Archive

You can find an overview of Narrare's past events on this page. More detailed archives of news and events for each year can be found on their own pages (subcategories of the website's "Archive" menu).

Events 2024

8.11. Narrare Interdisciplinary Autumn Seminar for PhD Researchers 2024

8.11. Open keynotes: Eneken Laanes & Merja Polvinen

10.00 Merja Polvinen: “The Kindness of Literary Houses: Fictional Narrative and Enactive Cognition”

11.00 Eneken Laanes: “Narration as Translation: Diasporic Postmemories of the Holocaust in Eastern Europe”

28.10. Guest lecture: Dorien Van De Mieroop "Conveying story evaluation through the construction of epistemic and deontic status-stance relations in direct reported speech"

9.10. 10 Years of Narrare – Panel Discussion

Panel discussion with Maria Mäkelä, Mari Hatavara & Samuli Björninen, chaired by Laura Piippo.

8.10. “Openings” A seminar on Utopia, Eastern Europe in the context of world literature and the practical politics of building a better future

Host: Natalya Bekhta.

Guest speakers: Divya Dwivedi (philosopher, Indian Institute of Technology Delhi) and Ivana Perica (literary scholar, Leibniz-Zentrum für Literatur- und Kulturforschung Berlin)

2.10. Tuomas Harviainen: Projected narratives of face-to-face drug trading

Narrative Studies Seminar

25.9. Laura Piippo: The Voice of The Platform

Narrative Studies Seminar

13.9. Rethinking Epiphany – Perspectives from the Fringes 2024

Keynote Speakers:

Nigel Fabb, University of Strathclyde, Glasgow, UK

Päivi Mehtonen, docent, independent scholar, Finland

9.9. Social Innovations for Sustainable Urban Development: Socially Innovative Children’s Books in Iran

Organized in collaboration with Tampere Urban Research Network for Sustainability – TURNS

 

Speakers: Dr. Hamoon Tahmassebi (Sharif Sustainable Development School, Iran) (presentation) & Dr. Aura Lounasmaa (Narrare’s Vice Director) (discussant).

15.8. Työpaja: Kieli, puhe ja kertomus: sosiolingvistiikan käsitteet, metodit ja teoriat puheen esitysten tutkimuksessa

12.15–12.30 Alustus: Maria Mäkelä
12.30–13.00 Anna Kuutsa & Riikka Pirinen: Avioliittokysymys Maria Jotunin ja Katherine Mansfieldin modernistisissa novelleissa: suora ja vapaa epäsuora esitys yksilöllisen ja odotuksenmukaisen puheen kuvaajana
13.00–13.30 Roni Hermo: Tarinoin rakennettu porilaisuus – Median representaatiot murteen imagoa vahvistamassa
Kahvitauko 30 min
14.00–14.30 Linda Nurmi: Vapaa suora esitys ja puhekielen piirteet Raija Siekkisen pienoisromaanissa Se tapahtui täällä
14.30–15.00 Laura Tammilehto: Kaunokirjallisuuden murre: keksittyä puhetta, aitoa murretta, silta maailmojen välillä
15.00–15.30 Matti Hyvärinen: Odotuksen osoittimet ja vastakertomus
15.30–15.45 Loppupuheenvuoro: Liisa Mustanoja

29.5. Markus Laukkanen: "Discursive-Narratological Approach to Internet-Age Storytelling: Negotiating the Meaning of Game of Thrones"

Narrative Studies Seminar.

22.5. Guest Lecture "Literary Value in a Postliterary Age: Contemporary Grammars of Valuation" by Pieter Vermeulen

Respondents: Natalya Bekhta, Kuura Juntunen, Maria Mäkelä, and Matti Kangaskoski.

17.5. Evening with Narrare: Networking, Socialising & Sauna

15.5. Reetta Eiranen: "Narrations of Collective Experience in the Nineteenth-Century"

Narrative Studies Seminar.

25.4. Funding Workshop for Doctoral and Early Career Researchers

Speakers: Research Specialist Maija Ojala-Fulwood (SOC), Doctoral Researcher Anna Kuutsa (Literary Studies), Postdoctoral Researcher Usva Friman (Game Culture Research), and Postdoctoral Researcher Iuliia Gataulina (Politics and Political Economy).

10.4. Jussi Backman: “After the End of History: Hermeneutic Philosophy of History, Micronarratives, and Their Role in Contemporary Political Theory”

Narrative Studies Seminar

26.3. Master class: Academic writing with Professor Eric Hayot (Penn State University)

25.3. Research Workshop “Contemporary Theory in the End Times”

Speakers: Lieven Ameel, Natalya Bekhta, Merja Polvinen, Candela Potente.
Commentator: Eric Hayot.

25.3. Guest Lecture: “The End of Aesthetic History; or, Provincializing Modernism” by Professor Eric Hayot (Penn State University)

25.-26.3. Eric Hayot visits Narrare

Eric Hayot is Distinguished Professor of Comparative Literature and Asian Studies at Penn State University and Director of Penn State’s Center for Humanities and Information. He specializes in a wide range of topics, including world literature, information theory and modernism. Hayot’s publications include a monograph on Literary Worlds (2012), which unites classical narrative theory and the latest debates in comparative literature in a groundbreaking investigation of worldedness, and A New Vocabulary for Global Modernism (co-edited with Rebecca L. Walkowitz, 2016). His most recent monograph on Humanist Reason (2021) examines the current resistance to the idea of knowledge as it emerges from within the humanities.

20.3. Caesy Stuck: “A Narratological Perspective on Human-Nonhuman Hybridity in Literary Fiction”

Narrative Studies Seminar

13.3. “Making Narratives Appear and Matter: Algorithms as Organizational Logic”

Narrative Studies Seminar

31.1. Aura Lounasmaa: “Can Stories Affect Social Change? Participatory and Collective Narratives of (Forced) Migration”

Narrative Studies Seminar

Events 2023

12.12. "Political mindreading as a rhetorical strategy" by Oona Ala-Koivula.

Narrative Studies Seminar

28.11. “Age of Uncertainty: Speculative Narratives in 21st-century Fiction and Nonfiction – Project Introduction” by Dr. Elise Kraatila

Narrative Studies Seminar

21.11. "Considering political counter-narratives" by Matti Hyvärinen.

Narrative Studies Seminar

14.11. "Telling habits: a scalar approach to embodied narratives" by Dr. Teresa Roversi

Narrative Studies Seminar

17.11. Interdisciplinary autumn seminar for PhD researchers

17.11. Open Keynotes: Professor Dorien Van De Mieroop & Professor Markku Lehtimäki

10.00 Markku Lehtimäki: Narrative Design and Rhetorical Reading
11.00 Dorien Van De Mieroop: Talking about the past, but in the present: The intricate relation between stories and their context

7.11. "Kotimainen spekulatiivinen fiktio ja demokratian kertomus juuri nyt." Esko Suoranta

Narrative Studies Seminar

31.10. "Vertailussa kaksi erilaista tapaa täydentää tarinaa" Tiina Määttä

Narrative Studies Seminar

10.10. ”How To Change God’s Mind: Re-envisioning Theory with Julian of Norwich" by Godelinde Perk, PhD

Narrative Studies Seminar

19.9. ”Political poetics in rhetorical use: Flattening and twisting double-temporality for persuasive purposes” by Hanna Rautajoki

Narrative Studies Seminar

CFP: Narrare interdisciplinary autumn seminar for PhD researchers November 17, 2023, Tampere University

5.–6.7. Workshop: Education for the Planet

Education for the Planet: Building Universal Climate Literacy with Children’s Literature and Media

Professional development workshop.

Led by Professor Marek Oziewicz, Director of the Center for Climate Literacy at the University of Minnesota-Twin Cities

15.–17.6. Narrative Matters 2023 -conference

Instrumental Narratives: Narrative Studies and the Storytelling Boom

300 attendees

23.5. MITÄ JOS? – MONITIETEINEN SPEKULAATIOTYÖPAJA

16.5. “Toward Engaged Narratology?” by Anna Ovaska

Narrative Studies Seminar

12.5. Guest lecture: Monika Fludernik “The History of Free Indirect Discourse before Jane Austen”

12.5. Concept Workshop: Voice

Speakers:

Monika Fludernik: Voice and the Medieval Storyteller
Maria Mäkelä: Voice and consciousness
Hanna Rautajoki: Aspects of voice in conversational storytelling
Mari Hatavara: Vicarious voices

26.4. Book Launch: "Narrative in Urban Planning: A Practical Field Guide"

25.4. "The Campfires of Storytelling Consultancy" by Maria Mäkelä

Narrative Studies Seminar

18.4. "Literary Epiphany from Modernism to Contemporary Short Fiction" by Riikka Pirinen

Narrative Studies Seminar

28.3. “Speculative Pasts and Futures in Non-Fictional Narratives” Elise Kraatila

Narrative Studies Seminar

7.3. "Implied Fandom and Game of Thrones” Markus Laukkanen

Narrative Studies Seminar

21.2. HEX & Narrare: Concept workshop "master and counter narratives & cultural scripts"

  • Mari Hatavara (narrative studies): master and counter narratives
  • Marja Jalava (history): master and counter narratives
  • Matti Hyvärinen (narrative studies): cultural scripts
  • Sari Katajala-Peltomaa (history): cultural scripts

14.2. "Official Document Utopias" Marko Teräs

Narrative Studies Seminar

24.1. "Computational recognition of narratives" Mari Hatavara

Narrative Studies Seminar

Events 2022

14.12. Guest lecture: Marco Caracciolo "Metaphorical Figures for Moral Complexity"

Discussant: University lecturer (Comparative literature) Maria Mäkelä 

13.12. Concept Workshop: Experience & Experientiality. With Marco Caracciolo

Marco Caracciolo is the author of several books, including The Experientiality of Narrative: An Enactivist Approach (Narratologia, 43, De Gruyter, 2014).

Kertomuksentutkimuksen seminaari syksyllä 2022 / Narrative studies seminar, autumn 2022

30.11. Workshop: World, War, Literature

Guest speakers:

  • Jernej Habjan, Research Centre of the Slovenian Academy of Sciences and Arts
  • Hrvoje Tutek, University of Zagreb
  • Sezgin Boynik, editor of Rab-Rab: Journal of Political and Formal Inquiries in Art, Helsinki

Organised by Natalya Bekhta, Tampere Institute for Advanced Study & Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies

—An international workshop on world literature in a warring Europe

11.11. Narrare Interdisciplinary Autumn Seminar for PhD Researchers

Invited key speakers Professor Jarmila Mildorf, University of Paderborn and Professor Mikko Keskinen, University of Jyväskylä

31.10.-1.11. Workshop: Analyzing narratives and experience in history

30.9. Publication event: The Routledge Companion to Narrative Theory & The Routledge Companion to Literary Urban Studies

Paul Dawson & Maria Mäkelä (eds.): The Routledge Companion to Narrative Theory. July 2022.

Lieven Ameel (ed.): The Routledge Companion to Literary Urban Studies. August 2022.

27.9.22 Narraren käsitetyöpaja: Ääni ja kertomus

21.9. Julkaisutilaisuus: Intermediaalinen kirjallisuus

Laura Piippo & Juha-Pekka Kilpiö (eds.) Intermediaalinen kirjallisuus. JYU 2022.

New Perspectives on Narrative: Reading Group 2022

13.4. Narraren käsitetyöpaja: Asema/asemointi/asemoiminen (positioning)

8.4. Julkaisutilaisuus: Kertomus postmodernismin jälkeen

Samuli Björninen (ed) Kertomus postmodernismin jälkeen. SKS 2021. Open Access, luettavissa sähköisenä: https://doi.org/10.21435/skst.1476

Narrative studies seminar, spring 2022

29.3. Publication event: Scandinavian Journal of History special issue “Narrative and Experience: Interdisciplinary Methodologies between History and Narratology”

23.3. “Lukemisen suuntia”: digitaalisen kirjallisuuden lukukokeilu

Events 2021

New Perspectives on Narrative: Reading Group 2021

Welcome to the “New Perspectives on Narrative” reading group! The group is set to meet four times during both the spring and autumn terms 2021. The discussion is inspired by reading articles on contemporary narrative theory and pieces of short fiction side by side as well as introductions to the topics by expert speakers. Please see the program below.

The reading group encourages multidisciplinary discussion. Everyone interested in narrative theory, from all backgrounds and disciplines, is warmly welcomed to join! The reading group is in English as well as all the texts assigned for meetings. During the spring, the group meets in Zoom (see the link below).

Please email Anna Ovaska (anna.ovaska@tuni.fi) and Hanna-Riikka Roine (hanna.roine@tuni.fi) to join the reading group and get the texts not available online.

Zoom link: https://tuni.zoom.us/j/66709143119

 

Program

Tuesday, 23 February, 14:15 EET

Introduction by Anna Ovaska & Hanna-Riikka Roine (Tampere University)

Political narratology:

Greta Olson & Sarah Copland: “Towards a Politics of Form” (2015, republished in 2018):

https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/13825577.2016.1230374

&

Susan Glaspel: “A Jury of Her Peers” (1917):

https://americanliterature.com/author/susan-glaspell/short-story/a-jury-of-her-peers

 

Tuesday, 23 March, 14:15 EET

Introduction by Kaisa Kortekallio (University of Helsinki)

Econarratology:

Erin James & Eric Morel: “Introduction.” Environment and Narrative: New Directions in Econarratology (2019):

https://library.oapen.org/handle/20.500.12657/22466

&

Jeff VanderMeer: Chapter 1 from the novel Annihilation (2014)

 

Tuesday, 20 April, 14:15 EET

Introduction by Matti Hyvärinen (Tampere University)

Master & counter narratives:

Matti Hyvärinen: “Toward a theory of counter-narratives: Narrative contestation, cultural canonicity, and tellability” (2020)

&

Kristen Roupenian: “Cat Person” (2017), The New Yorker:

https://www.newyorker.com/magazine/2017/12/11/cat-person

 

Tuesday, 25 May, 14:15 EET

Introduction by Joonas Säntti (University of Jyväskylä)

Queer narratology:

Susan Lanser: “Queering Narrative Voice” (2018)

&

Gertrude Stein: “Miss Furr and Miss Skeene” (1923), Vanity Fair: https://archive.vanityfair.com/article/1923/7/miss-furr-and-miss-skeene

&

Lydia Davis: “What She Knew” (1985), The Paris Review:

https://www.theparisreview.org/poetry/2876/three-poems-lydia-davis

 

SUMMER BREAK

 

Tuesday, 21 September, 14:15 EET

Introduction by Anna Ovaska (Tampere University)

Narrative and empathy:

Erin McGlothlin: “Empathetic Identification and the Mind of the Holocaust Perpetrator in Fiction: A Proposed Taxonomy of Response” (2016)

&

Toni Morrison: “Recitatif” (1983)

 

Tuesday, 2 November, 14:15 EET

Introduction by Merja Polvinen (University of Helsinki)

Cognitive narratology & enactivism:

Merja Polvinen: “The Dark Inside the Prologue: Enactive Cognition and Eerie Ontology in Catherynne M. Valente’s Radiance” (2021)

&

Cathrynne M. Valente: Radiance (2015) (fragments)

 

Tuesday, 23 November, 14:15 EET

Introduction by Samuli Björninen (Tampere University)

Fiction & fictionality:

Richard Walsh: “Fictionality as Rhetoric: A Distinctive Research Paradigm” (2019)

&

TBA

 

Tuesday, 14 December, 14:15 EET

Introduction by Hanna-Riikka Roine (Tampere University)

Non-human, digital & environmental:

  1. Katherine Hayles: “Three Species Challenges: Toward a General Ecology of Cognitive Assemblages” (2021)

&

Ted Chiang: “The Truth of Fact, the Truth of Feeling” (2019)

 

Guest lecture: Professor Daniel Chartier: "What is the Imagined North? Gender, emotions, mythemes" 9.12.2021

Free lecture at Tampere University, Pinni B1097 auditorium & Zoom

Thursday, December 9th, at 16.15

“What is the Imagined North? Gender, emotions, mythemes”

Daniel Chartier, professor, Université du Québec à Montréal

Director, International Laboratory for Research on Images of the North, Winter and the Arctic

Co-director, Culture and Society, Institut nordique du Québec

 

In this lecture, we will address the concept of the “Imagined North” as it is presented in terms of cultural and discursive representations, as well as by a double aspect of internal and external perspective, but also, according to the ethical principles that it raises for researchers. These representations of the North have a gender aspect: snow, ice, iceberg will then be evoked, from an article entitled “The Gender of Ice and Snow”. Finally, by examining the research of cultural and literary representations as carried out in Montréal, we will examine which elements – or mythemes of the North – carry an emotional charge, and what this means according to the different circumpolar languages.

The lecture will be held as a hybrid event at Tampere University. The lecture will be given on site in Tampere and it is streamed via Zoom. If a password is requiered when joining the Zoom event, it is “Narrare”.

Link to the lecture: https://tuni.zoom.us/j/63881791797?pwd=UGdQeURrNm9hTEFxdzZPc2pNa3ArZz09

Welcome!

 

Book reference in Finnish:

Mikä on kuviteltu pohjoinen? Eettisiä periaatteita 

Free download at:

https://nord.uqam.ca/publication/mika-kuviteltu-pohjoinen-eettisia-periaatteita

 

Organizer: Arctic Hysteria. Strange Northern Emotions (Kone Foundation, 2020-2022)

Contact: anna.kuutsa@tuni.fi, Coordinator of Narrare

Kertomuksentutkimuksen seminaari / Narrative studies seminar

(In English below)

Tutkimuskeskus Narraren kertomuksentutkimusta esittelevät ja pohtivat tapaamiset jatkuvat syksyllä 2021. Seminaarissa keskustellaan meneillään ja aluillaan olevista kertomukseen liittyvistä tutkimuksista. Seminaari on kaikille avoin, ja sen tavoitteena on herätellä moni- ja poikkitieteistä keskustelua aineistoista, menetelmistä, teorioista ja tutkimuksen tilasta.

Seminaaritapaamiset ovat tiistaisin klo 16–17 välillä Paavo Koli -salissa (Pinni A2100). Alustaja esittelee aihettaan puolen tunnin ajan, ja jälkimmäinen puolisko varataan keskustelulle. Rajoitusten salliessa seminaari on tarkoitus järjestää lähitapahtumana, mutta seminaaria on mahdollista seurata myös etäyhteydellä. Tarkka ohjelma sekä tapahtumalinkki löytyy tämän tekstin lopusta. Jos Zoom-tapahtumaan liittyessä vaaditaan salasanaa, se on “Narrare”.

From fall 2021, Research Centre Narrare continues presenting and discussing contemporary narrative studies to bring together those who study narratives in TAU. Our Narrative studies seminar is open for everyone with a research interest in narratives. The aim is to create multi- and interdisciplinary discussion on data, methods, theories and the state of research on narratives.

The seminar will gather on Tuesdays at 4–5 pm in Paavo Koli -auditorium (Pinni A2100). The presenter will give a half an hour introduction to their topic and the latter half of the seminar is reserved for general discussion. It is also possible to join the seminar online via Zoom. The seminar program and link to the event can be found below. If a password is requiered when joining the Zoom event, it is “Narrare”.

If you have any questions or problems regarding technical issues related to this lecture series, you can be in contact with Narrare coordinator Anna Kuutsa (anna.kuutsa@tuni.fi).

You are warmly welcome to discuss with others what narratives and their research is and could be!

***

Program:

07.09.2021 Paavo Koli -auditorium (Pinni A2100), 16.00–17.00. Niina Meriläinen, visiting scholar, Social sciences: “Narrative approach to multidisciplinary power relations and human rights research”

After the first seminar gathering, there will be an informal get-together in front of the auditorium. Welcome to celebrate the beginning of the new academic year and the Narrative studies seminar!

12.10.21 Paavo Koli -auditorium (Pinni A2100),16.00–17.00. Laura Karttunen, Senior Research Fellow, Comparative literature: “Reported talk in narratives about implementing an information system in healthcare”
26.10.21 Pinni B1097, 16.00–17.00. Yasaman Ghafaryanshirazi, doctoral student, Psychology and Logopaedics: “Narrative-Based Intervention and Emotional Intelligence”
30.11.21 Paavo Koli -auditorium (Pinni A2100), 16.00–17.00. Jussi Lahtinen, doctoral student, History: “The Making of the Affluent Working-Class. Changing Narratives of the Western Worker during the Post-War Era”

Kertomuksen tutkimuksen päivä: kertomusten yhteiskunnallisuus ja yhteiskunnan kerronnallisuus 19.11.2021

Monitieteisen kertomuksentutkimuksen tutkimuskeskus Narrare järjestää 19.11.2021 kertomuksen tutkimuksen päivän. Tutkimuspäivän tarkoituksena on tavata muita kertomuksen tutkijoita ja vaihtaa kokemuksia ja ideoita kertomusten tutkimuksesta. Teemana tänä vuonna on kertomusten yhteiskunnallisuus ja yhteiskunnan kerronnallisuus. Teemasta oman tutkimuksensa kannalta puhuvat kolme pääpuhujaa: Kai Mikkonen (yleinen kirjallisuustiede, Helsingin yliopisto), Markku Lehtimäki (yleinen kirjallisuustiede, Turun yliopisto) ja Katri Komulainen (psykologia, Itä-Suomen yliopisto). 

Tapahtuma on hybridimuotoinen, eli siihen on mahdollista osallistua voimassa olevien koronaohjeistusten mukaisesti paikan päällä Tampereen yliopistossa salissa Pinni B4113. Kaikki keynote-luennot ja esitelmät myös striimataan, joten osallistua voi myös etäyhteyden kautta. Tapahtuman linkki löytyy tästä ohjelmasta sekä Tutkimuskeskus Narraren sähköpostilistalta ja Facebook-sivuilta. 

Tutkimuskeskus Narrare tarjoaa tapahtumaan paikan päällä osallistuville kahvituksen ja cocktailtilaisuuden tarjoilun. Mikäli tiedät osallistuvasi paikan päällä, täytäthän torstaihin 11.11. mennessä ennakkoilmoittautumislomakkeen tarjoilujen varmistamiseksi. 

