From here, several methodological and conceptual propositions are being made by the author: First, it is suggested that field and narrative studies can benefit from their rigorous focal points on sociological context variables (structure) and individual accounts (agency), respectively. Second, it is argued that the narrative notion can help tracing how struggles in and between organizations are being carried out and how they impact institutionalized practices (middle-range theorizing). Third, the notion antenarrative field is being introduced and employed as a conceptual tool in exploring how storied ideas travel from one organizational field to another. Fourth, the author proposes that ideas travel hinged on their narrative capital befitting the field’s nomos. I wrap up by suggestion stronger conversion between (post-)Bojean and Bourdieusian theory.

Klarissa Lueg, Associate Professor, Dr.phil.habil., sociologist at University of Southern Denmark. Works conceptually towards bridging narrative and Bourdieusian concepts; empirically studies field narratives and power struggles. Studies published in Academy of Management, Studies in Higher Education, Innovation, Race, Gender & Class; latest book: The Routledge Handbook of Counter-Narratives.

 

Matti Hyvärinen, Tampere University

Forging, evoking but not telling master narratives 

My claim has been that master narratives do not (at least primarily) exist as articulated narratives, whereas counter-narratives typically manifest as explicit narratives. To study the life course of master narratives, I analyze a case of intentionally forged historical master narrative of “Finland” in the war propaganda between 1939-45. The analysis demonstrates, firstly, that the result of this narrative forging was not a narrative but a list of ideological claims. Secondly, when a “master narrative” exists as a dominant discourse, it is primarily evoked and alluded, not told in the form of a narrative.

Matti Hyvärinen, PhD, is Research Director at the Tampere University, the faculty of social sciences. He has studied the conceptual history of narrative, the narrative turns and is an expert of interdisciplinary narrative theory. He is the coeditor of the volumes Narrative Theory, Literature, and New Media. Narrative Minds and Virtual Worlds (Routledge 2015), The Travelling Concepts of Narrative (Benjamins 2013), and Beyond Narrative Coherence, (Benjamins 2010). He has published in Partial Answers, Style, Qualitative Inquiry and Frontiers of Narrative Studies, and in several edited volumes, including the entry on narrative genres in the Handbook of Narrative Analysis, edited by De Fina and Georgakopoulou (Wiley, 2015), and the entry Narrative, in the Blackwell-Wiley Encyclopedia of Sociology (2019). He was the PI in the Academy of Finland research project The Conceptual History of Finnish Political Culture (1996-1999) and is the PI of the SA research project Voices of Democracy (2017-2021). He is an editorial board member in Narrative Inquiry and Narrative Works.

Contact: Narrare coordinator Anna Kuutsa (anna.kuutsa(a)tuni.fi).

---

Kertomuksentutkimuksen luentosarja / Interdisciplinary narrative studies lecture series

(In English below)

Tutkimuskeskus Narraren järjestämän, syyskuussa alkaneen kertomuksentutkimuksen luentosarjan etäluennot pidetään tiistaisin joka toinen viikko klo 16.15–17.00.

Kertomuksentutkimusta esittelevä ja pohtiva luentosarja on kaikille avoin ja tavoitteena on avoin, moni- ja poikkitieteinen keskustelu aineistoista, menetelmistä, teorioista ja tutkimuksen tilasta. Luennot koostuvat luennoitsijan alustuksesta ja yhteisestä keskustelusta. Osa luennoista on suomeksi ja osa englanniksi.

Linkki seuraavaan luentoon löytyy viestin alusta. Viestin lopussa on koko nähtävillä koko luentosarjan ohjelma ja osallistumislinkki jokaiseen luentoon. Linkit löytyvät myös Narraren sähköpostilistan ja Facebook-sivun kautta. Jos luennolle liittyessä vaaditaan salasanaa, se on “Narrare”.

Mikäli sinulla on kysyttävää liittyen luentosarjan tekniseen puoleen tai ongelmia luennoille liittymisessä, voit olla yhteydessä Narraren koordinaattori Anna Kuutsaan (anna.kuutsa@tuni.fi).

Lämpimästi tervetuloa pohtimaan yhdessä, mitä kaikkea kertomukset ja niiden tutkimus voi olla!