Ohjelma: 

10.15–11.40 Kutsutut puheenvuorot ja avaussanat, puheenjohtaja Mari Hatavara

  • 10.15–10.20 Avaussanat: Mari Hatavara, Tutkimuskeskus Narraren johtaja
  • 10.20–11.00  Kai Mikkonen (yleinen kirjallisuustiede, Helsingin yliopisto): Kirjallisuus ja terrorismi: empatian keinot, sympatian rajat
  • 11.00–11.40  Markku Lehtimäki (yleinen kirjallisuustiede, Turun yliopisto): Opettavaisia kertomuksia: ympäristöretoriikka nykyromaanissa 

11.40–12.40  Lounas (omakustanteinen) 

12.40–13.20 Kutsuttu puheenvuoro, puheenjohtaja Matti Hyvärinen 

  • 12.40–13.20 Katri Komulainen (psykologia, Itä-Suomen yliopisto): Pienet kertomukset seurantatutkimuksessa 

13.20–13.30 Tauko 

13.30–14.50 Esitelmäsessio I, puheenjohtaja Mari Hatavara 

  • 13.30–13.50 Oskari Rantala (väitöskirjatutkija, kirjallisuustiede, Jyväskylän yliopisto): V niin kuin ketutus vs. verikosto
  • 13.50–14.10 Tero Vanhanen (Postdoc-tutkija, yleinen kirjallisuustiede, Helsingin yliopisto): Rakkaus ja romaanit: Mitä Pamela opettaa meille rakkaudesta
  • 14.10–14.30 Iida Pöllänen (tutkijatohtori, kirjallisuustiede, Tampereen yliopisto): Kaunokirjalliset kertomukset rodullistettujen vähemmistöjen asialla
  • 14.30–14.50 Anne Riippa (tuntiopettaja FT, ranskan kieli, Helsingin yliopisto): Kerronnallisen empatian keinoja Leïla Slimanin romaanissa Chanson douce (2016, suom. Kehtolaulu): vaihtuva sisäinen fokalisointi ja modaalisuus 

14.50–15.10 Kahvitauko 

15.10–16.30 Esitelmäsessio II, puheenjohtaja Matti Hyvärinen 

  • 15.10–15.30 Mirva Heikkilä (tohtorikoulutettava, kasvatustiede, Turun yliopisto): Kerronnallinen tutkimus toimijuutta uudelleen määrittämässä 
  • 15.30–15.50 Riku Laakkonen (väitöskirjatutkija, teatteritaide, Tampereen yliopisto): Muistisairaiden ikäihmisten unohdetut kertomukset – sosiaalinen kuolema hoivakodissa
  • 15.50–16.10 Kaiju Harinen (tuntiopettaja FT, ranska, Turun yliopisto): Minna Salami ja afrikkalaiskeskeisen tarinankerronnan muutosvoima
  • 16.10–16.30 Maria Mäkelä (yliopistonlehtori, yleinen kirjallisuustiede, Tampereen yliopisto) & Samuli Björninen (yliopistonlehtori ma., yleinen kirjallisuustiede, Tampereen yliopisto): Mun tarina, sun narratiivi: populaari tarinapuhe kohtaa kertomusteorian 
  • 16.30 Vapaamuotoinen cocktailtilaisuus 

Keynotepuhujat:

Kai Mikkonen, yleisen kirjallisuustieteen professori, Helsingin yliopisto: 

Kirjallisuus ja terrorismi: empatian keinot, sympatian rajat 

Kaunokirjallisuus on kuvannut terrorismia 1800-luvun lopulta lähtien, jolloin muun muassa Fjodor Dostojevski, R.L. Stevenson, Henry James, Joseph Conrad ja Émile Zola käyttivät malleinaan eurooppalaisten suurkaupunkien anarkistien sekä feeniläisen vapautusliikkeen tuoreita väkivallantekoja. Näistä varhaisista ”dynamiittiromaaneista” lähtien kaunokirjallisuus, ja fiktio laajemmin, on reagoinut terrorismin mediatapahtumaan ja tutkinut sen symbolisia ja sosiaalisia merkityksiä, kuten ajatusta väkivallasta poliittisen vaikuttamisen muotona. Samalla terroristiromaani on vahvistanut myyttejä terrori-iskuista ja niiden tekijöistä sekä luonut juonikuvioita ja persoonallisuuksia, jotka houkuttelevat lukijoita kuvittelemaan väkivallan spektaakkelia tai pohtimaan terrorismin luonnetta yksilöllisistä näkökulmista. Näkökulmallisesti terroristiromaanin perinne on painottunut terrorin uhreihin, etsiviin ja silminnäkijöihin, mutta myös väkivallantekijöiden motivaatio, ajatusmaailma ja kokemus ovat olleet keskeisiä elementtejä. Valittuihin näkökulmiin on usein liittynyt moniulotteisia empatian (kyky kuvitella mitä toinen voisi tuntea) ja sympatian (kyky tuntea jotain toisen puolesta tai toista kohtaan) kysymyksiä.  

Esitelmä keskittyy kaunokirjallisiin terroristihahmoihin empatian ja sympatian näkökulmista sekä pohtii fiktiivisen terroristihahmon ja terrorismijuonen suhdetta laajempaan yhteiskunnalliseen terroristipuheeseen. Terroristiromaani, sikäli kun se mahdollistaa empaattisen lukutavan esimerkiksi terroristin sisäisen kokemuksen tai motivaation kuvauksen kautta, tai kun se jollain tavalla sympatisoi teon tekijää, nostaa esiin moraalisesti haastavan kysymyksen ideologisen väkivallan ymmärtämisestä. Toisaalta fiktion yksilöidyt henkilöhahmot saattavat haastaa stereotypian demonisesta ja mielenvikaisesta toimijasta. Empatian ja sympatian kysymysten merkittävyyttä tässä suhteessa vahvistaa vielä se, että terroriteon yhtenä päämääränä saattaa olla myötätunnon hakeminen tietylle poliittiselle tai ideologiselle päämäärälle. Kaunokirjallisuus on myös usein tarkastellut terrorismitutkimuksessa melko yleistä oletusta, että terroristinen väkivalta edellyttää tekijältään jonkinasteista empatiakyvyn puutetta tai tukahduttamista.  

Terrorismia ei määritellä tässä esitelmässä niinkään teon terroristisen tarkoituksen merkityksessä (kuten Suomen rikoslaissa), vaan väkivallan taktiikkana, joka kohdistuu siviilikohteisiin, tavoittelee laajaa näkyvyyttä vaikutustarkoituksessa ja sitoutuu tiettyyn yhteisölliseen identiteettiin ja ideologiaan. Tässä määritelmässä terroristisen teon perusteet tai sen syiden moniulotteisuus eivät ole olennaisia, vaikka terroristifiktion aiheina nämä kysymykset ovat usein tärkeässä asemassa. Esitelmän kaunokirjalliset pääesimerkit edustavat englannin- ja ranskankielisestä kirjallisuutta, mukaan lukien Robert Louis ja Fanny van de Grift Stevensonin, Émile Zolan, André Malraux’n, Nadine Gordimerin ja Hilary Mantelin teoksia. 

Kai Mikkonen on yleisen kirjallisuustieteen professori ja kirjallisuudentutkimuksen maisteriohjelman johtaja Helsingin yliopistossa sekä Clare Hall Collegen (University of Cambridge, UK) ja Suomen tiedeseuran jäsen. Hänen keskeisimpiin tutkimus- ja opetusaiheisiinsa kuuluvat 1800-luvun ja 1900-luvun alun ranskalainen ja brittiläinen kirjallisuus, matkakirjallisuus, kuva ja sanan suhteen tutkimus (sarjakuva, kuvakirja, kirjojen kuvitus) sekä kerronnan ja fiktion teoria. Hänen tutkimustuotantoonsa lukeutuvat teokset The Narratology of Comic Art (Routledge, 2017), Narrative Paths: African Travel in Modern Fiction and Nonfiction (The Ohio State UP/TIN series, 2015), Kuva ja sana: kuvan ja sanan vuorovaikutus kirjallisuudessa, kuvataiteessa ja ikonoteksteissä (Gaudeamus, 2005) ja The Plot Machine: the French Novel and the Bachelor Machines in the Electric Years 1880-1914 (Rodopi, 2001). 

Markku Lehtimäki, yleisen kirjallisuustieteen professori, Turun yliopisto:  

Opettavaisia kertomuksia: ympäristöretoriikka nykyromaanissa 

Esitelmässä ehdotetaan, että kirjallisuuden vanhat opettavaiset, moralisoivat ja didaktiset muodot ovat tehneet paluuta 2000-luvun ympäristötietoisessa romaanissa, joka pyrkii kuvaamaan antroposeenin aikakauden ongelmia ja katastrofeja. Romaani modernin ajan muotona korostaa tyypillisesti inhimillistä kokemuksellisuutta, mutta ilmastonmuutoksen kaltaiset laajamittaiset ja vaikeasti hahmotettavat ilmiöt tuntuvat ylittävän yksilökeskeisen kokemustason. Monissa viime aikojen ympäristöaiheisissa romaaneissa ja ”ilmastofiktioissa” korostuu jokseenkin luennoiva sävy, jossa luonnontieteelliset tutkimustulokset istuvat saumaisesti toiminnallisiin tapahtumiin. Tällöin didaktinen ja mimeettinen kerronta tuntuvat kamppailevan keskenään samasta tilasta teoksen rakenteessa. Esitelmässä kuitenkin pohditaan sitä, että ympäristöongelmat pyritään nykyromaaneissa – kuten Ian McEwanin Solar (2010), Barbara Kingsolverin Flight Behavior (2012), Jonathan Franzenin Purity (2015) ja Richard Powersin The Overstory (2018) – tarjoamaan yleisölle edelleen myös tunteisiin vetoavina yksilökertomuksina, jotka hyödyntävät symbolien, allegorioiden ja myyttien retorista varastoa. Tämä kaikki, niin allegoriset tarinamallit kuin tieteellinen tieto, ovat osa kirjailijoiden retorista kommunikaatiota heidän pyrkiessään vaikuttamaan lukijoidensa järkeen ja tunteisiin. Vaikka didaktisella ja retorisella kertomuksella on modernismin ”näyttämistä, ei kertomista” korostavassa käsityksessä huono maine, pyrkivät ympäristötietoiset romaanit kehittämään uusia opettavaisen kertomuksen muotoja yhdistämällä kirjallisuuden kaksi perustehtävää, huvin ja hyödyn. Samalla kaunokirjallisuus pyrkii puolustamaan paikkaansa vakavasti otettavana kulttuurisen ja yhteiskunnallisen keskustelun muotona, sillä parhaimmillaan se tavoittaa sellaisia kokemuksia ja tasoja, jota tietokirjallisuus ei tavoita. 

Markku Lehtimäki on yleisen kirjallisuustieteen professori Turun yliopistossa. Hänen asiantuntijuusalueitaan ovat retorinen kertomusteoria, fiktion ja ei-fiktion teoria, ekokritiikki, visuaalinen kulttuuri, nykyromaani ja amerikkalainen kirjallisuus. Hänen tutkimusprojektejaan ovat olleet “Natural Narratology, Cognitive Poetics, and Ecocriticism” ja “The Changing Environment of the North: Cultural Representations and Uses of Water”. Hänen viimeaikaisiin julkaisuihinsa kuuluu toimitettu kokoelma Visual Representations of the Arctic: Imagining Shimmering Worlds in Culture, Literature, and Politics (Routledge 2021). 

Katri Komulainen psykologian professori, Itä-Suomen yliopisto:  

Pienet kertomukset seurantatutkimuksessa 

Terveyden ja sairauden narratiivinen tutkimus on perinteisesti edustanut ns. suurten kertomusten lähestymistapaa, jossa sairauden on nähty olevan elämänkulullinen katkos. Kertomusten on tällöin nähty olevan tärkeitä luotaessa ymmärrettävyyttä ja jatkuvuutta omalle elämälle ja identiteetille sairauden äärellä. Pienten kertomusten näkökulma suuntaa sen sijaan huomion kertojan tilannesidonnaiseen navigointiin hänen vastatessaan kysymykseen siitä ”Kuka minä olen?”. Lähestymistavassa ollaan kiinnostuneita siitä, millaisia strategioita kertojat käyttävät rakennettaessa, vahvistettaessa tai kiistettäessä (terveen ja sairaan) identiteettejä tietyssä kontekstissa, tietyssä vuorovaikutustilanteessa ja dialogissa itsen ja (kuvitellun) yleisön kanssa.  

Esitelmässä käsitellään laadulliseen seurantatutkimukseen pohjautuvaa tapaustutkimusta työuupumuksesta ja sovelletaan pienten kertomusten analyysiä seurantaan. Tapaustutkimus on osa laajempaa Maija Korhosen, Katri Komulaisen ja Venla Okkosen (ISY) tutkimushanketta ”Katkokset, kehitykselliset siirtymät ja oppiminen aikuisen elämänkulussa: Laadullinen seurantatutkimus työssä uupuneiden kuntoutusinterventiosta”. Hankkeessa haastateltiin kolmena ajankohtana (2016-2018) työuupumuskuntoutuskurssille osallistuneita henkilöitä.  

Esitelmässä käsitellään sitä, kuinka yli 50-vuotias ”Anna” tulkitsee itseään terveenä ja sairaana kuntoutuksen kuluessa ja neuvottelee työuupumuksesta, joka kiistanalaisena diagnoosina näyttäytyy selitystä ja oikeuttamista vaativana. Esitelmässä mm. pohditaan, miksi tietyt kertomukset toistuvat lähes sanatarkasti Annan seurantahaastatteluissa. Pienten kertomusten näkökulmasta tarkasteltuna kertomusten toisto ei välttämättä ilmennä identiteetin tai minuuden pysyvyyttä, vaan se voidaan nähdä myös retoriseksi keinoksi, jonka avulla ihmiset pyrkivät oikeuttamaan moraalisesti ongelmalliseksi määrittyvää tilannettaan. Viime kädessä neuvottelu työuupumuksesta ilmentää työelämän ja kuntoutuksen rakentamia ja ylläpitämiä käsityksiä hyvästä työntekijästä, hyvästä kuntoutujasta ja terveydestä.  

Katri Komulainen toimii psykologian (elämänkulun tutkimus) professorina Itä-Suomen yliopistossa. Hänen tutkimusintressinsä liittyvät koulutuksen ja työelämän narratiiviseen tutkimukseen ja sekä viime vuosina myös terveyden ja sairauden laadulliseen tutkimukseen. 

Narrare Interdisciplinary Autumn Seminar for PhD Researchers 18.11.2021

On Thursday, November 18, 2021, Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies hosts the fifth annual seminar for PhD students. The seminar provides a chance to meet PhD researchers from diverse backgrounds who work on or with narrative, but also to participate in Narrare’s ongoing endeavour of developing theories, methods and analytical tools for the interdisciplinary field of narrative studies. Our visiting scholars this year are Professor Lars-Christer Hydén (Linköping University) and Professor Hanna Meretoja (University of Turku). 

The seminar will be held as a hybrid event at Tampere University, Finland. The seminar day consists of seminar workshops and two keynote lectures by our invited visiting scholars. The two workshop panels are for the participating PhD researchers only. The keynote lectures are open for everyone. The keynote lectures will be given on site in Tampere and they are streamed. Please find the Zoom link for the keynote lectures at the end of the programme. Depending on the Covid-19 situation in Finland in November, we encourage to consider taking part in the keynote lectures in person. All the arrangements of the seminar will be based on the Covid-19 guidelines of the Tampere University. All welcome!  

Programme: 

Open Keynote lectures (Päätalo A4): 

10.00 Lars-Christer Hydén (University of Linköping): Communicative disabilities, stories and identities 

11.00 Hanna Meretoja (University of Turku): Implicit Narratives and Narrative Agency: Evaluating Pandemic Storytelling  

12.00 – 13.15 Lunch 

13.15 – 14.45 Closed sessions: Panel I (PinniB 4115) & Panel II (PinniB 4116) 

Panel I:

  • 13.15 – 13.45 Eliasz Chimel, University of Wroclaw: The collective subjectivity concept and its relevance for the narratology in the context of Alan Palmer’s fictional minds 
  • 13.45 – 14.15 Andrew Ty, La Trobe University: Kishōtenketsu Structure and BTS’s LOVE YOURSELF Highlight Reels
  • 14.15 – 14.45 Tuuli Hongisto, University of Turku: Computer generated consciousness – the presentation of fictional minds in narratives produced by algorithms 

Panel II:

  • 13.15 – 13.45 Inka Hirvonen, University of Eastern Finland: Finnish University Students’ Negotiations of the Moral Orders of Employability as Compasses in the Labour Market
  • 13.45 – 14.15 Stina Michelson, Stockholm University: Children’s narratives about well-being in the face of family-related adversities: Positive life events, turning points and narrated self-understandings
  • 14.15 – 14.45 Yasaman Ghafaryanshirazi, Tampere University: Narrative-based intervention and Emotional Intelligence in Female children 

14.45 – 15.15 Coffee break

15.15 – 16.15 Closed sessions: Panel I (PinniB 4115) & Panel II (PinniB 4116) 

Panel  I:

  • 15.15 – 15.45 Omotomilola Ikotun, University of Eastern Finland: Farmer-Herdsmen conflicts in Nigeria: The root narrative of enduring disputes
  • 15.45 – 16.15 Naomi Telushkin, University of New South Wales: Disnarration and David Grossman: the mobilization of disnarration, displaced narration and the actively untold within Jewish-Israeli reportage 

Panel II:

  • 15.15 – 15.45 Anu Heino, Tampere University: Mediators and Writers: Assessing Translatorship via Literary Translator Narratives
  • 15.45 – 16.15 Heidi Pirkola, University of Lapland: Narratives on workplace spirituality in social and health care projects 

17.00 Reception (PinniB 1029-30) 

Keynote speakers & abstracts: 

Lars-Christer Hydén, Linköping University 

Communicative disabilities, stories and identities 

One of the most important everyday venues for sharing experiences, negotiating identity and spend time together, is storytelling. When one family member or spouse gradually loses the ability to tell stories due to Alzheimer’s disease this is potentially a threat both to the experiences of belonging together and the participant’s identities. One way to deal with these problems is collaborative storytelling implying a shift in the responsibility in the storytelling. Teller and listener can jointly create and use “scaffolds” that can be used in order to negotiate shared meaning and hence be able to continue their joint storytelling (narrative scaffolding). Professionals and healthy relatives can learn to listen and make meaning in stories that otherwise might appear to be meaningless. Listening to and telling stories together with people living with a dementia diagnosis, will help to re-imaging dementia: away from a notion of persons with dementia being “empty vessels” to seeing them as collaborative meaning-makers. 

Lars-Christer Hydén received his PhD in Psychology from Stockholm University, Sweden, and is professor of Social Psychology at Linköping University, Sweden, and director of Center for Dementia Research (CEDER). His research concerns how people living with dementia interact, communicate and tell stories. Recent book: Entangled Narratives: Collaborative Storytelling and the Re-Imagining of Dementia (Oxford University Press, 2018) 

Hanna Meretoja, University of Turku 

Implicit Narratives and Narrative Agency: Evaluating Pandemic Storytelling  

This talk proposes the concept of implicit narrative as an analytic tool that helps to articulate how cultural models of sense-making steer us to certain patterns of experience, discourse, and interaction, and the concept of narrative agency as an analytic tool for theorizing and evaluating the processes in which we navigate our narrative environments that consist of a range of implicit narratives. It briefly lays out a theoretical-analytic framework of narrative agency, which consists of the dimensions of narrative awareness, narrative imagination, and narrative dialogicality. As a touching stone for developing these theoretical concepts, the talk analyzes the implicit cultural narrative that has most strongly dominated public discourse on the coronavirus pandemic: the narrative of war. Thereby it provides an analysis of pandemic storytelling and its effects on us, as the cultural memory of the pandemic is currently taking shape and affecting our orientation to the future.  

Hanna Meretoja is Professor of Comparative Literature, Director of SELMA: Centre for the Study of Storytelling, Experientiality and Memory at the University of Turku (Finland) and Principal Investigator (with Maria Mäkelä and Merja Polvinen) in the Academy of Finland research consortium “Instrumental Narratives: The Limits of Storytelling and New Story-Critical Narrative Theory” (2018-2022). Her research is mainly in the fields of interdisciplinary narrative studies and cultural memory studies, and she is interested in the intersections of literature and philosophy. Her monographs include The Ethics of Storytelling: Narrative Hermeneutics, History, and the Possible (2018, Oxford University Press) and The Narrative Turn in Fiction and Theory: The Crisis and Return of Storytelling from Robbe-Grillet to Tournier (2014, Palgrave Macmillan), and she has co-edited, with Colin Davis, The Routledge Companion to Literature and Trauma (2020, Routledge) and Storytelling and Ethics: Literature, Visual Arts and the Power of Narrative (2018, Routledge), as well as a special issue of Memory Studies (“Cultural Memorial Forms”, 2021, with Eneken Laanes) and of Poetics Today (“Critical Approaches to the Storytelling Boom”, 2022, with Maria Mäkelä).  

CFP: Kertomuksen tutkimuksen päivä: kertomusten yhteiskunnallisuus ja yhteiskunnan kerronnallisuus, 19.11.2021

Monitieteisen kertomuksentutkimuksen tutkimuskeskus Narrare järjestää 19.11.2021 kertomuksen tutkimuksen päivän. Tutkimuspäivän tarkoituksena on tavata muita kertomuksen tutkijoita ja vaihtaa kokemuksia ja ideoita kertomusten tutkimuksesta.  

Teemana tänä vuonna on kertomusten yhteiskunnallisuus ja yhteiskunnan kerronnallisuus. Teemasta oman tutkimuksensa kannalta puhuvat kolme pääpuhujaa: 

Katri Komulainen on psykologian professori Itä-Suomen yliopistossa. Hän esittelee tutkimustaan otsikolla ”Pienet kertomukset seurantatutkimuksessa”. 

Markku Lehtimäki on yleisen kirjallisuustieteen professori Turun yliopistossa, ja hänen puheensa otsikko on ”Opettavaisia kertomuksia: Ympäristöretoriikka nykyromaanissa”. 

Kai Mikkonen on yleisen kirjallisuustieteen professori Helsingin yliopistossa. Hän puhuu aiheesta ”Kirjallisuus ja terrorismi: empatian keinot, sympatian rajat”. 

 

Kutsumme kaikkia kertomuksen tutkijoita esittelemään oman tutkimuksensa suhdetta kertomusten yhteiskunnallisuuteen tai yhteiskunnan kerronnallisuuteen. Tarkoituksena on lyhyiden (n. 15 min.) esitysten ja niiden pohjalta käydyn keskustelun avulla kartoittaa ja ideoida tutkimusta kertomusten ja yhteiskunnan välisistä kytköksistä.  

Pyydämme lähettämään noin 200 sanan mittaisen esitelmäehdotuksen 1.10.2021 mennessäNarraren koordinaattori Anna Kuutsalle (anna.kuutsa@tuni.fi). Esitelmäehdotuksesta tulee käydä ilmi esittäjän oppiala, affiliaatio ja tehtävä. Ehdotuksen tulee sisältää otsikko ja kuvaus siitä, miten esitelmässä tarkastellaan tutkimuspäivän teemaa. 

CFP: Narrare Interdisciplinary Autumn Seminar for PhD Researchers, November 18, 2021

Deadline for proposals September 27th,

Deadline for seminar papers November 1st.

If your PhD project involves studying narrative or if you make use of narrative methods, this announcement is for you. On Thursday November 18, 2021Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies hosts the fifth annual seminar for PhD students. The seminar provides a chance to meet PhD researchers from diverse backgrounds who work on or with narrative, but also to participate in Narrare’s ongoing endeavor of developing theories, methods and analytical tools for the interdisciplinary field of narrative studies. The seminar papers will be commented on by the senior researchers and professors of the Centre.  

Our confirmed visiting scholars commenting on the workshop papers this year are Professor Lars-Christer Hydén and Professor Hanna MeretojaHydén is Professor of Social Psychology at Linköping University, Sweden, and director of Center for Dementia Research (CEDER). His research concerns how people living with dementia interact, communicate and tell stories. Meretoja is Professor of Comparative Literature and Director of SELMA: Centre for the Study of Storytelling, Experientiality and Memory at the University of Turku, Finland. Her research is mainly in the fields of narrative theory, narrative ethics and cultural memory studies. 

The seminar will be held at Tampere University, Finland, the details to be decided later based on the fall Covid-19 situation. The opportunity to participate in the form of a distance meeting will be provided in any case. The possibility for those who wish to visit Tampere in person to do so will be determined later as we will learn more about the ongoing pandemic. 

Proposals: We ask prospective participants to submit a proposal for a paper to be presented at the seminar. The one-page proposal should include: title, research question, target material, method and theoretical framework plus a short description of the issues the author would like the seminar to address when discussing their paper. The language of the proposals and the seminar is English. 

Seminar papers & presentations: Those selected to present at the seminar are expected to send in written papers to be discussed. Those papers should include an extended version (2 to 3 pages) of the proposal and a representative excerpt (2 to 3 pages) of their target material. On the day of the seminar, participants are expected to present their papers briefly (max. 5 minutes) before comments and discussion. 

Please apply by sending your proposal to Anna Kuutsa (anna.kuutsa@tuni.fi) by September 27. The deadline for the final seminar papers is November 1, and they are to be sent to the same address. Any possible questions can be directed to Anna Kuutsa as well. 

Please feel free to circulate this message. 

September 24 2021: Kertomuksentutkimuksen empiiriset menetelmät

Kertomuksentutkimuksen empiiriset menetelmät

Työpaja

24.9.2021, klo 12.00-14.00 Zoomissa

Työpajassa kuullaan alustuksia ja keskustellaan kertomuksentutkimuksen empiirisistä menetelmistä:

Millaista lukijatutkimusta Suomessa tehdään tällä hetkellä? Millä tavoin voidaan lähestyä empiirisesti esimerkiksi erilaisten lukijoiden kokemuksia (ns. ”maallikko-” vs. ”ammattilukijat”) sekä lukiessa syntyviä tunteita, tuntemuksia ja immersion kokemuksia? Millaisia erilaisia empiirisiä menetelmiä kertomuksentutkijoilla on käytössä? Mikä merkitys empiirisellä tutkimuksella on kertomuksentutkimuksessa ja millaisia ongelmia empiirisiin menetelmiin sisältyy? Entä mikä on empiirisen tutkimuksen rooli kirjallisuuden opetuksessa?

Alustajina:

Lieven Ameel (Tampereen yliopisto), Laura Karttunen (Tampereen yliopisto) ja Johanna Kaakinen (Turun yliopisto), Eevastiina Kinnunen (Turun yliopisto), Kaisa Kortekallio (Helsingin yliopisto) ja Riikka Rossi (Tampereen yliopisto)

Kaikki empiirisistä menetelmistä ja lukijatutkimuksesta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan!

Yhteydenotot ja ilmoittautumiset (zoom-linkki lähetetään osallistujille sähköpostitse):

Anna Ovaska (Tampereen yliopisto)

anna.ovaska[at]tuni.fi

May 11 2021: Humanistisen lääketieteen iltapäiväkahvit / Medical Humanities coffee

(in English below)

Tervetuloa virtuaalisille medical humanities -kahveille ti 11.5 klo 14.00-16.00!

Tarkoituksena on tuoda yhteen medical ja health humanities -alojen tutkijoita ja opettajia Suomessa. Tapaamisessa kuullaan lyhyitä alustuksia eri yliopistojen ja alojen tutkijoilta ja keskustellaan yhdessä ja pienryhmissä:

Millaista medical ja health humanities -opetusta Suomen yliopistot tarjoavat? Millaisten terveyteen, sairauteen, terveydenhuoltoon ja lääketieteeseen liittyvien kysymysten parissa eri tieteenaloilta tulevat tutkijat työskentelevät tällä hetkellä? Entä miten medical humanities ja health humanities näkyvät eri oppiaineissa ja yliopistoissa?

Zoom-linkki:

https://tuni.zoom.us/j/63952776499

Huom! Lyhyet alustukset ovat suomeksi tai englanniksi, ja pienryhmäkeskusteluissa jakaudumme suomen- ja englanninkielisiin ryhmiin. Tervetuloa kaikille!

*

Welcome to the Medical Humanities coffee on Tuesday, May 11th, 2021, 14.00-16.00!

The virtual afternoon coffee meeting brings together researchers and teachers interested in medical and health humanities in Finland. We will hear short presentations and discuss the topics together and in break out rooms:

What kind of medical and health humanities studies are offered in Finnish universities? What kind of research questions are raised at the moment? How are medical and health humanities represented in different disciplines and universities in Finland?

Zoom-link:

https://tuni.zoom.us/j/63952776499

Nb! Short presentations are in Finnish or in English, and there will be break out room discussions both in Finnish and in English. Welcome all!

Contact:

Anna Ovaska, PhD, postdoctoral researcher, Narrare, Tampere University

anna.ovaska@tuni.fi

New Perspectives on Narrative: Reading Group 2022

13.4. Narraren käsitetyöpaja: Asema/asemointi/asemoiminen (positioning)

8.4. Julkaisutilaisuus: Kertomus postmodernismin jälkeen

Samuli Björninen (ed) Kertomus postmodernismin jälkeen. SKS 2021. Open Access, luettavissa sähköisenä: https://doi.org/10.21435/skst.1476

Narrative studies seminar, spring 2022

29.3. Publication event: Scandinavian Journal of History special issue “Narrative and Experience: Interdisciplinary Methodologies between History and Narratology”

23.3. “Lukemisen suuntia”: digitaalisen kirjallisuuden lukukokeilu

Events 2021

New Perspectives on Narrative: Reading Group 2021

Welcome to the “New Perspectives on Narrative” reading group! The group is set to meet four times during both the spring and autumn terms 2021. The discussion is inspired by reading articles on contemporary narrative theory and pieces of short fiction side by side as well as introductions to the topics by expert speakers. Please see the program below.

The reading group encourages multidisciplinary discussion. Everyone interested in narrative theory, from all backgrounds and disciplines, is warmly welcomed to join! The reading group is in English as well as all the texts assigned for meetings. During the spring, the group meets in Zoom (see the link below).

Please email Anna Ovaska (anna.ovaska@tuni.fi) and Hanna-Riikka Roine (hanna.roine@tuni.fi) to join the reading group and get the texts not available online.

Zoom link: https://tuni.zoom.us/j/66709143119

 

Program

Tuesday, 23 February, 14:15 EET

Introduction by Anna Ovaska & Hanna-Riikka Roine (Tampere University)

Political narratology:

Greta Olson & Sarah Copland: “Towards a Politics of Form” (2015, republished in 2018):

https://www.tandfonline.com/doi/full/10.1080/13825577.2016.1230374

&

Susan Glaspel: “A Jury of Her Peers” (1917):

https://americanliterature.com/author/susan-glaspell/short-story/a-jury-of-her-peers

 

Tuesday, 23 March, 14:15 EET

Introduction by Kaisa Kortekallio (University of Helsinki)

Econarratology:

Erin James & Eric Morel: “Introduction.” Environment and Narrative: New Directions in Econarratology (2019):

https://library.oapen.org/handle/20.500.12657/22466

&

Jeff VanderMeer: Chapter 1 from the novel Annihilation (2014)

 

Tuesday, 20 April, 14:15 EET

Introduction by Matti Hyvärinen (Tampere University)

Master & counter narratives:

Matti Hyvärinen: “Toward a theory of counter-narratives: Narrative contestation, cultural canonicity, and tellability” (2020)

&

Kristen Roupenian: “Cat Person” (2017), The New Yorker:

https://www.newyorker.com/magazine/2017/12/11/cat-person

 

Tuesday, 25 May, 14:15 EET

Introduction by Joonas Säntti (University of Jyväskylä)

Queer narratology:

Susan Lanser: “Queering Narrative Voice” (2018)

&

Gertrude Stein: “Miss Furr and Miss Skeene” (1923), Vanity Fair: https://archive.vanityfair.com/article/1923/7/miss-furr-and-miss-skeene

&

Lydia Davis: “What She Knew” (1985), The Paris Review:

https://www.theparisreview.org/poetry/2876/three-poems-lydia-davis

 

SUMMER BREAK

 

Tuesday, 21 September, 14:15 EET

Introduction by Anna Ovaska (Tampere University)

Narrative and empathy:

Erin McGlothlin: “Empathetic Identification and the Mind of the Holocaust Perpetrator in Fiction: A Proposed Taxonomy of Response” (2016)

&

Toni Morrison: “Recitatif” (1983)

 

Tuesday, 2 November, 14:15 EET

Introduction by Merja Polvinen (University of Helsinki)

Cognitive narratology & enactivism:

Merja Polvinen: “The Dark Inside the Prologue: Enactive Cognition and Eerie Ontology in Catherynne M. Valente’s Radiance” (2021)

&

Cathrynne M. Valente: Radiance (2015) (fragments)

 

Tuesday, 23 November, 14:15 EET

Introduction by Samuli Björninen (Tampere University)

Fiction & fictionality:

Richard Walsh: “Fictionality as Rhetoric: A Distinctive Research Paradigm” (2019)

&

TBA

 

Tuesday, 14 December, 14:15 EET

Introduction by Hanna-Riikka Roine (Tampere University)

Non-human, digital & environmental:

  1. Katherine Hayles: “Three Species Challenges: Toward a General Ecology of Cognitive Assemblages” (2021)

&

Ted Chiang: “The Truth of Fact, the Truth of Feeling” (2019)

 

Guest lecture: Professor Daniel Chartier: "What is the Imagined North? Gender, emotions, mythemes" 9.12.2021

Free lecture at Tampere University, Pinni B1097 auditorium & Zoom

Thursday, December 9th, at 16.15

“What is the Imagined North? Gender, emotions, mythemes”

Daniel Chartier, professor, Université du Québec à Montréal

Director, International Laboratory for Research on Images of the North, Winter and the Arctic

Co-director, Culture and Society, Institut nordique du Québec

 

In this lecture, we will address the concept of the “Imagined North” as it is presented in terms of cultural and discursive representations, as well as by a double aspect of internal and external perspective, but also, according to the ethical principles that it raises for researchers. These representations of the North have a gender aspect: snow, ice, iceberg will then be evoked, from an article entitled “The Gender of Ice and Snow”. Finally, by examining the research of cultural and literary representations as carried out in Montréal, we will examine which elements – or mythemes of the North – carry an emotional charge, and what this means according to the different circumpolar languages.

The lecture will be held as a hybrid event at Tampere University. The lecture will be given on site in Tampere and it is streamed via Zoom. If a password is requiered when joining the Zoom event, it is “Narrare”.

Link to the lecture: https://tuni.zoom.us/j/63881791797?pwd=UGdQeURrNm9hTEFxdzZPc2pNa3ArZz09

Welcome!

 

Book reference in Finnish:

Mikä on kuviteltu pohjoinen? Eettisiä periaatteita 

Free download at:

https://nord.uqam.ca/publication/mika-kuviteltu-pohjoinen-eettisia-periaatteita

 

Organizer: Arctic Hysteria. Strange Northern Emotions (Kone Foundation, 2020-2022)

Contact: anna.kuutsa@tuni.fi, Coordinator of Narrare

Kertomuksentutkimuksen seminaari / Narrative studies seminar

(In English below)

Tutkimuskeskus Narraren kertomuksentutkimusta esittelevät ja pohtivat tapaamiset jatkuvat syksyllä 2021. Seminaarissa keskustellaan meneillään ja aluillaan olevista kertomukseen liittyvistä tutkimuksista. Seminaari on kaikille avoin, ja sen tavoitteena on herätellä moni- ja poikkitieteistä keskustelua aineistoista, menetelmistä, teorioista ja tutkimuksen tilasta.

Seminaaritapaamiset ovat tiistaisin klo 16–17 välillä Paavo Koli -salissa (Pinni A2100). Alustaja esittelee aihettaan puolen tunnin ajan, ja jälkimmäinen puolisko varataan keskustelulle. Rajoitusten salliessa seminaari on tarkoitus järjestää lähitapahtumana, mutta seminaaria on mahdollista seurata myös etäyhteydellä. Tarkka ohjelma sekä tapahtumalinkki löytyy tämän tekstin lopusta. Jos Zoom-tapahtumaan liittyessä vaaditaan salasanaa, se on “Narrare”.

From fall 2021, Research Centre Narrare continues presenting and discussing contemporary narrative studies to bring together those who study narratives in TAU. Our Narrative studies seminar is open for everyone with a research interest in narratives. The aim is to create multi- and interdisciplinary discussion on data, methods, theories and the state of research on narratives.

The seminar will gather on Tuesdays at 4–5 pm in Paavo Koli -auditorium (Pinni A2100). The presenter will give a half an hour introduction to their topic and the latter half of the seminar is reserved for general discussion. It is also possible to join the seminar online via Zoom. The seminar program and link to the event can be found below. If a password is requiered when joining the Zoom event, it is “Narrare”.

If you have any questions or problems regarding technical issues related to this lecture series, you can be in contact with Narrare coordinator Anna Kuutsa (anna.kuutsa@tuni.fi).

You are warmly welcome to discuss with others what narratives and their research is and could be!

***

Program:

07.09.2021 Paavo Koli -auditorium (Pinni A2100), 16.00–17.00. Niina Meriläinen, visiting scholar, Social sciences: “Narrative approach to multidisciplinary power relations and human rights research”

After the first seminar gathering, there will be an informal get-together in front of the auditorium. Welcome to celebrate the beginning of the new academic year and the Narrative studies seminar!

12.10.21 Paavo Koli -auditorium (Pinni A2100),16.00–17.00. Laura Karttunen, Senior Research Fellow, Comparative literature: “Reported talk in narratives about implementing an information system in healthcare”
26.10.21 Pinni B1097, 16.00–17.00. Yasaman Ghafaryanshirazi, doctoral student, Psychology and Logopaedics: “Narrative-Based Intervention and Emotional Intelligence”
30.11.21 Paavo Koli -auditorium (Pinni A2100), 16.00–17.00. Jussi Lahtinen, doctoral student, History: “The Making of the Affluent Working-Class. Changing Narratives of the Western Worker during the Post-War Era”

Kertomuksen tutkimuksen päivä: kertomusten yhteiskunnallisuus ja yhteiskunnan kerronnallisuus 19.11.2021

Monitieteisen kertomuksentutkimuksen tutkimuskeskus Narrare järjestää 19.11.2021 kertomuksen tutkimuksen päivän. Tutkimuspäivän tarkoituksena on tavata muita kertomuksen tutkijoita ja vaihtaa kokemuksia ja ideoita kertomusten tutkimuksesta. Teemana tänä vuonna on kertomusten yhteiskunnallisuus ja yhteiskunnan kerronnallisuus. Teemasta oman tutkimuksensa kannalta puhuvat kolme pääpuhujaa: Kai Mikkonen (yleinen kirjallisuustiede, Helsingin yliopisto), Markku Lehtimäki (yleinen kirjallisuustiede, Turun yliopisto) ja Katri Komulainen (psykologia, Itä-Suomen yliopisto). 

Tapahtuma on hybridimuotoinen, eli siihen on mahdollista osallistua voimassa olevien koronaohjeistusten mukaisesti paikan päällä Tampereen yliopistossa salissa Pinni B4113. Kaikki keynote-luennot ja esitelmät myös striimataan, joten osallistua voi myös etäyhteyden kautta. Tapahtuman linkki löytyy tästä ohjelmasta sekä Tutkimuskeskus Narraren sähköpostilistalta ja Facebook-sivuilta. 

Tutkimuskeskus Narrare tarjoaa tapahtumaan paikan päällä osallistuville kahvituksen ja cocktailtilaisuuden tarjoilun. Mikäli tiedät osallistuvasi paikan päällä, täytäthän torstaihin 11.11. mennessä ennakkoilmoittautumislomakkeen tarjoilujen varmistamiseksi. 

Ohjelma: 

10.15–11.40 Kutsutut puheenvuorot ja avaussanat, puheenjohtaja Mari Hatavara

  • 10.15–10.20 Avaussanat: Mari Hatavara, Tutkimuskeskus Narraren johtaja
  • 10.20–11.00  Kai Mikkonen (yleinen kirjallisuustiede, Helsingin yliopisto): Kirjallisuus ja terrorismi: empatian keinot, sympatian rajat
  • 11.00–11.40  Markku Lehtimäki (yleinen kirjallisuustiede, Turun yliopisto): Opettavaisia kertomuksia: ympäristöretoriikka nykyromaanissa 

11.40–12.40  Lounas (omakustanteinen) 

12.40–13.20 Kutsuttu puheenvuoro, puheenjohtaja Matti Hyvärinen 

  • 12.40–13.20 Katri Komulainen (psykologia, Itä-Suomen yliopisto): Pienet kertomukset seurantatutkimuksessa 

13.20–13.30 Tauko 

13.30–14.50 Esitelmäsessio I, puheenjohtaja Mari Hatavara 

  • 13.30–13.50 Oskari Rantala (väitöskirjatutkija, kirjallisuustiede, Jyväskylän yliopisto): V niin kuin ketutus vs. verikosto
  • 13.50–14.10 Tero Vanhanen (Postdoc-tutkija, yleinen kirjallisuustiede, Helsingin yliopisto): Rakkaus ja romaanit: Mitä Pamela opettaa meille rakkaudesta
  • 14.10–14.30 Iida Pöllänen (tutkijatohtori, kirjallisuustiede, Tampereen yliopisto): Kaunokirjalliset kertomukset rodullistettujen vähemmistöjen asialla
  • 14.30–14.50 Anne Riippa (tuntiopettaja FT, ranskan kieli, Helsingin yliopisto): Kerronnallisen empatian keinoja Leïla Slimanin romaanissa Chanson douce (2016, suom. Kehtolaulu): vaihtuva sisäinen fokalisointi ja modaalisuus 

14.50–15.10 Kahvitauko 

15.10–16.30 Esitelmäsessio II, puheenjohtaja Matti Hyvärinen 

  • 15.10–15.30 Mirva Heikkilä (tohtorikoulutettava, kasvatustiede, Turun yliopisto): Kerronnallinen tutkimus toimijuutta uudelleen määrittämässä 
  • 15.30–15.50 Riku Laakkonen (väitöskirjatutkija, teatteritaide, Tampereen yliopisto): Muistisairaiden ikäihmisten unohdetut kertomukset – sosiaalinen kuolema hoivakodissa
  • 15.50–16.10 Kaiju Harinen (tuntiopettaja FT, ranska, Turun yliopisto): Minna Salami ja afrikkalaiskeskeisen tarinankerronnan muutosvoima
  • 16.10–16.30 Maria Mäkelä (yliopistonlehtori, yleinen kirjallisuustiede, Tampereen yliopisto) & Samuli Björninen (yliopistonlehtori ma., yleinen kirjallisuustiede, Tampereen yliopisto): Mun tarina, sun narratiivi: populaari tarinapuhe kohtaa kertomusteorian 
  • 16.30 Vapaamuotoinen cocktailtilaisuus 

Keynotepuhujat:

Kai Mikkonen, yleisen kirjallisuustieteen professori, Helsingin yliopisto: 

Kirjallisuus ja terrorismi: empatian keinot, sympatian rajat 

Kaunokirjallisuus on kuvannut terrorismia 1800-luvun lopulta lähtien, jolloin muun muassa Fjodor Dostojevski, R.L. Stevenson, Henry James, Joseph Conrad ja Émile Zola käyttivät malleinaan eurooppalaisten suurkaupunkien anarkistien sekä feeniläisen vapautusliikkeen tuoreita väkivallantekoja. Näistä varhaisista ”dynamiittiromaaneista” lähtien kaunokirjallisuus, ja fiktio laajemmin, on reagoinut terrorismin mediatapahtumaan ja tutkinut sen symbolisia ja sosiaalisia merkityksiä, kuten ajatusta väkivallasta poliittisen vaikuttamisen muotona. Samalla terroristiromaani on vahvistanut myyttejä terrori-iskuista ja niiden tekijöistä sekä luonut juonikuvioita ja persoonallisuuksia, jotka houkuttelevat lukijoita kuvittelemaan väkivallan spektaakkelia tai pohtimaan terrorismin luonnetta yksilöllisistä näkökulmista. Näkökulmallisesti terroristiromaanin perinne on painottunut terrorin uhreihin, etsiviin ja silminnäkijöihin, mutta myös väkivallantekijöiden motivaatio, ajatusmaailma ja kokemus ovat olleet keskeisiä elementtejä. Valittuihin näkökulmiin on usein liittynyt moniulotteisia empatian (kyky kuvitella mitä toinen voisi tuntea) ja sympatian (kyky tuntea jotain toisen puolesta tai toista kohtaan) kysymyksiä.  

Esitelmä keskittyy kaunokirjallisiin terroristihahmoihin empatian ja sympatian näkökulmista sekä pohtii fiktiivisen terroristihahmon ja terrorismijuonen suhdetta laajempaan yhteiskunnalliseen terroristipuheeseen. Terroristiromaani, sikäli kun se mahdollistaa empaattisen lukutavan esimerkiksi terroristin sisäisen kokemuksen tai motivaation kuvauksen kautta, tai kun se jollain tavalla sympatisoi teon tekijää, nostaa esiin moraalisesti haastavan kysymyksen ideologisen väkivallan ymmärtämisestä. Toisaalta fiktion yksilöidyt henkilöhahmot saattavat haastaa stereotypian demonisesta ja mielenvikaisesta toimijasta. Empatian ja sympatian kysymysten merkittävyyttä tässä suhteessa vahvistaa vielä se, että terroriteon yhtenä päämääränä saattaa olla myötätunnon hakeminen tietylle poliittiselle tai ideologiselle päämäärälle. Kaunokirjallisuus on myös usein tarkastellut terrorismitutkimuksessa melko yleistä oletusta, että terroristinen väkivalta edellyttää tekijältään jonkinasteista empatiakyvyn puutetta tai tukahduttamista.  

Terrorismia ei määritellä tässä esitelmässä niinkään teon terroristisen tarkoituksen merkityksessä (kuten Suomen rikoslaissa), vaan väkivallan taktiikkana, joka kohdistuu siviilikohteisiin, tavoittelee laajaa näkyvyyttä vaikutustarkoituksessa ja sitoutuu tiettyyn yhteisölliseen identiteettiin ja ideologiaan. Tässä määritelmässä terroristisen teon perusteet tai sen syiden moniulotteisuus eivät ole olennaisia, vaikka terroristifiktion aiheina nämä kysymykset ovat usein tärkeässä asemassa. Esitelmän kaunokirjalliset pääesimerkit edustavat englannin- ja ranskankielisestä kirjallisuutta, mukaan lukien Robert Louis ja Fanny van de Grift Stevensonin, Émile Zolan, André Malraux’n, Nadine Gordimerin ja Hilary Mantelin teoksia. 

Kai Mikkonen on yleisen kirjallisuustieteen professori ja kirjallisuudentutkimuksen maisteriohjelman johtaja Helsingin yliopistossa sekä Clare Hall Collegen (University of Cambridge, UK) ja Suomen tiedeseuran jäsen. Hänen keskeisimpiin tutkimus- ja opetusaiheisiinsa kuuluvat 1800-luvun ja 1900-luvun alun ranskalainen ja brittiläinen kirjallisuus, matkakirjallisuus, kuva ja sanan suhteen tutkimus (sarjakuva, kuvakirja, kirjojen kuvitus) sekä kerronnan ja fiktion teoria. Hänen tutkimustuotantoonsa lukeutuvat teokset The Narratology of Comic Art (Routledge, 2017), Narrative Paths: African Travel in Modern Fiction and Nonfiction (The Ohio State UP/TIN series, 2015), Kuva ja sana: kuvan ja sanan vuorovaikutus kirjallisuudessa, kuvataiteessa ja ikonoteksteissä (Gaudeamus, 2005) ja The Plot Machine: the French Novel and the Bachelor Machines in the Electric Years 1880-1914 (Rodopi, 2001). 