***

Research Centre Narrare organizes a lecture series starting in September to present and discuss contemporary narrative studies as well as to bring together those who study narratives. Virtual lectures take place on Tuesday every second week at 4.15–5.00 pm.

The lecture series is open for everyone and the aim is an open, multi- and interdisciplinary discussion on data, methods, theories and the state of research on narratives. The lectures consist of the lecturer’s introduction to their topic and general discussion. Some of the lectures are in Finnish and some in English.

The link to the next lecture can be found in the beginning of this message. The whole program of the lecture series and links to all lectures can be found at the end of this message as well as on Narrare’s mailing list and Narrare’s Facebook page. If a password is requiered when joining, it is “Narrare”.

If you have any questions or problems regarding technical issues related to this lecture series, you can be in contact with Narrare coordinator Anna Kuutsa (anna.kuutsa@tuni.fi).

You are warmly welcome to discuss with others what narratives and their research is and can be!

***

Program

22.9.20, 16.15–17.00 Professori Mari Hatavara: What is Narrative? Cognitive, Rhetorical and Semiotic Approaches

Hatavara luentodiat

Tutkimusjohtaja Matti Hyvärinen: Big and Small Stories

Hyvärinen luentodiat

6.10.20, 16.15–17.00 Professori Pertti Haapala, Suomen historia: Kertomus historian selityksenä

20.10.20, 16.15–17.00 Professori Leena Aarikka-Stenroos, tuotantotalous: Narratives on the Circular Economy – examples from individuals and companies

3.11.20, 16.15–17.00 Väitöskirjatutkija Marjaana Jones, sosiaali- ja terveyspolitiikka: Ruoka ja riskitekijät – kertomuksia vastuullisuudesta ja vastuuttomuudesta

17.11.20, 16.15–17.00 Väitöskirjatutkija Noora Vaakanainen, kirjallisuustiede: Graafiset keinot ja poissaolon esittäminen kirjeromaanissa

1.12.20, 16.15–17.00 Tohtori Anne Kastarinen, yrityksen taloustiede, markkinointi: Tarinoita isovanhemmuudesta – narratiivit kuluttajan identiteettitutkimuksessa

15.12.20, 16.15–17.00 Tutkijatohtori Anna Ovaska, kirjallisuustiede: Narratives of pain: encounters of experiential and medical knowledge

19.1.21, 16.15–17.00 Yliopistonlehtori Aija Logren, sosiaalipsykologia: Kertomisen ja kertomukseen vastaamisen dynamiikka vuorovaikutuksessa

2.2.21, 16.15–17.00 Tutkijatohtori Hanna Roine, kirjallisuustiede: Narrative Theory in Digital Environments

16.2.21, 16.15–17.00 Tutkijatohtori Heini Saarimäki, hyvinvointitieteet: Advancing affective neuroscience with emotional narratives

9.3.21, 16.15–17.00 Tutkijatohtori Jenni Kuuliala, historia: Kärsimys, inspiraatioporno, vai sittenkin toimijuus? Vammaishistoria ja historian popularisointi

---

Narrative and Science

26 March 2021

Online workshop, Tampere University

EET (Tampere): 12.00–15.00

GMT (London): 10.00–13.00

How are narratives used in science? What is their role for instance in scientific classification, or in the development of scientific ideas and practices, or in science communication? And how should narratives in science be studied? Is there a narrative-theoretical methodology for all disciplines working with narrative?

The online workshop Narrative and Science brings together scholars from the ERC Narrative Science project led by Mary Morgan (LSE), and from Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies, led by Mari Hatavara (Tampere University).

Programme:

12.00-12.15 Inkeri Koskinen: Opening words

12.15-13.00 Mary Morgan: Narrative Practices Within the Sciences: From Representation to Reasoning

13.00-13.30 Mari Hatavara: Narrative Concepts and Analysis

13.40-14.10 Kim Hajek: What is Narrative in Narrative Science? Narrative Theory and the NS Project

14.10-14.40 Samuli Björninen: The Rhetoric of Factuality in Narrative Future Scenarios of Popular Climate Science

14.40-15.00 Joint discussion

On practical matters, please contact Narrare coordinator Anna Kuutsa (anna.kuutsa(a)tuni.fi) or workshop organizer Inkeri Koskinen (inkeri.koskinen(a)tuni.fi).

Welcome!