Markku Lehtimäki, yleisen kirjallisuustieteen professori, Turun yliopisto:  

Opettavaisia kertomuksia: ympäristöretoriikka nykyromaanissa 

Esitelmässä ehdotetaan, että kirjallisuuden vanhat opettavaiset, moralisoivat ja didaktiset muodot ovat tehneet paluuta 2000-luvun ympäristötietoisessa romaanissa, joka pyrkii kuvaamaan antroposeenin aikakauden ongelmia ja katastrofeja. Romaani modernin ajan muotona korostaa tyypillisesti inhimillistä kokemuksellisuutta, mutta ilmastonmuutoksen kaltaiset laajamittaiset ja vaikeasti hahmotettavat ilmiöt tuntuvat ylittävän yksilökeskeisen kokemustason. Monissa viime aikojen ympäristöaiheisissa romaaneissa ja ”ilmastofiktioissa” korostuu jokseenkin luennoiva sävy, jossa luonnontieteelliset tutkimustulokset istuvat saumaisesti toiminnallisiin tapahtumiin. Tällöin didaktinen ja mimeettinen kerronta tuntuvat kamppailevan keskenään samasta tilasta teoksen rakenteessa. Esitelmässä kuitenkin pohditaan sitä, että ympäristöongelmat pyritään nykyromaaneissa – kuten Ian McEwanin Solar (2010), Barbara Kingsolverin Flight Behavior (2012), Jonathan Franzenin Purity (2015) ja Richard Powersin The Overstory (2018) – tarjoamaan yleisölle edelleen myös tunteisiin vetoavina yksilökertomuksina, jotka hyödyntävät symbolien, allegorioiden ja myyttien retorista varastoa. Tämä kaikki, niin allegoriset tarinamallit kuin tieteellinen tieto, ovat osa kirjailijoiden retorista kommunikaatiota heidän pyrkiessään vaikuttamaan lukijoidensa järkeen ja tunteisiin. Vaikka didaktisella ja retorisella kertomuksella on modernismin ”näyttämistä, ei kertomista” korostavassa käsityksessä huono maine, pyrkivät ympäristötietoiset romaanit kehittämään uusia opettavaisen kertomuksen muotoja yhdistämällä kirjallisuuden kaksi perustehtävää, huvin ja hyödyn. Samalla kaunokirjallisuus pyrkii puolustamaan paikkaansa vakavasti otettavana kulttuurisen ja yhteiskunnallisen keskustelun muotona, sillä parhaimmillaan se tavoittaa sellaisia kokemuksia ja tasoja, jota tietokirjallisuus ei tavoita. 

Markku Lehtimäki on yleisen kirjallisuustieteen professori Turun yliopistossa. Hänen asiantuntijuusalueitaan ovat retorinen kertomusteoria, fiktion ja ei-fiktion teoria, ekokritiikki, visuaalinen kulttuuri, nykyromaani ja amerikkalainen kirjallisuus. Hänen tutkimusprojektejaan ovat olleet “Natural Narratology, Cognitive Poetics, and Ecocriticism” ja “The Changing Environment of the North: Cultural Representations and Uses of Water”. Hänen viimeaikaisiin julkaisuihinsa kuuluu toimitettu kokoelma Visual Representations of the Arctic: Imagining Shimmering Worlds in Culture, Literature, and Politics (Routledge 2021). 

Katri Komulainen psykologian professori, Itä-Suomen yliopisto:  

Pienet kertomukset seurantatutkimuksessa 

Terveyden ja sairauden narratiivinen tutkimus on perinteisesti edustanut ns. suurten kertomusten lähestymistapaa, jossa sairauden on nähty olevan elämänkulullinen katkos. Kertomusten on tällöin nähty olevan tärkeitä luotaessa ymmärrettävyyttä ja jatkuvuutta omalle elämälle ja identiteetille sairauden äärellä. Pienten kertomusten näkökulma suuntaa sen sijaan huomion kertojan tilannesidonnaiseen navigointiin hänen vastatessaan kysymykseen siitä ”Kuka minä olen?”. Lähestymistavassa ollaan kiinnostuneita siitä, millaisia strategioita kertojat käyttävät rakennettaessa, vahvistettaessa tai kiistettäessä (terveen ja sairaan) identiteettejä tietyssä kontekstissa, tietyssä vuorovaikutustilanteessa ja dialogissa itsen ja (kuvitellun) yleisön kanssa.  

Esitelmässä käsitellään laadulliseen seurantatutkimukseen pohjautuvaa tapaustutkimusta työuupumuksesta ja sovelletaan pienten kertomusten analyysiä seurantaan. Tapaustutkimus on osa laajempaa Maija Korhosen, Katri Komulaisen ja Venla Okkosen (ISY) tutkimushanketta ”Katkokset, kehitykselliset siirtymät ja oppiminen aikuisen elämänkulussa: Laadullinen seurantatutkimus työssä uupuneiden kuntoutusinterventiosta”. Hankkeessa haastateltiin kolmena ajankohtana (2016-2018) työuupumuskuntoutuskurssille osallistuneita henkilöitä.  

Esitelmässä käsitellään sitä, kuinka yli 50-vuotias ”Anna” tulkitsee itseään terveenä ja sairaana kuntoutuksen kuluessa ja neuvottelee työuupumuksesta, joka kiistanalaisena diagnoosina näyttäytyy selitystä ja oikeuttamista vaativana. Esitelmässä mm. pohditaan, miksi tietyt kertomukset toistuvat lähes sanatarkasti Annan seurantahaastatteluissa. Pienten kertomusten näkökulmasta tarkasteltuna kertomusten toisto ei välttämättä ilmennä identiteetin tai minuuden pysyvyyttä, vaan se voidaan nähdä myös retoriseksi keinoksi, jonka avulla ihmiset pyrkivät oikeuttamaan moraalisesti ongelmalliseksi määrittyvää tilannettaan. Viime kädessä neuvottelu työuupumuksesta ilmentää työelämän ja kuntoutuksen rakentamia ja ylläpitämiä käsityksiä hyvästä työntekijästä, hyvästä kuntoutujasta ja terveydestä.  

Katri Komulainen toimii psykologian (elämänkulun tutkimus) professorina Itä-Suomen yliopistossa. Hänen tutkimusintressinsä liittyvät koulutuksen ja työelämän narratiiviseen tutkimukseen ja sekä viime vuosina myös terveyden ja sairauden laadulliseen tutkimukseen. 

Narrare Interdisciplinary Autumn Seminar for PhD Researchers 18.11.2021

On Thursday, November 18, 2021, Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies hosts the fifth annual seminar for PhD students. The seminar provides a chance to meet PhD researchers from diverse backgrounds who work on or with narrative, but also to participate in Narrare’s ongoing endeavour of developing theories, methods and analytical tools for the interdisciplinary field of narrative studies. Our visiting scholars this year are Professor Lars-Christer Hydén (Linköping University) and Professor Hanna Meretoja (University of Turku). 

The seminar will be held as a hybrid event at Tampere University, Finland. The seminar day consists of seminar workshops and two keynote lectures by our invited visiting scholars. The two workshop panels are for the participating PhD researchers only. The keynote lectures are open for everyone. The keynote lectures will be given on site in Tampere and they are streamed. Please find the Zoom link for the keynote lectures at the end of the programme. Depending on the Covid-19 situation in Finland in November, we encourage to consider taking part in the keynote lectures in person. All the arrangements of the seminar will be based on the Covid-19 guidelines of the Tampere University. All welcome!  

Programme: 

Open Keynote lectures (Päätalo A4): 

10.00 Lars-Christer Hydén (University of Linköping): Communicative disabilities, stories and identities 

11.00 Hanna Meretoja (University of Turku): Implicit Narratives and Narrative Agency: Evaluating Pandemic Storytelling  

12.00 – 13.15 Lunch 

13.15 – 14.45 Closed sessions: Panel I (PinniB 4115) & Panel II (PinniB 4116) 

Panel I:

  • 13.15 – 13.45 Eliasz Chimel, University of Wroclaw: The collective subjectivity concept and its relevance for the narratology in the context of Alan Palmer’s fictional minds 
  • 13.45 – 14.15 Andrew Ty, La Trobe University: Kishōtenketsu Structure and BTS’s LOVE YOURSELF Highlight Reels
  • 14.15 – 14.45 Tuuli Hongisto, University of Turku: Computer generated consciousness – the presentation of fictional minds in narratives produced by algorithms 

Panel II:

  • 13.15 – 13.45 Inka Hirvonen, University of Eastern Finland: Finnish University Students’ Negotiations of the Moral Orders of Employability as Compasses in the Labour Market
  • 13.45 – 14.15 Stina Michelson, Stockholm University: Children’s narratives about well-being in the face of family-related adversities: Positive life events, turning points and narrated self-understandings
  • 14.15 – 14.45 Yasaman Ghafaryanshirazi, Tampere University: Narrative-based intervention and Emotional Intelligence in Female children 

14.45 – 15.15 Coffee break

15.15 – 16.15 Closed sessions: Panel I (PinniB 4115) & Panel II (PinniB 4116) 

Panel  I:

  • 15.15 – 15.45 Omotomilola Ikotun, University of Eastern Finland: Farmer-Herdsmen conflicts in Nigeria: The root narrative of enduring disputes
  • 15.45 – 16.15 Naomi Telushkin, University of New South Wales: Disnarration and David Grossman: the mobilization of disnarration, displaced narration and the actively untold within Jewish-Israeli reportage 

Panel II:

  • 15.15 – 15.45 Anu Heino, Tampere University: Mediators and Writers: Assessing Translatorship via Literary Translator Narratives
  • 15.45 – 16.15 Heidi Pirkola, University of Lapland: Narratives on workplace spirituality in social and health care projects 

17.00 Reception (PinniB 1029-30) 

Keynote speakers & abstracts: 

Lars-Christer Hydén, Linköping University 

Communicative disabilities, stories and identities 

One of the most important everyday venues for sharing experiences, negotiating identity and spend time together, is storytelling. When one family member or spouse gradually loses the ability to tell stories due to Alzheimer’s disease this is potentially a threat both to the experiences of belonging together and the participant’s identities. One way to deal with these problems is collaborative storytelling implying a shift in the responsibility in the storytelling. Teller and listener can jointly create and use “scaffolds” that can be used in order to negotiate shared meaning and hence be able to continue their joint storytelling (narrative scaffolding). Professionals and healthy relatives can learn to listen and make meaning in stories that otherwise might appear to be meaningless. Listening to and telling stories together with people living with a dementia diagnosis, will help to re-imaging dementia: away from a notion of persons with dementia being “empty vessels” to seeing them as collaborative meaning-makers. 

Lars-Christer Hydén received his PhD in Psychology from Stockholm University, Sweden, and is professor of Social Psychology at Linköping University, Sweden, and director of Center for Dementia Research (CEDER). His research concerns how people living with dementia interact, communicate and tell stories. Recent book: Entangled Narratives: Collaborative Storytelling and the Re-Imagining of Dementia (Oxford University Press, 2018) 

Hanna Meretoja, University of Turku 

Implicit Narratives and Narrative Agency: Evaluating Pandemic Storytelling  

This talk proposes the concept of implicit narrative as an analytic tool that helps to articulate how cultural models of sense-making steer us to certain patterns of experience, discourse, and interaction, and the concept of narrative agency as an analytic tool for theorizing and evaluating the processes in which we navigate our narrative environments that consist of a range of implicit narratives. It briefly lays out a theoretical-analytic framework of narrative agency, which consists of the dimensions of narrative awareness, narrative imagination, and narrative dialogicality. As a touching stone for developing these theoretical concepts, the talk analyzes the implicit cultural narrative that has most strongly dominated public discourse on the coronavirus pandemic: the narrative of war. Thereby it provides an analysis of pandemic storytelling and its effects on us, as the cultural memory of the pandemic is currently taking shape and affecting our orientation to the future.  

Hanna Meretoja is Professor of Comparative Literature, Director of SELMA: Centre for the Study of Storytelling, Experientiality and Memory at the University of Turku (Finland) and Principal Investigator (with Maria Mäkelä and Merja Polvinen) in the Academy of Finland research consortium “Instrumental Narratives: The Limits of Storytelling and New Story-Critical Narrative Theory” (2018-2022). Her research is mainly in the fields of interdisciplinary narrative studies and cultural memory studies, and she is interested in the intersections of literature and philosophy. Her monographs include The Ethics of Storytelling: Narrative Hermeneutics, History, and the Possible (2018, Oxford University Press) and The Narrative Turn in Fiction and Theory: The Crisis and Return of Storytelling from Robbe-Grillet to Tournier (2014, Palgrave Macmillan), and she has co-edited, with Colin Davis, The Routledge Companion to Literature and Trauma (2020, Routledge) and Storytelling and Ethics: Literature, Visual Arts and the Power of Narrative (2018, Routledge), as well as a special issue of Memory Studies (“Cultural Memorial Forms”, 2021, with Eneken Laanes) and of Poetics Today (“Critical Approaches to the Storytelling Boom”, 2022, with Maria Mäkelä).  

CFP: Kertomuksen tutkimuksen päivä: kertomusten yhteiskunnallisuus ja yhteiskunnan kerronnallisuus, 19.11.2021

Monitieteisen kertomuksentutkimuksen tutkimuskeskus Narrare järjestää 19.11.2021 kertomuksen tutkimuksen päivän. Tutkimuspäivän tarkoituksena on tavata muita kertomuksen tutkijoita ja vaihtaa kokemuksia ja ideoita kertomusten tutkimuksesta.  

Teemana tänä vuonna on kertomusten yhteiskunnallisuus ja yhteiskunnan kerronnallisuus. Teemasta oman tutkimuksensa kannalta puhuvat kolme pääpuhujaa: 

Katri Komulainen on psykologian professori Itä-Suomen yliopistossa. Hän esittelee tutkimustaan otsikolla ”Pienet kertomukset seurantatutkimuksessa”. 

Markku Lehtimäki on yleisen kirjallisuustieteen professori Turun yliopistossa, ja hänen puheensa otsikko on ”Opettavaisia kertomuksia: Ympäristöretoriikka nykyromaanissa”. 

Kai Mikkonen on yleisen kirjallisuustieteen professori Helsingin yliopistossa. Hän puhuu aiheesta ”Kirjallisuus ja terrorismi: empatian keinot, sympatian rajat”. 

 

Kutsumme kaikkia kertomuksen tutkijoita esittelemään oman tutkimuksensa suhdetta kertomusten yhteiskunnallisuuteen tai yhteiskunnan kerronnallisuuteen. Tarkoituksena on lyhyiden (n. 15 min.) esitysten ja niiden pohjalta käydyn keskustelun avulla kartoittaa ja ideoida tutkimusta kertomusten ja yhteiskunnan välisistä kytköksistä.  

Pyydämme lähettämään noin 200 sanan mittaisen esitelmäehdotuksen 1.10.2021 mennessäNarraren koordinaattori Anna Kuutsalle (anna.kuutsa@tuni.fi). Esitelmäehdotuksesta tulee käydä ilmi esittäjän oppiala, affiliaatio ja tehtävä. Ehdotuksen tulee sisältää otsikko ja kuvaus siitä, miten esitelmässä tarkastellaan tutkimuspäivän teemaa. 

CFP: Narrare Interdisciplinary Autumn Seminar for PhD Researchers, November 18, 2021

Deadline for proposals September 27th,

Deadline for seminar papers November 1st.

If your PhD project involves studying narrative or if you make use of narrative methods, this announcement is for you. On Thursday November 18, 2021Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies hosts the fifth annual seminar for PhD students. The seminar provides a chance to meet PhD researchers from diverse backgrounds who work on or with narrative, but also to participate in Narrare’s ongoing endeavor of developing theories, methods and analytical tools for the interdisciplinary field of narrative studies. The seminar papers will be commented on by the senior researchers and professors of the Centre.  

Our confirmed visiting scholars commenting on the workshop papers this year are Professor Lars-Christer Hydén and Professor Hanna MeretojaHydén is Professor of Social Psychology at Linköping University, Sweden, and director of Center for Dementia Research (CEDER). His research concerns how people living with dementia interact, communicate and tell stories. Meretoja is Professor of Comparative Literature and Director of SELMA: Centre for the Study of Storytelling, Experientiality and Memory at the University of Turku, Finland. Her research is mainly in the fields of narrative theory, narrative ethics and cultural memory studies. 

The seminar will be held at Tampere University, Finland, the details to be decided later based on the fall Covid-19 situation. The opportunity to participate in the form of a distance meeting will be provided in any case. The possibility for those who wish to visit Tampere in person to do so will be determined later as we will learn more about the ongoing pandemic. 

Proposals: We ask prospective participants to submit a proposal for a paper to be presented at the seminar. The one-page proposal should include: title, research question, target material, method and theoretical framework plus a short description of the issues the author would like the seminar to address when discussing their paper. The language of the proposals and the seminar is English. 

Seminar papers & presentations: Those selected to present at the seminar are expected to send in written papers to be discussed. Those papers should include an extended version (2 to 3 pages) of the proposal and a representative excerpt (2 to 3 pages) of their target material. On the day of the seminar, participants are expected to present their papers briefly (max. 5 minutes) before comments and discussion. 

Please apply by sending your proposal to Anna Kuutsa (anna.kuutsa@tuni.fi) by September 27. The deadline for the final seminar papers is November 1, and they are to be sent to the same address. Any possible questions can be directed to Anna Kuutsa as well. 

Please feel free to circulate this message. 

September 24 2021: Kertomuksentutkimuksen empiiriset menetelmät

Kertomuksentutkimuksen empiiriset menetelmät

Työpaja

24.9.2021, klo 12.00-14.00 Zoomissa

Työpajassa kuullaan alustuksia ja keskustellaan kertomuksentutkimuksen empiirisistä menetelmistä:

Millaista lukijatutkimusta Suomessa tehdään tällä hetkellä? Millä tavoin voidaan lähestyä empiirisesti esimerkiksi erilaisten lukijoiden kokemuksia (ns. ”maallikko-” vs. ”ammattilukijat”) sekä lukiessa syntyviä tunteita, tuntemuksia ja immersion kokemuksia? Millaisia erilaisia empiirisiä menetelmiä kertomuksentutkijoilla on käytössä? Mikä merkitys empiirisellä tutkimuksella on kertomuksentutkimuksessa ja millaisia ongelmia empiirisiin menetelmiin sisältyy? Entä mikä on empiirisen tutkimuksen rooli kirjallisuuden opetuksessa?

Alustajina:

Lieven Ameel (Tampereen yliopisto), Laura Karttunen (Tampereen yliopisto) ja Johanna Kaakinen (Turun yliopisto), Eevastiina Kinnunen (Turun yliopisto), Kaisa Kortekallio (Helsingin yliopisto) ja Riikka Rossi (Tampereen yliopisto)

Kaikki empiirisistä menetelmistä ja lukijatutkimuksesta kiinnostuneet ovat lämpimästi tervetulleita mukaan!

Yhteydenotot ja ilmoittautumiset (zoom-linkki lähetetään osallistujille sähköpostitse):

Anna Ovaska (Tampereen yliopisto)

anna.ovaska[at]tuni.fi

May 11 2021: Humanistisen lääketieteen iltapäiväkahvit / Medical Humanities coffee

(in English below)

Tervetuloa virtuaalisille medical humanities -kahveille ti 11.5 klo 14.00-16.00!

Tarkoituksena on tuoda yhteen medical ja health humanities -alojen tutkijoita ja opettajia Suomessa. Tapaamisessa kuullaan lyhyitä alustuksia eri yliopistojen ja alojen tutkijoilta ja keskustellaan yhdessä ja pienryhmissä:

Millaista medical ja health humanities -opetusta Suomen yliopistot tarjoavat? Millaisten terveyteen, sairauteen, terveydenhuoltoon ja lääketieteeseen liittyvien kysymysten parissa eri tieteenaloilta tulevat tutkijat työskentelevät tällä hetkellä? Entä miten medical humanities ja health humanities näkyvät eri oppiaineissa ja yliopistoissa?

Zoom-linkki:

https://tuni.zoom.us/j/63952776499

Huom! Lyhyet alustukset ovat suomeksi tai englanniksi, ja pienryhmäkeskusteluissa jakaudumme suomen- ja englanninkielisiin ryhmiin. Tervetuloa kaikille!

*

Welcome to the Medical Humanities coffee on Tuesday, May 11th, 2021, 14.00-16.00!

The virtual afternoon coffee meeting brings together researchers and teachers interested in medical and health humanities in Finland. We will hear short presentations and discuss the topics together and in break out rooms:

What kind of medical and health humanities studies are offered in Finnish universities? What kind of research questions are raised at the moment? How are medical and health humanities represented in different disciplines and universities in Finland?

Zoom-link:

https://tuni.zoom.us/j/63952776499

Nb! Short presentations are in Finnish or in English, and there will be break out room discussions both in Finnish and in English. Welcome all!

Contact:

Anna Ovaska, PhD, postdoctoral researcher, Narrare, Tampere University

anna.ovaska@tuni.fi

April 19 2021: Narrative as structure and action – rethinking master and counter-narratives

The seminar is organized to celebrate:

  • the 30th Anniversary of the journal Narrative Inquiry & the publication of the Special Issue 1:2021
  • the publication of the Routledge Handbook of Counter-Narratives (ed. by Klarissa Lueg and Marianne Wolff Lundholt)

During the last twenty years, the focus of narrative studies has moved from studying the structure of separate narrative texts to examining narration as action. The study of conversational storytelling and co-construction of meanings in talk-in-interaction together with the thriving positioning analyses provide examples of this gradual change.  The study of counter- and master narratives, however, seems to offer possibilities to study both action (telling counter-narratives) and structure (the existence of master narratives and genres) within the same analytic frame. In surveying this new field, we can ask questions such as:

  • how should the existence of master narratives be documented?
  • are master narratives primarily researcher’s (etic) or language user’s (emic) resources?
  • does the existence of a counter-narrative require explicit ‘speech act of resisting’ (Bamberg & Wippf)?
  • can we understand structures (genres and master narratives) in terms of some kind of ‘structuration,’ that is, as resulting from the previous narrative and other action?
  • what is the relationship between genres and master narratives? 

 

Programme

14.15 Mari Hatavara, Tampere University: Opening words

14.20 Kim Schoofs & Dorien Van De Mieroop, KU Leuven: The negotiation of master narratives through epistemic competitions in interviews with Jewish Holocaust survivors

14.50 Klarissa Lueg, University of Southern Denmark: Bourdieusian practice theory and narratology: conceptualizing (counter)narratives as a means of field struggles

15.20 Matti Hyvärinen, Tampere University: Forging, evoking but not telling master narratives

15.50 Joint discussion

 

Zoom link for the seminar: https://tuni.zoom.us/j/63369632416?pwd=Q2dvdkZ2R2JvR0p4ams0S2xZVTNzUT09

If a password is required when joining, it is “Action“.

 

Speakers:

 

Kim Schoofs & Dorien Van De Mieroop, KU Leuven

The negotiation of master narratives through epistemic competitions in interviews with Jewish Holocaust survivors 

In this talk, we scrutinise the interactionally negotiated identity work of Holocaust survivors and pay particular attention to how the interlocutors draw on their epistemic authority concerning WWII to construct interactional telling rights. In addition, our goal is to uncover the reflexive link between these interactional negotiations and the master narratives in the relevant social context.

On the one hand, we illustrate how the interviewers rely on their historical expert status – as evidenced through their specialist knowledge and ventriloquisation of vicarious WWII narratives – in order to topicalise certain master narratives and thereby attempt to interactionally project particular identities upon the interviewees. In instances where these interactional negotiations culminated in epistemic competitions, the – usually rather ephemeral – Holocaust master narratives circulating in the storytelling world became particularly tangible, as interviewers’ repeated inquiries revealed their knowledge of and orientation to these master narratives. Due to their clearly delineated perception of these master narratives, the interviewers showed difficulty in reconciling their expected narrative with the narrators’ complex and nuanced identity work.

On the other hand, we demonstrate how the interviewees derive their epistemic authority from their first-hand experience as Jewish Holocaust survivors, on which they draw in order to counter the interviewers’ story projections. In particular, both narrators consistently refused to align with the master narratives topicalised by the interviewers and instead constructed counter narratives. These were characterized by a more distinct and complex self-positioning, thus protecting the narrators’ nuanced personal identity work.

Overall, in this talk, we thus illustrate that instances in which interactants’ interactional negotiations culminate in epistemic competitions, bring counter narratives as well as – typically rather elusive – master narratives to the surface, allowing us to more effectively uncover the reflexive link between storytelling and the social context.

Kim Schoofs is a post-doctoral researcher at KU Leuven, Belgium. In her PhD (2020) she explored new ways of uncovering the dialectic relation between the local-discursive construction of identities on the one hand and master narratives in the social context on the other hand. Kim’s main research interests cover identity work in narrative and interactional data, networked narratives on social media and persuasive communication.

Dorien Van De Mieroop is an Associate Professor at KU Leuven, Belgium. Her main research interests lie in the discursive analysis of institutional interactions and of narratives, about which she published more than 30 articles in international peer-reviewed journals, authored a book with Jonathan Clifton and Stephanie Schnurr on ‘The language of leadership narratives’ (2020) and edited a volume with Stephanie Schnurr on ‘Identity struggles’ (2017). She is co-editor of the journal Narrative Inquiry.

 

Klarissa Lueg, University of Southern Denmark

Bourdieusian practice theory and narratology: conceptualizing (counter)narratives as a means of field struggles 

I attempt at bringing together, within the frame of organization studies, narrative theory and Bourdieusian field theory. In doing so, I provide an overview of organization studies, narrative theory and Bourdieusian field theory, and of how they relate to each other. From here, several methodological and conceptual propositions are being made by the author: First, it is suggested that field and narrative studies can benefit from their rigorous focal points on sociological context variables (structure) and individual accounts (agency), respectively. Second, it is argued that the narrative notion can help tracing how struggles in and between organizations are being carried out and how they impact institutionalized practices (middle-range theorizing). Third, the notion antenarrative field is being introduced and employed as a conceptual tool in exploring how storied ideas travel from one organizational field to another. Fourth, the author proposes that ideas travel hinged on their narrative capital befitting the field’s nomos. I wrap up by suggestion stronger conversion between (post-)Bojean and Bourdieusian theory.

Klarissa Lueg, Associate Professor, Dr.phil.habil., sociologist at University of Southern Denmark. Works conceptually towards bridging narrative and Bourdieusian concepts; empirically studies field narratives and power struggles. Studies published in Academy of ManagementStudies in Higher EducationInnovation, RaceGender & Class; latest book: The Routledge Handbook of Counter-Narratives.

 

Matti Hyvärinen, Tampere University

Forgingevoking but not telling master narratives 

My claim has been that master narratives do not (at least primarily) exist as articulated narratives, whereas counter-narratives typically manifest as explicit narratives. To study the life course of master narratives, I analyze a case of intentionally forged historical master narrative of “Finland” in the war propaganda between 1939-45. The analysis demonstrates, firstly, that the result of this narrative forging was not a narrative but a list of ideological claims. Secondly, when a “master narrative” exists as a dominant discourse, it is primarily evoked and alluded, not told in the form of a narrative.

Matti Hyvärinen, PhD, is Research Director at the Tampere University, the faculty of social sciences. He has studied the conceptual history of narrative, the narrative turns and is an expert of interdisciplinary narrative theory. He is the coeditor of the volumes Narrative TheoryLiterature, and New Media. Narrative Minds and Virtual Worlds (Routledge 2015), The Travelling Concepts of Narrative (Benjamins 2013), and Beyond Narrative Coherence, (Benjamins 2010). He has published in Partial AnswersStyleQualitative Inquiry and Frontiers of Narrative Studies, and in several edited volumes, including the entry on narrative genres in the Handbook of Narrative Analysis, edited by De Fina and Georgakopoulou (Wiley, 2015), and the entry Narrative, in the Blackwell-Wiley Encyclopedia of Sociology (2019). He was the PI in the Academy of Finland research project The Conceptual History of Finnish Political Culture (1996-1999) and is the PI of the SA research project Voices of Democracy (2017-2021). He is an editorial board member in Narrative Inquiry and Narrative Works.

Contact: Narrare coordinator Anna Kuutsa (anna.kuutsa(a)tuni.fi).

Kertomuksentutkimuksen luentosarja / Interdisciplinary narrative studies lecture series

(In English below)

Tutkimuskeskus Narraren järjestämän, syyskuussa alkaneen kertomuksentutkimuksen luentosarjan etäluennot pidetään tiistaisin joka toinen viikko klo 16.15–17.00.

Kertomuksentutkimusta esittelevä ja pohtiva luentosarja on kaikille avoin ja tavoitteena on avoin, moni- ja poikkitieteinen keskustelu aineistoista, menetelmistä, teorioista ja tutkimuksen tilasta. Luennot koostuvat luennoitsijan alustuksesta ja yhteisestä keskustelusta. Osa luennoista on suomeksi ja osa englanniksi.

Linkki seuraavaan luentoon löytyy viestin alusta. Viestin lopussa on koko nähtävillä koko luentosarjan ohjelma ja osallistumislinkki jokaiseen luentoon. Linkit löytyvät myös Narraren sähköpostilistan ja Facebook-sivun kautta. Jos luennolle liittyessä vaaditaan salasanaa, se on “Narrare”.

Mikäli sinulla on kysyttävää liittyen luentosarjan tekniseen puoleen tai ongelmia luennoille liittymisessä, voit olla yhteydessä Narraren koordinaattori Anna Kuutsaan (anna.kuutsa@tuni.fi).

Lämpimästi tervetuloa pohtimaan yhdessä, mitä kaikkea kertomukset ja niiden tutkimus voi olla!

***

Research Centre Narrare organizes a lecture series starting in September to present and discuss contemporary narrative studies as well as to bring together those who study narratives. Virtual lectures take place on Tuesday every second week at 4.15–5.00 pm.

The lecture series is open for everyone and the aim is an open, multi- and interdisciplinary discussion on data, methods, theories and the state of research on narratives. The lectures consist of the lecturer’s introduction to their topic and general discussion. Some of the lectures are in Finnish and some in English.

The link to the next lecture can be found in the beginning of this message. The whole program of the lecture series and links to all lectures can be found at the end of this message as well as on Narrare’s mailing list and Narrare’s Facebook page. If a password is requiered when joining, it is “Narrare”.

If you have any questions or problems regarding technical issues related to this lecture series, you can be in contact with Narrare coordinator Anna Kuutsa (anna.kuutsa@tuni.fi).

You are warmly welcome to discuss with others what narratives and their research is and can be!

***

Program

 

22.9.20

16.15–17.00 Professori Mari Hatavara: What is Narrative? Cognitive, Rhetorical and Semiotic Approaches

Hatavara luentodiat

Tutkimusjohtaja Matti Hyvärinen: Big and Small Stories

Hyvärinen luentodiat

 

6.10.20

16.15–17.00 Professori Pertti Haapala, Suomen historia: Kertomus historian selityksenä

 

20.10.20

16.15–17.00 Professori Leena Aarikka-Stenroostuotantotalous: Narratives on the Circular Economy – examples from individuals and companies

 

3.11.20

16.15–17.00 Väitöskirjatutkija Marjaana Jones, sosiaali- ja terveyspolitiikka: Ruoka ja riskitekijät – kertomuksia vastuullisuudesta ja vastuuttomuudesta

 

17.11.20

16.15–17.00 Väitöskirjatutkija Noora Vaakanainen, kirjallisuustiede: Graafiset keinot ja poissaolon esittäminen kirjeromaanissa

 

1.12.20

16.15–17.00 Tohtori Anne Kastarinen, yrityksen taloustiede, markkinointi: Tarinoita isovanhemmuudesta – narratiivit kuluttajan identiteettitutkimuksessa

 

15.12.20

16.15–17.00 Tutkijatohtori Anna Ovaska, kirjallisuustiede: Narratives of pain: encounters of experiential and medical knowledge

19.1.21

16.15–17.00 Yliopistonlehtori Aija Logren, sosiaalipsykologia: Kertomisen ja kertomukseen vastaamisen dynamiikka vuorovaikutuksessa

 

2.2.21

16.15–17.00 Tutkijatohtori Hanna Roine, kirjallisuustiede: Narrative Theory in Digital Environments

 

16.2.21

16.15–17.00 Tutkijatohtori Heini Saarimäki, hyvinvointitieteet: Advancing affective neuroscience with emotional narratives

9.3.21

16.15–17.00 Tutkijatohtori Jenni Kuuliala, historia: Kärsimys, inspiraatioporno, vai sittenkin toimijuus? Vammaishistoria ja historian popularisointi

13.4.21

16.15–17.00 Professori Eero Ropo, kasvatustieteet: Narrativity and school curricula

Narrative and Science

26 March 2021

Online workshop, Tampere University

EET (Tampere): 12.00–15.00

GMT (London): 10.00–13.00

How are narratives used in science? What is their role for instance in scientific classification, or in the development of scientific ideas and practices, or in science communication? And how should narratives in science be studied? Is there a narrative-theoretical methodology for all disciplines working with narrative?

The online workshop Narrative and Science brings together scholars from the ERC Narrative Science project led by Mary Morgan (LSE), and from Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies, led by Mari Hatavara (Tampere University).

Please register to get the Zoom link for the event.

 

Programme:

12.00-12.15 Inkeri Koskinen: Opening words

12.15-13.00 Mary Morgan: Narrative Practices Within the Sciences: From Representation to Reasoning

13.00-13.30 Mari Hatavara: Narrative Concepts and Analysis

Break 10 min.

13.40-14.10 Kim Hajek: What is Narrative in Narrative Science? Narrative Theory and the NS Project

14.10-14.40 Samuli Björninen: The Rhetoric of Factuality in Narrative Future Scenarios of Popular Climate Science

14.40-15.00 Joint discussion

On practical matters, please contact Narrare coordinator Anna Kuutsa (anna.kuutsa(a)tuni.fi) or workshop organizer Inkeri Koskinen (inkeri.koskinen(a)tuni.fi).

Welcome!

Events 2020

Narrare-tutkimuskeskuksen työpaja Hyvinvointi ja kertomukset 2.11. klo 12-16

Ohjelma  

12.15-12.20 Professori Mari Hatavara: Avaussanat

12.20-13.00 Tutkimusjohtaja Matti Hyvärinen: Kerronta, toiminta ja hyvinvointi

13.00-13.45 Professori Piia Jallinoja: Parantava ruoka – kertomuksia ruoasta ja ruokavaliosta

13.45-14.15 Tauko

14.15-15.00 Yliopistonlehtori Kirsi Lumme-Sandt: Tervaskannot 90+, haastattelu vai elämäntarina?

15.00-15.45 Yhteinen keskustelu

 

Miten hyvinvoinnista, terveydestä ja sairaudesta kerrotaan? Miten kertomukset vaarantavat tai turvaavat hyvinvointia koronan kaltaisten epidemioiden aikaan? Minkälaisia tarinoita hyvinvoinnista kulttuurissamme liikkuu, ja miten yksilöt kerronnallisesti jäsentävät omaa vointiaan? Voivatko kertomukset lisätä hyvinvointia tai olla sille haitallisia?

Monitieteinen kertomuksentutkimuksenkeskus Narrare järjestää työpajan, jossa keskitytään hyvinvoinnin ja kertomusten välisiin suhteisiin. Tarkoitus on eri tieteenalojen kesken kartoittaa ja lähteä ratkomaan hyvinvoinnin kertomiseen liittyviä monia kysymyksiä, pohtia tieteenalojen eri lähestymistapoja ja testata erilaisia tutkimusmenetelmiä aineistoihin. Selvitämme, mitä lähestymistapoja ja analysointimenetelmiä monitieteiden kertomuksentutkimus voi tarjota hyvinvoinnin kertomusten tutkimiseen. Perustava kysymys on, ovatko kertomukset vain kuvauksia hyvinvoinnista vai ovatko ne itsessään osa hyvinvointia.

Työpaja koostuu kolmesta asiantuntijaluennosta sekä ennakkoon osallistujille jaetun aineiston analysoimisesta työpajoissa. Luennoilla esitellään eri tieteenalojen ja tutkimussuuntausten lähtökohtia ja menetelmiä tutkia kertomuksia hyvinvoinnista. Luennoitsijoina toimivat ja työpajaan osallistuvat sosiologi ja kertomuksentutkija Matti Hyvärinen, terveyssosiologi Piia Jallinoja ja vanhuustutkija Kirsi Lumme-Sandt. Tapahtumaa ja työpajoja vetää Narraren johtaja Mari Hatavara. Aineistona on osia Tervaskannot 90+ -hankkeen haastatteluista sekä Parantava ruoka -kyselyn vastauksista.

Tapahtuma järjestetään kokonaan etänä Zoomin kautta. Osallistuminen on kaikille avoin ja ilmoittautuminen tapahtuu tämän lomakkeen kautta keskiviikkoon 28.10. mennessä.

Osallistumislinkki Zoomiin sekä pääsy ennakkomateriaaliin toimitetaan osallistujille sähköpostitse ilmoittautumisen päättymisen jälkeen.

Tilaisuus on keskusteleva, ja kaikkien osallistujien toivotaan tutustuvan etukäteismateriaaliin ja valmistautuvan keskustelemaan siitä pienissä ryhmissä ja yhteisesti.

Infostory – Tarinat ja tietojärjestelmien kehitys -etäseminaari maanantaina 21.9.2020

Tampereen yliopiston projekti “Tarinat tietotekniikan toteutuksessa” esittelee alustavia havaintojaan. Projektilaisten ohella puhumassa Jari Renko (CTO, Apotti Oy) ja Riitta Hekkala (assistant professor, Aalto yliopisto). Lue lisää kertomustutkimusta, tietojärjestelmätieteitä ja hallintotieteitä yhdistävästä projektistamme: https://projects.tuni.fi/infostory/

Huomioi ennen tapahtumaa! Tapahtumaan osallistuminen vaatii Zoom-sovelluksen lataamisen koneelle tai puhelimeen.

 

Ohjelma:

Infostory – Tarinat ja tietojärjestelmien kehitys -seminaari, sijaintina Zoom, 21.9.2020 klo 10.00-14.15

 

10.00-10.30 Maria Mäkelä, Samuli Pekkola ja Jari Stenvall (Tampereen yliopisto): Monitieteinen Infostory-projekti

10.30-11.15 Jari Renko (Apotti Oy): Apotista ja sen tarinallisuudesta

11.15-11.30 Kahvitauko

11.30-12.00 Matias Nurminen (Tampereen yliopisto): Jokainen näkökulma on kertomuksen arvoinen? Apotti mediassa

12.00-12.30 Pasi Raatikainen (Tampereen yliopisto): Julkisen sektorin iso tietojärjestelmähankinta – Monitulkintaista yhteistyötä

12.30-13.00 Lounas

13.00-13.45 Riitta Hekkala (Aalto yliopisto): Narratiivit tunteiden tutkimisessa – kontekstina tietojärjestelmäprojekti(t)

13.45-14.15 Loppukeskustelu

 

Lähetämme rekisteröityneille osallistujille henkilökohtaisen linkin Zoom-tapahtumaan. Rekisteröidy osoitteessa:
https://tuni.zoom.us/meeting/register/u5MpdO-prjgsHNaAJFF6Qg1cNV30cDdMF7nl

Lisätietoja tarvittaessa: matias.nurminen@tuni.fi

Tervetuloa!

Kertomuksen tutkimuksen päivä 25.9. PERUTTU

Valitettavasti koronatilanteesta johtuen Kertomuksen tutkimuksen päivä, joka oli tarkoitus järjestää 25. syyskuuta 2020 Tampereen yliopistolla, siirtyy vuodella eteenpäin eli syksyyn 2021. Päädyimme tähän päätökseen, sillä nykyinen tilanne koronaviruksen suhteen ei mahdollista edes osittaista läsnäoloa tapahtumassa.

Kiitämme kiinnostuksesta tapahtumaa kohtaan ja pahoittelemme tästä muutoksesta mahdollisesti aiheutuvaa vaivaa. Iloksemme kutsutut puhujat Katri Komulainen, Markku Lehtimäki ja Kai Mikkonen ovat lupautuneet osallistumaan vuoden 2021 tapahtumaan. Tiedotamme tapahtuman uudesta päivämäärästä myöhemmin.

NARRARE INTERDISCIPLINARY AUTUMN SEMINAR FOR PhD RESEARCHERS CANCELLED

Unfortunately due to the coronavirus pandemic, Narrare interdisciplinary autumn seminar for PhD researchers, which was supposed to be held September 24, 2020 at Tampere University, will be postponed to autumn 2021. We have reached this decision as the current situation regarding the corona virus does not permit us to hold a seminar with even partial in-person attendance.

We thank you all for the interest you have shown for the seminar and we are sorry for any inconvenience this may cause you. On a more positive note, however, we are very pleased to inform that our guest speakers, professors Lars-Christer Hydén and Hanna Meretoja, have agreed to participate in the 2021 seminar. We will inform you about the new date of the seminar later.

CFP: Kertomuksen tutkimuksen päivä: kertomusten yhteiskunnallisuus ja yhteiskunnan kerronnallisuus

Monitieteisen kertomuksentutkimuksen tutkimuskeskus Narrare järjestää 25.9.2020 kertomuksen tutkimuksen päivän. Tutkimuspäivän tarkoituksena on tavata muita kertomuksen tutkijoita ja vaihtaa kokemuksia ja ideoita kertomusten tutkimuksesta. Teemana tänä vuonna on kertomusten yhteiskunnallisuus ja yhteiskunnan kerronnallisuus. Teemasta oman tutkimuksensa kannalta puhuvat kolme pääpuhujaa:

Katri Komulainen on psykologian professori Itä-Suomen yliopistossa. Hän esittelee yhdessä Maija Korhosen kanssa tekemäänsä tutkimusta otsikolla ”Työuupumuksesta toipuminen merkityksenannon ja identiteetin pysyvyytenä ja muutoksena – performatiivinen ja biografinen tarkastelu”.

Markku Lehtimäki on yleisen kirjallisuustieteen professori Turun yliopistossa, ja hänen puheensa otsikko on ”Opettavaisia kertomuksia: Ympäristöretoriikka nykyromaanissa”.

Kai Mikkonen on yleisen kirjallisuustieteen professori Helsingin yliopistossa. Hän puhuu aiheesta ”Kirjallisuus ja terrorismi: empatian keinot, sympatian rajat”.

Kutsumme kaikkia kertomuksen tutkijoita esittelemään oman tutkimuksensa suhdetta kertomusten yhteiskunnallisuuteen tai yhteiskunnan kerronnallisuuteen. Tarkoituksena on lyhyiden (n. 15 min.) esitysten ja niiden pohjalta käydyn keskustelun avulla kartoittaa ja ideoida tutkimusta kertomusten ja yhteiskunnan välisistä kytköksistä. Pyydämme lähettämään noin 200 sanan mittaisen esitelmäehdotuksen 21.8.2020 mennessä Helena Mäntyniemelle (helena.mantyniemi@tuni.fi). Esitelmäehdotuksesta tulee käydä ilmi esittäjän oppiala, affiliaatio ja tehtävä. Ehdotuksen tulee sisältää otsikko ja kuvaus, miten esitelmässä pureudutaan tutkimuspäivän teemaan.

CFP: NARRARE INTERDISCIPLINARY AUTUMN SEMINAR FOR PhD RESEARCHERS September 24, 2020, Tampere University

Deadline for proposals June 21st
Deadline for seminar papers September 3rd
If your PhD project involves studying narrative or if you make use of narrative methods, this announcement is for you. On Thursday September 24, 2020, Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies hosts the fifth annual seminar for PhD students. The seminar provides a chance to meet PhD researchers from diverse backgrounds who work on or with narrative, but also to participate in Narrare’s ongoing endeavor of developing theories, methods and analytical tools for the interdisciplinary field of narrative studies. The seminar papers will be commented on by the senior researchers and professors of the Centre. Our confirmed visiting scholars commenting on the workshop papers this year are Professor Lars-Christer Hydén and Professor Hanna Meretoja. Hydén is Professor of Social Psychology at Linköping University, Sweden, and director of Center for Dementia Research (CEDER). His research concerns how people living with dementia interact, communicate and tell stories. Meretoja is Professor of Comparative Literature and Director of SELMA: Centre for the Study of Storytelling, Experientiality and Memory at the University of Turku, Finland. Her research is mainly in the fields of narrative theory, narrative ethics and cultural memory studies.
The seminar will be held at Tampere University, Finland, the details to be decided later based on the fall Covid-19 situation. The opportunity to participate in the form of a distance meeting will be provided in any case via Teams-application. The possibility for those who wish to visit Tampere in person to do so will be determined later as we will learn more about the ongoing pandemic.
Proposals: We ask prospective participants to submit a proposal for a paper to be presented at the seminar. The one-page proposal should include: title, research question, target material, method and theoretical framework plus a short description of the issues the author would like the seminar to address when discussing their paper. The language of the proposals and the seminar is English.
Seminar papers & presentations: Those selected to present at the seminar are expected to send in written papers to be discussed. Those papers should include an extended version (2 to 3 pages) of the proposal and a representative excerpt (2 to 3 pages) of their target material. On the day of the seminar, participants are expected to present their papers briefly (max. 5 minutes) before comments and discussion.
Please apply by sending your proposal to Helena Mäntyniemi (helena.mantyniemi@tuni.fi) by June 21. The deadline for the final seminar papers is September 3 and they are to be sent to the same address. Any possible questions can be directed to Helena Mäntyniemi as well.
Please feel free to circulate this message.

Symposium: Applied Narratology, April 2-3, 2020, Tampere University – CANCELLED

Due to corona virus, the Applied Narratology Symposium is unfortunately cancelled.


Welcome to the Applied Narratology Symposium!

Come listen to some of the most prominent narrative theorists at Tampere University on April 2nd–3rd. Jens Brockmeier, Marina Grishakova, Molly Andrews and others will talk about different ways in which narrative theory is applied in the social sciences and in fields as diverse as psychology, criminology and IT development.

Everybody welcome!

There is a welcoming coffee served for all participants on Thursday, April 2nd, at 11.15 am. Please fill out the e-form here (by March 19th), so we will know the number of people attending.

 

The Applied Narratology Symposium

Thursday, April 2nd

10.15-11.15 Introduction and welcome (Päätalo C6)

Laura Karttunen (Tampere University): Applied Narratology: Lessons from Dewey

Sjoerd-Jeroen Moenandar (University of Groningen): Narrative Learning Environments

11.15-11.45 Coffee

11.45-12.45 Keynote I (Päätalo C6)

Marina Grishakova (University of Tartu): On the role of narrative imagination in real life: scenario thinking, modeling, and experimentation

14.00-15.00 Session I (Päätalo A3)

Molly Andrews (University of Helsinki & University of East London): Narrative Scholarship and the Entanglement of Human Lives

Mari Hatavara, [Matti Hyvärinen, Hanna Rautajoki] (Tampere University): Narrative Contestation and Positioning in a Life Interview of a Senior

15.15-16.45 Session II (Päätalo A3)

Anneke Sools (University of Twente): Back from the Future: A Narrative Approach to Study the Imagination of Personal Futures

Anna Ovaska (Tampere University): From Critical Medical Humanities to Critical Narrative Medicine

Eevastiina Kinnunen, Päivi Kosonen, [Hanna Meretoja] (University of Turku): Narrative Agency and Metanarrativity: The Potential of Metanarrative Creative Reading Groups

 

Friday, April 3rd

10.15-11.15 Keynote II (Päätalo C6)

Jens Brockmeier (The American University of Paris): Language, Narrative, and Simultaneity

11.30-12.45 Session III (Päätalo C6)

Ann Bager, Klarissa Lueg (University of Southern Denmark) (via Skype): Theorizing and Applying Narratological Concepts within Sociology – Experiences, Challenges and Outlooks

Lois Presser (Tampere University & University of Tennessee) Narrative and Narratology in an Applied Discipline: The Case of Criminology

13.45-14.45 Session IV (Päätalo A3)

Kirsi Sandberg [Mykola Andrushchenko, Mari Hatavara, Matti Hyvärinen, Jyrki Nummenmaa, Timo Nummenmaa, Jaakko Peltonen] (Tampere University): Computational Recognition of Narrative

Matias Nurminen & Pasi Raatikainen (Tampere University): Narrating the Sociotechnical Mess: Storytelling in Information Systems Development

15.00-16.00 Roundtable (Päätalo A3)

Maria Mäkelä (Tampere University): Too Much Compelling Storytelling? Scholarly Responses to the Storytelling Boom

Roundtable discussion in response to Mäkelä’s talk

 

Keynote speakers

Language, Narrative, and Simultaneity

Jens Brockmeier, The American University of Paris

How can we apply narrative theory to some classical problems of psychology and the study of mind? The problem I try to understand is the multi-layeredness of our life, specifically its experiential and mental dimension. I believe that language and, more specifically, narrative plays a central role in our most complex temporal scenarios, such as the scenarios of simultaneity, as we encounter them, for example, in the autobiographical process. My question is how does narrative evoke and create scenarios of multiple events and experiences that happen at the same time.

Jens Brockmeier is a Professor is Psychology in The American University of Paris. His research is concerned with the cultural fabric of mind and language. A number of his research projects have been concerned with how language, as a form of life and central dimension of human development, works in specific social and applied settings. In particular, he has been investigating narrative as psychological, linguistic, and cultural form and practice. His main interest here is in the function of narrative for autobiographical memory, personal identity, and the understanding of time, issues he has explored both empirically and philosophically. His recent books include Beyond the Archive: Memory, Narrative, and the Autobiographical Process (Oxford University Press, 2015); Cultura e narrazione, (Mimesis, 2014); Beyond Loss: Dementia, Memory, and Identity (ed. with L.-C. Hyden and H. Lindemann Nelson, Oxford University Press, 2014).

 

On the Role of Narrative Imagination in Real Life: Scenario Thinking, Modeling, and Experimentation

Marina Grishakova, University of Tartu

Various forms of counterfactual and imaginative thinking are often weighted against the “actual” or “real” states of affairs and considered as contrary to the referential “truth.” There are, however, modes of representation that are difficult or impossible to evaluate in terms of referential truth or falsity (see Grishakova, Gramigna, Sorokin, in Frontiers of Narrative Studies 2019). Nevertheless, they constitute significant parts of “reality”, for example, through the use of symbolic systems (language, arts, rituals etc.) taken for granted by users and creators of those systems. One of the modes of representations, whose reality status is suspended, is “mimetic modeling” (J.-M. Schaeffer), ranging from ludic feint and imaginative (re)instantiation to fiction. There has been recently an increase of interest in such imaginative constructions in various disciplines (sciences, historiography, anthropology, etc.), and their study has been cast in terminology borrowed from the study of fictional narratives. This lecture will discuss the uses of imagination, from ethical experiments, staged deception in science to scenario thinking, and their functions in “real life”.

Marina Grishakova is Professor in Comparative Literature, Institute of Cultural Research, University of Tartu, Estonia. Her scholarly interests include theories and philosophy of literature, cognitive aesthetics, interdisciplinary narratology, intermedial studies and film. Her current work focuses on complexity and theories of representation. Among her recent publications are Intermediality and Storytelling (with M.-L. Ryan; De Gruyter, 2010); Theoretical Schools and Circles in the Twentieth-Century Humanities: Literary Theory, History, Philosophy (with S. Salupere; Routledge, 2015) Narrative Complexity: Cognition, Embodiment, Evolution (with M. Poulaki; University of Nebraska Press, 2019). She has been and is chair or member of the steering and advisory boards of many international professional associations, research networks and committees, journals and book series, and has given a multitude of keynote and guest lectures in various universities across Europe.

 

The symposium is organized by:

Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies at Tampere University

Instrumental Narratives: The Limits of Storytelling and New Story-Critical Narrative Theory (Project funded by the Academy of Finland)

Storytelling in Information Systems Development: A Critical Case Study of the Patient Information System Apotti

Organizers:

Laura Karttunen, PhD (Tampere University)

Sjoerd-Jeroen Moenandar, PhD (University of Groningen)

Conference secretary:

Helena Mäntyniemi, MA

***

In the last few years, a proliferation of applications of narrative theory in fields such as medicine, education, criminology, marketing, public policy, etc. has taken place. With that, ‘applied narratology’ has become a possibility: a field facilitating the transfer of narratological methods and findings to professional practices of narrative. This symposium is meant to explore the possibilities of this emerging field, but also to critically assess it.

During two days of keynotes and paper presentations, we wish to be among the first to define and characterise what ‘applied narratology’ could be, but also to ask the necessary critical questions. How well do narratological concepts survive outside their traditional habitat, the study of literary texts? How do they change when applied to practical tasks such as guidance councelling, medical training or immigrant integration? Can the growing popularity of practical applications be explained by institutional pressure and the worldwide decline in humanities, and is this a cause for concern?

One point of departure for this symposium is the acknowledgment of the fact that narratology, by definition, is inimical to questions of application. After all, it was originally conceived as a science of literature dedicated to building general models of narrative structure. For a long time, if the notion of “applied” was considered at all, it was taken to refer to the practice of narratological criticism – the analysis of individual literary texts. The purpose of generating narratological concepts was to enable the scientific exploration and elaboration of narratives on a theoretical level, divorced from practical endeavours. Can, could and should narratology be taken beyond its academic comfort zone? And if so, can we envision an ethical “applied narratology” where narratology’s insights into how stories function are not just commodified for professional storytellers such as marketers and spin doctors, but also made available to the public so as to increase ‘narrative savviness’ – the ability to see through the narrative tricks of those professional storytellers?

Events 2019

Publication event: Real Fictions: Fictionality, Factuality and Narrative Strategies in Contemporary Storytelling

Special issue of Narrative Inquiry 29:2 (2019)

Editors Sam Browse (Sheffield Hallam University), Alison Gibbons (Sheffield Hallam University), Mari Hatavara (Tampere University)

November 19th, 2019, 4 pm. Tampere University Linna building, room 5026-27.

The special issue: In today’s so-called “post-truth” age, the boundary between reality and fiction seems increasingly hard to distinguish: politicians spin stories; everyday reality in (social) media is invested in live narratives; historical events are narrativized in literary texts; fantasy as a genre is more popular than ever. This affects the way people live their everyday lives together with and inspired by the stories that surround them. Stories are tools for making sense of human action in situated social realities: they organize what is happening while they exemplify, explain, and predict the intentions of others. Moreover, the spread of new media affects the affordances and constraints available in interaction and interpersonal sense making. Contemporary and new forms of storytelling thus entail formative force when stories serve as vehicles to comment on and challenge social expectations and the limits of the tellable. This special issue comprises nine articles discussing the theoretical and methodological ramifications of post-truth modes of storytelling across a range of cultural contexts and narrative forms. The first article is a comprehensive introduction to the theme and the latest developments in the fields involved, while the other articles each offer a theoretical reflection and methodological application on the subject through the analysis of varied materials. More information on the issue: https://benjamins.com/catalog/ni.29.2

The program includes an introduction from one of the editors, three talks by authors of the articles, and a commentary:

16.15 Mari Hatavara: introduction

16.25 Kim Schoofs: Adjusting to new “truths.” The relation between the spatio-temporal context and identity work in repeated WWII-testimonies

Matias Nurminen: Narrative warfare. The ‘careless’ reinterpretation of literary canon in online antifeminism

Samuli Björninen: The rhetoric of factuality in narrative. Appeals to authority in Claas Relotius’s feature journalism

17.00 Hanna Rautajoki: Comments on the issue, followed by general discussion

17.30 Drinks and small snacks

Welcome!

Free lecture: The dialectic relation between narrative and context from an interactional sociolinguistic perspective: The case of World War II-testimonies

PhD student Kim Schoofs (Department of Linguistics, KU Leuven) is visiting Narrare for the Autumn 2019. She is presenting her research on November 6 at 16.15 in PinniB 1096, Tampere University.

The event is open for all, welcome!

Abstract:

In this talk, I will scrutinize how narrators construct their stories and identities in relation to the dominant discourses circulating in the global context. Only recently have interactional sociolinguists increasingly examined this dialectic relation between the local interactional level of narrative and the surrounding socio-cultural context and its ‘big D’-discourses (Gee, 1999). This is, in part, thanks to Positioning Analysis (Bamberg, 1997b), which links ‘local’ levels 1 and 2 – the storyworld and storytelling world – to a more ‘globally’ oriented level 3 – the construction of the narrator’s’ identities in respect to ‘big D’-discourses.

The exploration of positioning level 3 will thus be the focus of this talk. To this end, I will make use of a dataset of Belgian WWII-testimonies, as the memory of WWII offers a myriad of dominant discourses, since the Belgian state failed to create one homogeneous patriotic narrative in the post-war period. Instead, fragmented master narratives emerged in the Flemish versus the Walloon language communities on the one hand and the group of Jewish survivors versus former political prisoner groups on the other hand. Furthermore, the corpus consists of pairs of testimonies. Each pair contains at least one spoken and one written testimony, by the same narrator. Since the narratives were repeated at different times, they are also situated in and related to different global contexts and allow us to tap into the way changing dominant discourses influence – and are influenced by – the local construction of stories and identities.

Methodologically, I will draw on Bamberg’s description of positioning level 3 as the construction of ‘a (local) answer to the question: ‘Who am I?’’ (Bamberg, 1997a, p. 337). Membership Categorization Analysis (MCA) and the principle of indexicality will be used to carry out discursive analyses of the narrators’ identity work. Additionally, and in line with recent developments in positioning level 3 research (see Clifton & Van De Mieroop, 2016; De Fina, 2013; Georgakopoulou, 2013), I will aim to discern repeated patterns and diachronic changes in the narrators’ stories and the identities they construct. Overall, the talk will explore various ways in which to scrutinize the dialectic relation between the discursive construction of stories and of identities on the one hand, and ‘big D’-discourses on the other hand.

Bio

Kim Schoofs is a PhD student at KU Leuven within the Department of Linguistics. She obtained a bachelor’s degree in linguistics and literature (KU Brussels, 2013), a master’s degree in linguistics and literature (KU Leuven, 2014) and a master’s degree in broadcast journalism (KU Leuven, 2015). In 2016, she started working on her PhD project, under the supervision of Dorien Van De Mieroop. Kim’s PhD project aims to gain insight into new ways of scrutinizing the dialectic relation between the discursive construction of local stories and of identities on the one hand, and dominant discourses circulating in the global context on the other hand. The theoretical elaboration of Positioning Analysis is at the core of her project. In general, Kim’s research interests cover Narrative, Life stories, Identity Construction, Discourse Analysis and Interactional Sociolinguistics.

All welcome!

NARRARE INTERDISCIPLINARY AUTUMN SEMINAR FOR PhD RESEARCHERS September 20, 2019

On Friday September 20, 2019, Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies hosts the fourth annual seminar for PhD students. The seminar provides a chance to meet PhD researchers from diverse backgrounds who work on or with narrative, but also to participate in Narrare’s ongoing endeavor of developing theories, methods and analytical tools for the interdisciplinary field of narrative studies. Our visiting scholars this year are Professor Molly Andrews and Professor Lois Presser.

The seminar day consists of seminar workshops and two keynote lectures by our invited visiting scholars. The two workshop panels are for the participating PhD researchers only. The keynote lectures are open for everyone – all welcome!

 

10 Keynote (PinniB 1096 – FREE): Molly Andrews, University of East London

Using Personal Narratives to Study Social Change

11 Keynote (PinniB 1096 – FREE): Lois Presser, University of Tennessee

Dangerous Narratives: Narrative Criminology and ‘Why We Harm’

12–13 Lunch

 

13 – 15.15 Panel I (PinniB 3112 – closed session)

13.00 – 13.45 Anni Reuter, University of Helsinki

Deportations and Internal Exile in the 1930s Soviet Union in the Private Letters of Ingrian Finns: Counter Narratives of persecution, marginalization and diaspora

13.45 – 14.30 Rosalchen Whitecross, University of Sussex

Writing time in their own words – Encounters with the lived experiences of women in prison

14.30 – 15.15 Tanya Beetham, University of Stirling

Young women’s accounts of domestic abuse in childhood: a dialogical narrative analysis focusing on the ‘transitions’ narrative typology

 

Panel II (PinniB 3113 – closed session)

13.00 – 13.45 Pasi Raatikainen, Tampere University

Significance of Narratives for Information Systems Developers

13.45 – 14.30 Richard Fejes, ELTE University

Transmedia Discourse

14.30 – 15.15 Sofia Wanström, Åbo Akademi

Positioning in personal narratives of sexual assault

 

15.15 – 15.30 Coffee

15.30 – 17.45 Panel I continues (PinniB 3112 – closed session)

15.30 – 16.15 Noora Vaakanainen, Tampere University

”Speaking art is design”. Materiality and Artificiality in Kaj Kalin’s Design.

16.15 – 17.00 Pernille Meyer Christensen, Aarhus University

The Development of Second Person Narratives in Danish Literary History

17.00 – 17.45 Diána Mosza, ELTE University

Narrative and corporeal aspects of two novels from the 1970s

Panel II continues (PinniB 3113 – closed session)

15.30 – 16.15 Hanna Fontana, University of Arts

“Vissi d’Arte, when work is passion and calling”

16.15 – 17.00 Sari Kuusela, independent scholar

Leadership stories

17.00 – 17.45 —

18 Reception (PinniB 1029-30)

 

KEYNOTE LECTURES (FREE)

10-12 AM (PINNIB 1096)

Molly Andrews, University of East London:

Using Personal Narratives to Study Social Change

Narratives are not only the means by which individuals breathe public life into personal experience, they are a primary tool by which individuals recognise and affirm themselves as members of a group, thereby often acting as a catalyst for the raising of political consciousness.  Narratives can thus play a vital role in de-individualising that which is personal; rendering experience into a narrative form can help individuals to become more actively engaged in shaping the conditions of their lives. Using a range of different kinds of political talk, this session will explore the relationship between micro and macro narratives of political change.

Molly Andrews is Professor of Political Psychology, and Co-director of the Centre for Narrative Research (www.uel.ac.uk/cnr/index.htm) at the University of East London. Her research interests include political narratives, the psychological basis of political commitment, political identity, and patriotism and intergenerational dialogue.  Her books include Lifetimes of Commitment: Aging, Politics, Psychology Shaping History: Narratives of Political Change (both Cambridge University Press), and Narrative Imagination and Everyday Life  (Oxford University Press). She serves on the Editorial Board of five journals which are published in four countries, and her publications have appeared in Chinese, German, Swedish, Spanish, Czech, and German.  For the academic year 2019-2020, she is the Jane and Aatos Erkko Visiting Professor at the Helsinki Collegium for Advanced Studies at the University of Helsinki.

 

Lois Presser, University of Tennessee

Dangerous Narratives: Narrative Criminology and ‘Why We Harm’

Later than most other academic disciplines, the field of criminology took an explicit ‘narrative turn’ in the space of the last decade. The central idea of a burgeoning narrative criminology is that experiences of and resistance to harm are conditioned by narrative discourse. Thus narrative criminologists have discerned narrative bases of terrorism and counterterrorism, genocide, social drinking, drug use, drug trafficking and drug “wars,” partner violence and other assault, meat-eating, and more. Narrative criminology avoids the individualism and especially the mentalism of other causal variables advanced within criminology (e.g., self-control, strain, rational choice). It sidesteps the question of whether narrators truly believe their stories or only present them to enable otherwise motivated harmful action. Both individuals and groups tell and live by stories, hence narrative criminology pertains to various levels of harm and participation therein. In this presentation I will discuss the theoretical and empirical development of narrative criminology, providing a diverse set of research examples from around the world, and describe my own contributions to the field in the form of a general theory of harm. I will lastly consider problems and opportunities facing narrative criminology.

As a Fulbright Professor, located within the Faculty of Social Sciences at Tampere University and affiliated with Narrare: Centre for Interdisciplinary NarrativeStudies, I will conduct research and teach in the area of narrative criminology which I founded.  I am a professor of Sociology at the University of Tennessee in the USA, a faculty I joined in 2002 after earning my Ph.D. in Criminology/Criminal Justice from the University of Cincinnati.  I have published extensively in the areas of narrative, harm, identity, and restorative justice.  My books include Been a Heavy LifeWhy We HarmNarrative Criminology (co-edited), Inside Story: How Narratives Drive Mass Harm and The Emerald Handbook of Narrative Criminology (co-edited).  My Fulbright/Tampere project concerns the development of methods for pinpointing facts and understandings that have been rendered invisible in dominant cultural stories.  My concern is with the logics taken for granted in, and the real constraints on people’s lives omitted from, hegemonic narratives.

Narrare on mukana Metodifestivaaleilla 27.-29.8.2019!

Metodifestivaali on vuodesta 2009 alkaen järjestetty tieteellinen tapahtuma, joka kokoaa yliopistojen ja tutkimuslaitosten eri alojen tutkijoita keskustelemaan ajankohtaisista menetelmäkysymyksistä ja tutkijan taitoihin liittyvistä teemoista.

Metodifestivaaleille osallistuvat saavat tietoa niin uusista kuin myös vakiintuneemmista tutkimusmenetelmistä, haasteista niiden käytössä, tutkijalta edellytettävästä osaamisesta tutkimusmenetelmien käytössä sekä muista menetelmiin liittyvistä ajankohtaisista teemoista. Festivaaleilla kuullaan asiantuntijoita ja keskustellaan erillisissä sessioissa myös siitä, mitä erityispiirteitä tutkimusmenetelmien opettaminen sisältää ja miten kehittää opetusta. Nyt jo kuudetta kertaa järjestettävä festivaali on suunnattu kaikille tutkijoille, metodeista kiinnostuneille ja niitä opettaville.

https://events.tuni.fi/metodifestivaali2019/

Events 2018

MINÄ, HENKILÖHAHMO -koulutuspäivä (pe 14.12. kello 10-16, Tampereen yliopisto, Pinni B1096)

Kertomuksen vaarat -projekti toivottaa kaikki lämpimästi tervetulleiksi keskustelevaan koulutuspäivään “Minä, henkilöhahmo” pe 14.12. Tampereen yliopistossa (Pinni B1096).

Näkökulmia itsen kertomiseen tuovat niin journalistit, tutkijat kuin esikoiskirjailijakin. Millaisia kertomuksia itsestä Kertomuksen vaarat on saanut ilmiantolaatikkoonsa? Mitä tehdä, jos huomaa muuttuneensa henkilöhahmoksi? Mikä on itsen ja julkisen minän suhde? Miksi journalismi kertoo yksilötarinoita?

AIKATAULU (puheenvuorot 20–30 min + keskustelua)

10.15 – 10.30 Maria Mäkelä: Minäkerronta ja vaarat Kertomuksen vaarojen aineistossa
10.30 – 11.15 Anu Ubaud: Miksi journalismi kertoo yksilötarinoita?
11.15 – 12.00 Ilkka Pernu: Minua ei ole – itsen kirjoittaminen featurejournalismissa

lounas 12.00 – 13.00

13.00 – 13.45 Sisko Savonlahti: Miksi aina minä?
13.45 – 14.15 Matias Nurminen: Topelius ja anti-Midas: Urheilupersoona Aleksi Valavuori ja tarinallistamisen houkutus

kahvi 14.15 – 14.45

14.45 – 15.30 Saara Särmä: Elämä valtakunnanfeministinä
15.30 – 16.00 Tytti Rantanen: Wille Hyvösen Tuntematon uusvilpittömänä performanssina


PUHUJAVIERAAT

Anu Ubaud on Helsingin Sanomien toimituspäällikkö. Hän on työskennellyt media-, viestintä- ja markkinointialalla 11 vuotta. Journalismin parista hänellä on kokemusta Hesarin lisäksi useasta aikakauslehdestä.

Ilkka Pernu on kokenut journalisti ja Long Playn perustajajäsen. Hän on kirjoittanut laajoja henkilökuvia, reportaaseja ja muita featuretekstejä Long Playn lisäksi useisiin aikakauslehtiin, muun muassa Suomen Kuvalehteen ja Imageen.

Sisko Savonlahti on 36-vuotias helsinkiläinen toimittaja, televarainhankkija ja esikoiskirjailija. Hänen kirjansa “Ehkä tänä kesänä kaikki muuttuu” ilmestyi viime syyskuussa.

Saara Särmä, YTT, feministi, johtaja, taiteileva tutkija, työskentelee tällä hetkellä projektitutkijana Maanpuolustuskorkeakoulussa.

Projektin tutkijat:

Maria Mäkelä on Kertomuksen vaarat -projektin (Koneen säätiö, 2017–2020) johtaja ja yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa.

Matias Nurminen on väitöskirjatutkija Kertomuksen vaarat -hankkeessa. Hän kirjoittaa väitöskirjaa viettelykertomuksista 2000-luvun alussa ja tutkii antifeminististen miesasialiikkeiden, eli manosfäärin, kertomuskäsityksiä.

Tytti Rantanen viimeistelee väitöskirjaansa kerronnan sabotaasista ranskalaisessa 1960- ja 1970-luvun radikaalissa elokuvassa ja kirjallisuudessa. Kertomuksen vaaroissa Tytti tutkii pohjoismaista dokumenttielokuvaa ja dokumentaristien itsen kertomista.

NARRATIVE AND TRUTH (University of Tampere, Monday 3 December, lecture hall Paavo Koli)

The research consortium Instrumental Narratives: The Limits of Storytelling and New Story-Critical Narrative Theory (Academy of Finland 2018-2022) presents: Tampere Team’s kick-off seminar with Paul Dawson!

The role of the Tampere team in the iNARR consortium is to study (1) the story logic of social media, (2) the relationship between narrative and truth, facts or data, and the storytelling boom as a key element of the “post-truth” era, (3) personal experience as knowledge, (4) storytelling as a normative practice, (5) popular understanding of what counts as a narrative. We have invited our Australian colleague, internationally acclaimed narrative theorist Paul Dawson (University of New South Wales) to discuss these issues with us. The program consists of a plenary talk by Paul, shorter presentations by team members, and a closing panel featuring the PIs of the Turku and Helsinki teams.

When and Where: University of Tampere, Monday 3 December 2018
Building Pinni A, lecture hall Paavo Koli

ALL WELCOME, REGISTRATION BY NOVEMBER 27: https://elomake3.uta.fi/lomakkeet/22566/lomake.html

***

PROGRAM

12.00 – 13.00 Paul Dawson:
“The Truth about Narrative: Emergent Storytelling and Affective Publics in the Digital Age”

13.00 – 13.20 Maria Mäkelä:
“The Experiential Narrative Truth in the Dangers of Narrative corpus”

COFFEE 13.20 – 13.40

13.40 – 14.00 Laura Karttunen (iNARR Tampere team):
“Fiction as Knowledge: Symbolic Resources, Dewey, the Bold and the Beautiful”
14.00 – 14.20 Samuli Björninen (iNARR Tampere team):
“The Rhetoric of Factuality in Narrative: Complementing and Challenging the Rhetorical Fictionality Theory”

14.20 – 15.00 Roundtable: Paul Dawson, Mari Hatavara (iNARR Tampere team), Hanna Meretoja (Turku team leader, iNARR consortium), Merja Polvinen (Helsinki team leader, iNARR consortium)

***

Paul Dawson, University of New South Wales
The Truth about Narrative: Emergent Storytelling and Affective Publics in the Digital Age

This paper will connect some of the fundamental concerns of narrative theory with an account of the viral circulation of stories in today’s digital age, most specifically through the global micro-blogging site, Twitter. Its aim is to establish how narrative knowledge relates to the method of scientific explanation on the one hand and to the paradox of fictional truth on the other. This will proceeed by examining the interplay between causality (a feature of narrative logic) and affect (a function of narrative tellability).

A central premise of the paper is that Twitter can be characterized in scientific terms as a complex system producing emergent phenomena. Building upon current social media research into ‘ambient affiliation’ (Zappavigna), ‘affective publics’ (Papacharissi) and ‘shared stories’ (Page) to develop this proposition, the paper will investigate its significance for the question of what constitutes narrative truth in today’s media ecology. On the basis that the hashtag is the key property of emergent storytelling, this paper will discuss the competing concepts of narrative that inform the #MeToo movement in the context of Fourth Wave feminism.

***

Visit iNARR webpage: https://instrumentalnarratives.wordpress.com/

Organisaatiotarinankerronta –seminaari (perjantaina 23.11. klo 9.30-13, Pinni B 1097)

Seminaarin aamupäivän aikana kuullaan johtamisen, organisaatiotutkimuksen ja kertomusten parissa työskenteleviltä asiantuntijoilta mitä kertomus organisaatioissa heidän työssään tarkoittaa.

Puheenvuoroissaan teemaa pohtivat muun muassa:

  • ohjauksen lehtori Arto Koskinen (Tampereen ammattikorkeakoulu, media-ala),
  • tutkimusjohtaja Matti Hyvärinen (Tampereen yliopisto),
  • väitöskirjatutkija Paula Rossi (Tampereen yliopisto) sekä
  • informaatiotieteen ja interaktiivisen median professori J. Tuomas Harviainen (Tampereen yliopisto)

Kommenttipuheenvuoroissa ääneen pääsevät:

  • yleisen kirjallisuustieteen dosentti, yliopistonlehtori Maria Mäkelä (Tampereen yliopisto) ja
  • hallintotieteen professori Jari Stenvall (Tampereen yliopisto)

He pohtivat laajemmin organisaatiotarinankerronnan teemaa.

Seminaarin alustava ohjelma:

  • klo 9.30 – 10.00 Aamukahvit
  • klo 10.00 – 12.30 Puheenvuorot + kommentit
  • klo 12.30 – 13.00 Organisaatiotarinankerronnan teema ja tutkimus – yhteinen keskustelu

Seminaarin toivotaan toimivan avauksena ja kehittäjänä monitieteelliselle organisaatiotarinankerronnan tutkimusalan ja yhteistyön organisoitumiselle.

Kutsumme mukaamme keskustelemaan kaikki teemasta kiinnostuneet: tilaisuus on avoin ja maksuton.

Ilmoittauduthan 19.11. mennessä tästä linkistä tarjoilujen varmistamiseksi.

Tapahtuman esite: OT_esite

Lisätietoja

väitöskirjatutkija Paula Rossi
paula.rossi@uta.fi
050 318 7456

Workshop: Intermediality and Narrative (September 26, 2018, University of Tampere)

Narrare, Centre for Interdisciplinary Narrative Studies, will arrange a workshop at the University of Tampere, Finland, September 26th (12–16, room Pinni B3107). The event will consist of a guest lecture and a number of idea papers submitted by researchers from all stages of their careers to be discussed together. The focus of the day will be on intermediality and narrative:

* How do the two concepts relate to, complement, and challenge one another?

* How does intermediality theory open up narrative theories for application beyond the verbal and the literary?

* What is the impact of intermediality theory on the understanding of genre – literary or otherwise?

* How are narratives affected by today’s changing media environments and/or different medial configurations?

* What constitutes an intermedial narrative in the first place?

To contribute, send in your idea paper (150–200 words) addressing one or more of the questions above by Fri 14 Sep. To participate as a member of the audience, confirm your attendance by Sun 23 Sep. Participating in the workshop will be your ideal chance to receive expert commentary on your research and meet with people in the field.

Contact: Jarkko Toikkanen, jarkko.toikkanen[at]uta.fi

To promote future cooperation, joining Narrare will be Linnaeus University Centre for Intermedial and Multimodal Studies (IMS) at Växjö, Sweden. Our confirmed guest is Péter Makai, a postdoc at IMS working on evolutionary grand narratives across media borders. Péter’s paper (see below for abstract) will be commented on by Prof. J. Tuomas Harviainen (Information Studies and Interactive Media).

 

Vast narratives of evolution: Games of life and stories of speciation

Péter Makai

Biological evolution happens gradually, in most cases, imperceivably slowly. While a family or a tribe might have an oral history of a few generations, the history of life on Earth, etched into bones, rocks and DNA record a grand narrative of millions of years. How is evolution made intelligible and acceptable? By telling compelling stories using scientific evidence and reasonable speculation, by compressing time into well-wrought narrative patterns. Meanwhile, because of the algorithmic logic of evolution, digitised media, and computer games in particular, are in a privileged position to present evolution, since they can simulate the contingent, non-teleological nature of evolution. These fictional “experiments” occur within the confines of the game-worlds they simulate, but, in order to make the experience playable, players actually become intelligent designers: they meaningfully direct the flow of ludic evolution, thereby perverting the logic of natural selection. At the workshop, I want to tease out the implications of this tension between the possibilities of different media for authoring vast narratives and the actual constraints human interactions and cognitive capabilities impose on the meaning-making process in making evolution a lived experience.
***

Please find also an idea paper by Péter Makai by clicking this link: PKM Leading Idea Paper – The Vast Narrative of Evolution Across Media

The Literary in Life (LILI18): The Social, Affective and Experimental in Narratives across Media

venue and date: University of Tampere, Finland, 13–15 June 2018

 

LILI18 targets the social, affective and experimental in literature, and explores literary forms of mediation in everyday life. How are literary conventions and devices, both narrative and poetic, employed in social and cultural meaning-making? We investigate the use of stories and metaphors, affective tone and emotion-expressions, as well as literary experimenting, in literature and social life. This approach will allow literary scholarship to regain its focus on literary works and literariness, and open up the boundaries that in many research traditions have isolated artworks from the world of everyday life and routine textual practices. These boundaries are medial in nature, which means that the traffic between art and the everyday is mediated in the form of social, affective and experimental uses of narrative and poetic modes. We are consistently exposed to media platforms, both old and new, that sustain and challenge our perceptions of the world, and employ similar narrative and poetic, as well as rhetorical and aesthetic, means across the board. In this way, we are presented with medial representations that engage us both affectively and in terms of cultural knowledge. In effect, private experiences are mediated as a public process we may have little control over.

Confirmed keynote speakers:
• Prof. Amy Shuman, Department of English (folklore, narrative, and critical theory), The Ohio State University, US
• Prof. Winfried Menninghaus, Director of Max Planck Institute for Empirical Aesthetics, Frankfurt am Main, Germany
• Dr. Jan-Noël Thon, Department of Culture, Film and Media, University of Nottingham, UK


Registration

Please register for the conference by 28 May 2018 HERE

 

Participation fees (VAT 0 %):

Early Bird, regular: 150 EUR (175 EUR from 1 May onwards)

Early Bird, doctoral researchers: 100 EUR (125 EUR from 1 May onwards)

The fee includes the conference programme and materials, scheduled lunches and coffee breaks as well as the conference dinner on 13 June at the restaurant
Finlayson Palace.

 

Payment
The participation fee is paid when registering for the event. The payment is made either with a credit card, by PayPal or via online banking (no additional charges). Participants from Finnish organisations can also choose invoicing as their payment method, in which case an invoicing fee of 20 EUR (VAT 0 %) will be added to the sum total. A payment receipt will be sent to you by e-mail. The system sends the invoice automatically after completing the registration. Please make sure that the invoicing details are accurate. If the participant has provided inadequate or faulty invoicing details when registering for the event, a supplementary 20 EUR (VAT 0 %) will be charged in addition to the previous invoicing fee for issuing a new invoice.

 

Cancellation policy
For cancellations received by 28 May 2018, the paid registration fees will be fully refunded, except for the possible invoicing fee. No refund will be issued for cancellations made after this date. No refunds will be made for no-shows. Participation that has already been registered can be transferred to another person from the same organisation without any extra charge. Cancellations and requests for refunds and registration transfers must always be made by e-mail to utaconferences@uta.fi.
_______________________________________________

Programme

Wednesday 13 June

 

9.00 – 10.00 Registration, Pinni B building lobby
10.00 Opening words (auditorium B1100, 1st floor)
10.15 Keynote I: Winfried Menninghaus
“The Enjoyment of Negative Emotions in Art-Reception”
11.30 Lunch (Restaurant Minerva, 2nd floor)
12.30 Sessions I
14.00 Sessions II
16.00 Coffee (Lobby buffet, 1st floor)
16.30 Conference panel I (auditorium B1100, 1st floor)
Literature and emotions: Creating emotion effects and affecting readers (LILI University of Helsinki)
19.00 Conference dinner (Restaurant Finlayson Palace, add. Kuninkaankatu 1)

 

Thursday 14 June

 

9.00 Sessions III
10.30 Keynote II: Amy Shuman (auditorium B1100, 1st floor)
“The Personal is Allegorical: The Production of Truths and Lies in Political Asylum Narratives”
12.00 Lunch (Restaurant Minerva, 2nd floor)
13.00 Sessions IV
14.30 Sessions V
16.00 Coffee (Lobby buffet, 1st floor)
16.30 Conference panel II (auditorium B1100, 1st floor)
Narrative Selves in Art and the Everyday (LILI University of Tampere)

 

Friday 15 June

 

9.00 Sessions VI
10.30 Keynote III: Jan-Noël Thon (auditorium B1100, 1st floor)
“Narrative across Media and the Challenges of Media-Consciousness”
12.00 Lunch (Restaurant Minerva, 2nd floor)
13.00 Sessions VII
14.30 Conference panel III (auditorium B1100, 1st floor)
Poetics and Politics of Contemporary Experimental Literature (LILI University of Jyväskylä)
14.30 Coffee (Lobby buffet, 1st floor)
16.00 Conference roundtable: The Literary in Life

 

 

Conference web site: https://events.uta.fi/lili2018/
The Academy of Finland research project “Literary in Life”
https://www.uta.fi/ltl/en/plural/projects/ongoing/LILI.html

 

Pre-conference Ph.D. workshop: Analyzing Everyday Storytelling

Time: Tuesday June 12, 2018 (11:00–17:00)

Venue: University of Tampere

Workshop language: English

EXTENDED DEADLINE FOR APPLICATIONS: MAY 15, 2018.

 

The course theme: The focus of this course is on everyday stories and storytelling as they occur in and shape social reality. What are the stories that people encounter, use, negotiate and co-construct in everyday life? How, where and why are the stories told? How do these stories travel around? Who has the right to tell particular stories? How do the “narrative environments” (Gubrium and Holstein) give form and trigger particular kinds of social storytelling? What kinds of socially sanctioned storytelling practices exist? The course provides participants with a theoretical framework and methodological tools for analyzing stories and storytelling practices in varying everyday contexts.

Visiting teacher: Prof. Amy Shuman, Department of English, Ohio State University is a distinguished expert in folklore, narrative, and critical theory. She has published on conversational narrative, literacy, political, food customs, feminist theory and critical theory, and her books include Storytelling Rights: The Uses of Oral and Written Texts by Urban Adolescents (1986); Other People’s Stories: Entitlement Claims and the Critique of Empathy (2005); and (with Carol Bohmer) Rejecting Refugees: Political Asylum in the 21st Century (2008).

Course format: Before the course, participants submit a paper (5–6 pages in total) that consists of the research question, theoretical background and the intended way of reading the material (2 pages), and an excerpt of the research material (3–4 pages).  The course starts with Prof. Shuman’s lecture on the core concepts and latest developments that interdisciplinary narrative studies have to offer to analyzing everyday storytelling.  During the course, every participant has 5 min time to introduce his or her problem and materials followed by a discussion led by Prof. Shuman. The purpose of the course is to offer feedback and ideas for reading, not to give long explanations about one’s own paper.

Credits: Presenting a paper in the pre-conference workshop: 3 credit points; presenting a paper and participating in the conference The Literary in Life (LILI18): The Social, Affective and Experimental in Narratives across Media 5 credit points. See https://events.uta.fi/lili2018/.

Course organizers: Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies, Academy of Finland research project “Literary in Life” (LILI), Faculty of Social Sciences, University of Tampere.

Contact persons: Matti Hyvärinen (matti.k.hyvarinen@uta.fi), Matias Nurminen (matias.nurminen@uta.fi).

To apply: Send a one-page letter with information about your research question, theory, way of reading, material, and the stage of your research, containing your contact details and affiliation, to Coordinator Matias Nurminen matias.nurminen@uta.fi.

Deadline for applications and papers: Deadline for the one-page letter is May 15, 2018. The participants will be informed about acceptance promptly after applying. The papers (see Course format) must be sent no later than June 3, 2018.

Welcome to our pre-conference workshop in June, and please find all the information also from below (link to a pdf-file):

LILI18 PreSeminar_announcement

Tulevaisuuden kertominen, kuvitteleminen ja ennakointi tieteessä ja taiteessa

Symposium Tampereen yliopistossa 1.6.2018

Tulevaisuuden kuvittelua ja tulevaisuudesta kertomista tapahtuu kaikilla yhteiskunnallisen keskustelun alueilla: politiikassa, yhteiskuntasuunnittelussa, mediassa, tieteessä ja kirjallisuudessa sekä taiteessa. Tulevaisuuden kertomista ja kuvittelua on yhtä lailla dystopiaromaanin kuvaama kauhistuttava tulevaisuus, yhteiskuntafilosofin näkemys ihanteellisesta yhteiskuntamuodosta tai journalistin hahmotelma ihmisten selviytymisestä ilmastokatastrofin jälkeen.

Kertomus onkin tulevaisuutta hahmottava, jäsentävä ja ennakoiva muoto, jota hyödynnetään paitsi taiteessa myös erilaisissa arkisissa kommunikaatiotilanteissa. Kertomalla ja kuvittelemalla tulevaisuutta voidaan arvioida ymmärrettävällä tavalla nykyisten kehityskulkujen seurauksia tai tarjota vaihtoehtoja ja perusteluja toiminnan muuttamiseksi. Kertomukset ja fiktio ylipäätään myös mahdollistavat tulevaisuuden kokemuksellisen haltuunoton tavalla, johon tieteelliset faktat eivät välttämättä pysty. Fiktio ja kertomukset voivat osoittaa meille, miltä tulevaisuudessa eläminen tuntuu.

Symposiumissa pureudutaan monitieteisesti hahmottamaan tulevaisuuden kertomisen ja kuvittelun mahdollisuuksia. Tilaisuus on kaikille avoin. Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan!

Ohjelma

Pinni B4113, Kansleririnne 1

10.15-10.30 Aloitus
10.30-11.00 Juha Raipola: Sopivan kokoinen kertomus: Ilmastonmuutos ja mittakaavakritiikki
11.00-11.30 Olli-Pekka Moisio: Utooppinen pedagogiikka
11.30-12.15 Paavo Järvensivu, Tero Toivanen ja Ville Lähde: Tehtävänä tulevaisuus: Monitieteinen ympäristötutkimus, journalismi ja draama

12.15 – 13.00 LOUNAS

13.00-13.30 Teppo Eskelinen: Parempien tulevaisuuksien kuvittelu yksin ja yhdessä
13.30-14.00 Aleksi Lohtaja: Utopiat ja niukkuus: Miksi utopioista kerrotaan asketismin kautta?
14.00-14.30 Jarno Hietalahti: Naurettavat utopiat. Humoristinen suhtautuminen toisinolemisen mahdollisuuteen

14.30-15.00 KAHVI

15.00-15.30 Keijo Lakkala: Utopia ja nykyisyyden suhteellisuus
15.30-16.15 Maria Laakso, Hanna Samola ja Toni Lahtinen: Nuortenkirjallisuuden dystopiat 2010-luvulla

Järjestäjät:

Kirjallinen elämä. Kirjallisuuden ja arkipäivän rajankäyntiä. (SA), Synkistyvät tulevaisuudenkuvat. Dystooppinen fiktio Suomalaisessa nykykirjallisuudessa ja kulttuurissa. (Tampereen yliopisto, Koneen säätiö), Ympäristöriskit, dystopiat ja myytit nykykirjallisuudessa (Toni Lahtinen, SA)

Tiedustelut: maria.s.laakso@uta.fi

SOUND AND TOUCH IN EDGAR ALLAN POE

What: a double lecture
When: 10 am – 12 pm, May 30, 2018
Where: B4087, University of Tampere

Remedial Poe: The Sonic and the Vibratory
Prof. Jonathan Elmer, Indiana University, US

Why is Poe one of the most re-mediated authors of the 19the century? In this paper, I will argue that it is both Poe’s analytics of the senses and his dramatization of a passage beyond normal embodied sense experience (that is, what one hears with ears, or sees with eyes) that is attractive to those working in media other than Poe’s own. Poe’s tales were experiments in attention and the conflict of the senses. Perhaps the most consistent pattern of such conflict is the undoing of a regime of vision (and the fixations it promises) by fugitive sonic elements—a cat’s cry, a beating heart, a repeated phrase, the tinkle of a bell. I will explore this thesis by reference to the dimension of sound and the vibratory cosmos it indexed, using remediations by CS Peirce (“Art Chirography”), Jean Epstein (“La Chute de la Maison Usher”), and Lou Reed (his “Raven” album).

 

Jonathan Elmer is Professor of English at Indiana University, where he is also Director of the College Arts and Humanities Institute. He has published on a wide array of writers and thinkers, from Thomas Jefferson to Richard Wright, Edgar Allan Poe to Kurt Vonnegut, Jacques Lacan and Niklas Luhmann to Jeff “the Dude” Lebowski.

Touch Images in Edgar Allan Poe’s “The Pit and the Pendulum”
Jarkko Toikkanen, University of Tampere

In A Philosophical Enquiry, Edmund Burke lists the causes that give rise to sublime astonishment in which the mind finds itself “suspended, with some degree of horror”. Two of these causes are obscurity and privation, or the partial or total sensory reduction that may be either real or imaginary – that is, something occurring in nature or an affect caused by experiencing art. Poe’s protagonist is undergoing his torture first-hand, whereas the reader experiences the horror and astonishment only in imagination. In doing so, they too are subjected to a sensory reduction in a Burkean manner that can be analyzed in terms of its rhetorical design. How exactly is the reader affected by the taking away of sight, and what kinds of sensory perceptions appear in its place? When there is nothing or very little to see, other senses come to the fore. Here it is the touch images – damp stone, fangs of rats, a blade to cut into flesh – the reader is made to imagine that define the intermedial experience.

 

Jarkko Toikkanen currently works as university researcher at the University of Tampere in the Academy of Finland consortium “The Literary in Life” (285144). His work on Edgar Allan Poe includes the articles “Auditory Images in Edgar Allan Poe’s ‘The Tell-Tale Heart’” and “Failing Description in Edgar Allan Poe’s ‘The Black Cat’”.

All are welcome to this free double lecture! For more info, you may contact Toikkanen (jarkko.toikkanen@staff.uta.fi).

NARRAREN MONITIETEINEN KEVÄTSEMINAARI VÄITÖSKIRJATUTKIJOILLE 21.5.2018, Tampereen yliopisto // NARRARE INTERDISCIPLINARY SPRING SEMINAR FOR PhD RESEARCHERS May 21, 2018, University of Tampere

Tutkitko väitöskirjahankkeessasi kertomuksia tai käytätkö esimerkiksi kerronnallisia menetelmiä? Monitieteinen kertomuksen tutkimuksen keskus Narrare järjestää kolmatta kertaa kevätseminaarin väitöskirjatutkijoille Tampereella maanantaina 21.5.2018. Tarjoamme mahdollisuuden verkostoitua sekä kehittää kertomukseen ja kerronnallisuuteen liittyviä teorioita, metodeja ja erilaisten aineistojen analyysiä monitieteisessä toimintaympäristössä. Osallistujien töitä kommentoivat keskuksen eri tieteenaloja edustavat kokeneet tutkijat ja professorit. Tänä vuonna vierailevana kommentoijana toimii tällä hetkellä Helsingin tutkijakollegiumissa vieraileva professori Ann Phoenix (Professor of Psychosocial Studies, Thomas Coram Research Unit, UCL Institute of Education, University of London).

Voit osallistua seminaariin max 8 liuskan mittaisella paperilla, joka sisältää (1) lyhyen metodin/teoriakehyksen esittelyn, josta käy ilmi tutkimuskysymys, aineisto, sekä tutkimuksesi suhde kertomuksen tutkimuksen kenttään (1–2 sivua); (2) analyysin, jossa tulkitset aineistoasi (max 4 sivua); (3) jos mahdollista, edustavan katkelman käyttämästäsi aineistosta (1–2 sivua). Teksti voi olla englanniksi tai suomeksi. Odotamme osallistujien esittelevän seminaaripäivänä lyhyesti (max 5 minuuttia) paperinsa ennen kommentteja ja keskustelua. Valitsemme osallistujat motivaatiokirjeiden perusteella. Pyydämme lähettämään 300–500 sanan motivaatiokirjeen 16.4. mennessä osoitteeseen matias.nurminen@uta.fi. Ilmoita selkeästi haluatko osallistua suomen vai englanninkieliseen sessioon. Lopulliset seminaaritekstit pyydämme toukokuun 4. mennessä samaan osoitteeseen.

Kutsua saa levittää.

***
If your PhD project involves studying narrative or if you make use of narrative methods, this announcement is for you. On Monday May 21, 2018, Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies hosts the third annual spring seminar for PhD students. The seminar provides a chance to meet PhD researchers from diverse backgrounds who work on or with narrative, but also to participate in Narrare’s ongoing endeavor of developing theories, methods and analytical tools for the interdisciplinary field of narrative studies. The seminar papers will be commented on by the senior researchers and professors of the Centre. Our confirmed visiting scholar this year is Professor Ann Phoenix. Phoenix is Professor of Psychosocial Studies at Thomas Coram Research Unit, UCL Institute of Education, University of London and currently Fellow at the Helsinki Collegium for Advanced Studies.

We ask participants to submit a max. 8-page seminar paper that consists of (1) a brief introduction to your research question, target material, method or theoretical framework and its contextualization within the field of narrative studies (1–2 pages); (2) an analysis where you interpret your material (4 pages); (3) if possible, a representative excerpt from your target material (1–2 pages). Submissions are to be written in either English or Finnish. On the day of the seminar, participants are expected to present their papers briefly (max. 5 minutes) before comments and discussion. Please apply by sending a motivational letter of 300–500 words to Matias Nurminen (matias.nurminen@uta.fi) by April 16. There will be sessions in Finnish and English – please inform us which session you wish to participate! The deadline for the seminar papers is May 4, and they are to be sent to the same address.

Please feel free to circulate this message.

Real Fictions: Resistance to and Reception of Contemporary Narratives

5-6 April 2018, University of Tampere, PinniB building (Kanslerinrinne 1, Tampere)

Keynote Speakers:
Sam Browse: ‘Political Fictions’
Alison Gibbons: ‘When Fiction imprisons Life: The trial of Ahmed Naji, or, morality and fictionality at the intersection of intention and reception’

In the so-called “post-truth” age, the boundary between reality and fiction seems increasingly hard to distinguish: politicians spin stories; novelists and actors appear as self-named characters in novels, sitcoms, and movies; and historical events are narrativised in literary texts. Moreover, the post-truth or refer-fictional phenomenon reaches beyond the intentions of creators and beyond the fabric of texts. For one thing, the growing popularity of life-writing genres such as memoir, autofiction, and historical fiction demonstrates a desire on the part of consumers for (at the very least, a fictionalised version of) reality. For another, the media “echo-chambers” of the internet demonstrate a desire on the part of citizens for news and opinion that reflects their own perceptions of social and political reality, rather than an established authority. Ultimately, in the twenty-first century – when life becomes fiction and fictions have lived consequences – the dominant sentiments are personal or emotional versions of the truth, and such sentiments can be evidenced in texts created by writers and speakers as well as in the actions and responses of readers, viewers, and the voting public.
Programme

Thursday April 5th

11.15−12.45 I session, PinniB4116, chair: Maria Laakso

Samuli Björninen, Aarhus University: “The Rhetoric of Factuality: Post-Truth and Alternative Facts in the Context of Cognitive Rhetoric”

Mari Hatavara, University of Tampere: “Fictionality Studies, Narrative Modes & Cross-Fictionality”

Teresa Pepe, University of Oslo: “Autofiction and Hoaxes in the Egyptian Blogosphere”

lunch, own expense

14.15—15.45 II session, PinniB4116, chair: Juha Raipola

Siim Sorokin, University of Tartu: “Digital Enclaves as Leakage Spaces for Societal Realities: Reciprocal Misogyny of Skyler White”

Joe Ondrak, Sheffield Hallam University: “They Came from the Web! How Creepypasta’s Post-postmodern Monsters Creep into Reality”

Markus Laukkanen, University of Tampere: “The Truth is Here”

coffee break: coffee, tea and some fruit available

16.15−17.45 Key note lecture, PinniB1096, chair: Mari Hatavara

Alison Gibbons: “When Fiction imprisons Life: The trial of Ahmed Naji, or, morality and fictionality at the intersection of intention and reception” PinniB1096

18.00−20 Welcoming party, PinniB4087: light refreshments & wine available

Friday April 6th

10.15−11.45 Key note lecture, PinniB1096, chair: Matti Hyvärinen

Sam Browse: ”Political Fictions”

lunch, own expense

13.15−14.15 III session, PinniB4116, chair: Samuli Björninen

Cinzia Orlando, Università di Pavia: “Walter Siti: autofiction and contemporary realism”

Elise Kraatila, University of Tampere: “Conspicuous Fabrications: Confrontations of the Post-Truth in Speculative Fiction”

coffee break: coffee, tea and some fruit available

14.45−15.45 IV session, PinniB4116, chair: Siim Sorokin

Juha Raipola, University of Tampere: “Narrating the Anthropocene: Anthropocene Fiction and Non-Fiction”

Maria Laakso, University of Tampere: “Fictionalizing science in Alan Weismans World Without Us and TV series Life after People”

THRESHOLDS OF VERBALIZATION: SYMPOSIUM ON THE NARRATOLOGICAL CONCEPT OF ”VOICE” (Wed 14 March, 2018, University of Tampere, Main Building, lecture hall A3)

Organizers:
Academy of Finland project “Voice as Experience: Life-Storying in
Contemporary Media”
Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies, University of Tampere
Contact: Maria Mäkelä / maria.e.makela@uta.fi

***
ALL WELCOME!
***

10.15 – 10.20 Opening words by Maria Mäkelä

10.20 – 11.05
Henrik Skov Nielsen: “Voices in free indirect discourse from the
perspective of rhetorical fictionality theory”

11.05 – 11.35
Mari Hatavara: ”Voice and fictionality”

*** LUNCH 11.35 – 12.50 ***

12.50 – 13.20
Erika Pihl: ” Specular voice and the 13th-century Roman de Silence”

13.20 – 13.50
Teemu Ikonen: ” “In The echo chamber of American horrors: The problem
of the voice of the masses with some narrative solutions from the
1930’s”

13.50 – 14.20
Anna Kuutsa: “Dialogue of minds, bodily gestures and collective
voices: New ways of understanding dialogue narration”

*** COFFEE 14.20 – 14.35 ***

14.35 – 15.05
Laura Karttunen: “No voices, only positions: Quotation as a
positioning device”

15.05 – 15.35
Samuli Björninen: “Speaker function and voice effect: Analyzing the ad
hoc narrativity of contemporary media texts”

15.35 – 16.05
Maria Mäkelä: “The rhetoric of the mind: Contesting the fidelity model”

16.05 – 16.20
Summary statement by Brian McHale

Suomen sisällissodan intermediaaliset esitykset -aineistotyöpaja, perjantai 16.2.2018

Aineistotyöpaja järjestetään pe 16.2. Pinni B:n salissa 4075 COMS-tiedekunnan tiloissa klo 12–16.

Tapahtumasivu: https://research.uta.fi/narrare/sisallissota-aiheinen-aineistotyopaja-perjantai-16-12

Intermediaalisuuden käsitettä on usein käytetty tutkittaessa eri esittämisen tapojen yhdistelmiä (kuten elokuvan kuvaa ja ääntä) tai siirtymiä eri taiteenmuotojen välillä (miten esimerkiksi kirjallisuus muuntuu elokuvalliseen tai musiikilliseen muotoon tai toisin päin). Intermediaalisen tutkimuksen voi myös ymmärtää yksittäisen taiteenmuodon kuten kirjallisuuden lukijassaan herättämien mielikuvien tarkasteluna. Miten lukija kokee lukemansa sanat, tai sanat ja kuvat, ja mitä ne saavat hänet mielessään kuvittelemaan? Entä miten lukija sanallistaa kuvitelmansa ja kertoo niistä muille, ja kenen äänellä hän tällöin puhuu?

Aineistotyöpajamme materiaalit koostuvat valikoimasta Suomen sisällissodan intermediaalisia esityksiä. Lähtökohtamme on, että eri esittämisen tavoilla ja taiteenmuodoilla on omat välinemääräiset (medium-specific) piirteensä, jotka tulee ottaa tarkastelussa huomioon. Sanoin esitetty kirjallisuus ja sanoista ja kuvista koostuva sarjakuva koetaan toisistaan poikkeavin tavoin, ja nämä kaksi esittämisen tapaa hyödyntävät erilaisia kerronnallisia ratkaisuja. Suomen sisällissodan intermediaalisten esitysten analysointi auttaa hahmottamaan niiden retorisia vaikutuskeinoja ja tulkinnallisia ehtoja.

Päivän työskentelyä johtavat Äärimmäiset kokemukset ja sanallistamisen haaste -hankkeen neljä tutkijaa, joiden aineistot on kuvattu alla.

Tommi Kakko

Suomen rahapajan tilaama ja muotoilija Ilkka Suppasen suunnittelema juhlaraha aiheutti Suomi 100 -juhlien lähestyessä suuren kohun. YLEn haastattelema sarjakuvataiteilija Ville Ranta sanoi (25.4.2017), että olisi itsekin voinut käyttää sisällissodan teloitusteemaa työssään, “mutta vain pilapiirtäjänä”. Kolikko vaikutti Rannasta “hipsterivitsiltä” ja rohkeasti suunnitellulta sarkastiselta kuvalta, joka saattoi myös olla onnistuneesta provokaatiostaan huolimatta “vahinko”. Työpajassa tarkastellaan satiirin ja intention suhdetta sekä satiirin tapoja ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lisäksi pohditaan uusvilpittömyyttä ja satiiria graafisessa suunnittelussa ja taiteessa.

Leena Romu

Leena Romun johdatuksella tutustutaan siihen, miten kuvaa ja sanaa kerronnassaan yhdistävä sarjakuva välittää sisällissotaan liittyviä kokemuksia. Romu esittelee tekeillä olevan väitöskirjansa metodin sarjakuvakerronnan kokemuksellisuuden analysoimiseen. Tämän jälkeen työpajan osallistujat pääsevät analysoimaan Satu Lusan Rauha ja sota -sarjakuvateosta (2008), joka keskittyy kuvaamaan Humppilan kunnan tapahtumia vuonna 1918.

Hanna Samola

Mervi Kantokorpi vertaa Jenni Linturin romaania Malmi, 1917 (2013) elokuvaan Helsingin Sanomissa julkaistussa arvostelussaan (26.10.2013). Hän mainitsee, että teoksen dialogit on upotettu ”varmasti leikattuihin kohtauksiin” ja kertoo ihmettelevänsä, jos Linturin romaanista ei tehdä elokuva-adaptaatiota. Linturin romaani kuvaa sisällissotaa edeltävää syksyä ja eri väestöryhmien välisiä jännitteitä. Mikä teoksen kerronnassa luo vaikutelman elokuvallisuudesta ja elokuvalle tyypillistä ratkaisuista? Irina O. Rajewsky luonnehtii intermediaalista viittausta medioiden väliseksi viittaukseksi, jossa esimerkiksi kaunokirjallinen teksti käyttää elokuvalle tyypillisiä tekniikoita. Työpajassa keskustelemme siitä, miten ja millaisin käsittein kaunokirjallisen tekstin elokuvallisuutta voi analysoida.

Jarkko Toikkanen

“Erilaisten syiden takia emme aina saa sanotuksi tai kuvailluksi, mitä tarkoitamme; viivoista muodostuu kuva tai sanoista lause, mutta sen merkitys jää epäselväksi.” Heikki Marila kuvaa esseessään “Apokalyptisiä kuvia: viisi tapaa käsitellä sisällissotaa kuvataiteessa” helsinkiläisessä Galerie Forsblomissa vuonna 2016 pitämäänsä sisällissotanäyttelyä. Kirjasta Toistemme viholliset? Kirjallisuus kohtaa sisällissodan (2018) löytyvä essee ei sisällä kuvia, joten lukija kuvittelee, miltä Marilan maalaukset näyttävät niiden kuvausten ja luomisprosessin sanallistamisen perusteella. Aineistotyöpajan osuudessa Jarkko Toikkanen esittelee ja soveltaa retorista intermediaalisen tutkimuksen menetelmää, joka selvittää, miten lukijan sanojen lukemiseen perustuva visuaalinen kokemus poikkeaa maalausten katsomiseen perustuvasta kuvien tulkinnasta.

Materiaalit jaetaan osallistujille etukäteen ennen työpajaa, joten ilmoittaudu mukaan pe 9.2. mennessä, jarkko.toikkanen[at]uta.fi.

Tapahtuman järjestävät Äärimmäiset kokemukset ja sanallistamisen haaste -hanke ja monitieteisen kertomuksen tutkimuksen keskus Narrare.

Events 2017

Kertomuksen Vaarat: Koulutuspäivä / Dangers of Narrative: Training Day (15.12.2017, klo 10:15–16:00, Tampereen yliopisto Pinni B 1097)

Miksi kaikkien pitää olla nykyään tarinankertojia? Mitä tarinallisuus tarkoittaa? Onko liikuttavin kertomus aina paras? Milloin ja miten kertomuksiin kannattaa suhtautua kriittisesti?Koneen Säätiön rahoittama tutkimushanke Kertomuksen vaarat: kokemuspuhe, eksemplumin paluu ja aikalaiskriittinen narratologia kutsuu kaikki kiinnostuneet ilmaiseen koulutuspäivään kuuntelemaan ja keskustelemaan näistä aiheista. Haluamme kehittää analyyttistä ja kriittistä kertomusajattelua esimerkiksi journalistien, opettajien, kouluttajien, poliitikkojen, taiteentekijöiden ja terveysalan ammattilaisten kanssa.Ilmoittautuminen ei ole välttämätöntä, mutta Facebook-ilmoittautumiset auttavat meitä arvioimaan väkimäärää!

OHJELMA

10.15 – 10.30 Laura Karttunen: Kokemuksellinen kertomuskäsitys

 

10.30 – 10.45 Maria Mäkelä: Viraali eksemplum: manipuloinnista hyviin aikomuksiin ja takaisin

 

10.45 – 11.00 Matias Nurminen: Kertomukset radikaalin miesasialiikkeen aseena: esimerkkianalyysi

 

11.00 – 11.30 Keskustelua & kysymyksiä

 

11.30 – 12.30 LOUNAS

 

 

12.30 – 12.45 Samuli Björninen: Tehottomat mallitarinat: kapean kertomuskäsityksen vaaroja

 

12.45 – 13.00 Juha Raipola: Tarinanjälkeinen tulevaisuus

 

13.00 – 13.15 Keskustelua & kysymyksiä

 

13.15 – 13.45 Jan Forsström: Guilty pleasures – asia vs. tarina elokuvadramaturgiassa

 

13.45 – 14.00 KAHVI

 

14.00 – 14.30 Voiko faktapohjaista journalismia rapauttavasta kokemuksellisuudesta saada vihapuheen vastaisen aseen?

Laura Karttusen haastateltavana Ylen yleisövuorovaikutuksen päällikkö, “Yle-tyyppi” Sami Koivisto14.30 –

 

15.00 Veikka Lahtinen: Kritiikin umpikuja ja kertomusten pelko

 

15.00 – 16.00 Paneeli (moderaattorina Tytti Rantanen)

 

KUTSUTUT PUHUJATJan Forsström on kokkolalaislähtöinen, sittemmin helsinkiläistynyt elokuvakäsikirjoittaja, -ohjaaja, dramaturgi ja kirjailija. Forsströmin töitä ovat mm. elokuvat Skavabölen pojat, Silmäterä ja Miami, sekä novellikokoelma Eurooppalaisia rakastajia.Sami Koivisto on Ylen vuorovaikutuspäällikkö, tuttavallisemmin Yle-tyyppi. Hän auttaa Yleä kuulemaan kansalaisia paremmin ja tekee journalismia läpinäkyvämmäksi. Koivisto haluaa kertoa ihmisille aidon journalismin tekemisestä, sparrata yleläisiä toimivaan yleisödialogiin ja oppia Ylen saamasta palautteesta kaiken.Veikka Lahtinen (VTM) on järjestötyöntekijä ja vapaa toimittaja, joka osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun bloginsa kautta ja toimii eri poliittisissa liikkeissä.

LISÄÄ PROJEKTISTA JA PROJEKTILAISISTA

https://www.facebook.com/KertomuksenVaarat/

Confronting the Narratives of the Anthropocene (Nov 23-24, 2017; Tampere, Finland)

Program

10.00-10.50 Narrare welcomes you to the conference (Pinni B4087)

Maria Mäkelä: Opening words

Juha Raipola: Confronting the Narratives of the Anthropocene: An Introduction

Hanna Nikkanen & Alma Onali: Journalism in the Anthropocene. Giving shape to climate non-fiction in the Book Hyvän sään aikana / Calm before the storm

11.00-13.00 Parallel sessions (Pinni B 4087 and Pinni B 4075)

14.00-15.30 Parallel sessions (Pinni B 4087 and Pinni B 4075)

16.00-17.00 Plenary talk: Axel Goodbody (Pinni B 4113)

17.00-18.00 Book release event (in association with research centre Plural): Lintukodon rannoilta. Saarikertomukset suomalaisessa kirjallisuudessa / Idyllic Shores: Island Narratives on Finnish Literature (Pinni B 4113)

20:00 Conference dinner (Restaurant Sasor, Yliopistonkatu 50)

 

Friday 24.11.

9.30-11.30 Parallel sessions (Pinni B 4087 and Pinni B 4075)

12.00-13.00 Plenary talk: Brian McAllister (Pinni B3107)

14.00 – 15.30 Parallel sessions (Pinni B 4087 and Pinni B 4075)

Program of the parallel sessions downloadable via this link (PDF-file, last updated 8.11.2017)

Abstracts

anthropocene participants

Axel Goodbody’s Powerpoint slides and list of novels:Tampere, Econarratology paper slides part 1 / Tampere, Econarratology paper slides part 2Climate Change novels (chronological order) and studies of literature in the Anthropocene

Invited speakers:

Axel Goodbody (University of Bath)

Econarratology and the Challenge of the Anthropocene

Erin James introduced the concept of ‘econarratology’ in 2015 as a mode of textual analysis that combines ecocriticism’s interest in cultural representations of the environment and the human/ nature relationship with narratology’s focus on the literary structures and devices by which narratives are composed. For James, it is above all a study of the storyworlds which readers immerse themselves in when they read narratives, and of the relationship between these and the real world. She argues that ‘storyworld accords’, i.e. agreements about the future informed by the environmental insights and sensitivities to difference that narrative storyworlds offer readers, could help the public appreciate the differences in the perception of environmental problems which are encountered in international meetings, and ultimately facilitate North/ South negotiations on climate change, environmental migration, and the loss of habitats and species. However, the potential gain from focusing analysis of environmental texts on narrative structure goes beyond this particular practical application. The textual cues which James discusses as building blocks of storyworlds (the organisation of space and time, the depiction of characters, the representation of consciousness, and the relationship between narrator and narratee) are all relevant to a broader consideration of the ability of literary writing to foster environmental awareness in the Anthropocene. In this paper I will outline the implications of the Anthropocene for the humanities, literary criticism, and environmental writers. I will sketch the emergence of climate change fiction as a key genre of Anthropocenic literature, discuss key narrative types and genres and their respective strengths and weaknesses, and look at examples of realist and non-realist narrative. I will conclude by reflecting on similarities and differences between fiction and non-fictional climate change scenarios, and the potential of climate change narratives to contribute to facing the multiple challenges posed by the Anthropocene.

 

Brian McAllister (Ohio University)

Lithic Time in Lyric Space: Transmedial Anthropocenes

This talk explores transmedial relationships between aesthetics and geology in the Anthropocene. Understanding the Anthropocene and our situation in it transforms relationships between subject and object, human and nonhuman, figure and ground. In part, this transformation collides two incongruent timescales: a human scale of days, months, years, or centuries and a lithic scale of thousands, millions, or tens of millions of years. At the planetary level, the lithic is the most alien temporality possible. This spatiotemporal incongruity is a narrative problem, in that it ejects us from a position that sees geology as stable ground for dynamic, human temporality. Rather than understanding geology through human lens, we must understand humans on a geological scale.

I see lyric as a rhetorical mode that offers tools for articulating and confronting narratives of the Anthropocene. Central to a rhetorical distinction of narrative and lyric is the premise that both are modes that appear in various forms and media: just as we have narrative prose, narrative poetry, narrative dance, etc., we also have lyric prose, lyric poetry, lyric dance, etc. With that transmediality in mind, lyric works I discuss offer a hermeneutic for establishing perspectives in which ecological transformation becomes more seeable and sayable, building on Jesse Matz’s sense of “time-work” that sees narratives as phenomenological sites for temporal transformation. In the Anthropocene, time-work reconstitutes spatiotemporal scales in the face of a changing planet. Each lyric instance—and I’ll look at sound recordings, poetry, and land art—re-orients through interactions between lithic time, human time, and lyric space: artwork as site for articulating and negotiating disparate and disorienting scales. In other words, this talk explores the way that these lyric instances illuminate narrative’s capacities and incapacities in this new geological epoch.

Welcome to a guest lecture Wed 29 Nov 11.00-12 (Pinni B3111)

Dr Sjoerd-Jeroen Moenandar (Avans University of Applied Sciences)
Exercises in Applied Narratology: Designing Narrative Learning
Environments and the Structured Narrative Interview

Abstract

In this presentation, I will introduce some of the work I have done in ‘applied narratology’: the transfer of narratological methods and findings to professional practices of narrative. After introducing the field of applied narratology as I see it, I will discuss the structured narrative interview that I developed together with Floor Basten and the work I have done on designing narrative learning environments together with Floor van Renssen.

The structured narrative interview came about as an attempt to integrate some of the extensive research on narrative in the humanities and to use possibly relevant findings of narratology in sociological research, not merely as a tool for analysis, but also as an instrument to gather data. We designed an interview method based on Greimas’ tools for analysis: actants and components of the narrative program are explicitly used to instruct interviewees. The resulting structured narrative interview can be used in varied ways.

Together with a teacher training institute in the Netherlands, I have been involved in attempts to construct narrative learning environments based on the idea that ideally, education is, like narrative fiction, a ‘giant laboratory’ (Ricoeur 1990) where experiments with estimations and evaluations, with judgments of approval and condemnation can take place. Both are served by a certain degree of autonomy that allows for such experimentation. And both are, in the best cases, strongly polyphonic, rather than dominated by one single story. Thus, insights gained from the study of narrative fiction in literature and other forms of high and low culture may inform our programme for narrative learning environments.

Narrative and Wellbeing 19.-20. Oct 2017

Program

Thursday 19 Oct

9.45-10.00 Registration (Pinni B 3107)

10.00-10.45 Narrare welcomes you to the conference (Pinni B 3107)

Maria Mäkelä (Director of Narrare): Opening words

Matti Hyvärinen (Vice-director of Narrare): A doctor’s story: Counter-narrative and tellability

10.45-11.00 Registration (Pinni B 3107)

11.00-1.00 Parallel sessions I (Pinni B 3117 & 3118)

Lunch break

2.00-3.30 Parallel sessions II (Pinni B 3117 & 3118)

Coffee break (+walk to the Linna building)

4.00-5.00 Plenary talk (chair: Mari Hatavara, Linna K103) Cindie Aaen Maagaard (University of Southern Denmark): Second-person narration in post-intensive recovery: Nurses as narrators of patients’ diaries

6.30 Conference dinner at Ravintola Tampella (Kelloportinkatu 1)

 

Friday 20 Oct

10.00-11.00 Plenary talk (chair: Laura Karttunen, Pinni B 1096) Maura Spiegel (Columbia University): “I have story about myself…” Thickening a thin story with film in the narrative medicine classroom

Coffee break

11.30-1.00 Parallel sessions III (Pinni B 3117 & 3118)

Lunch break

2.00-3.30 Parallel sessions IV (Pinni B 3117 & 3118)

 

Invited speakers

Our wonderful invited speakers are Cindie Aaen Maagaard (University of Southern Denmark) and Maura Spiegel (Columbia University).

 

Cindie Aaen Maagaard (Thursday 4-5 pm. Linna K103)

Second-person narration in post-intensive recovery: Nurses as narrators of patients’ diaries

My talk explores the role of narrative in well-being through a practice designed to help patients recover from the often traumatic experience of intensive care: nurses’ writing of daily diary entries on behalf of patients who are heavily sedated or in a coma. The diaries are intended to fill in the gaps in patients’ memories and thus help alleviate psychic distress on leaving the intensive care unit. Despite their brevity, the first-hand, second-person diary entries demonstrate great complexity with respect to narration, as texts addressed to a “you,” in order to communicate with a “you,” but which are also about that “you” and on “behalf” of “you.” My talk will address issues of narration raised by the diaries, and what we may learn from them, not only about patients, but also about how nurses navigate among professional and personal constraints as they make narrative choices that both interpret patients’ experiences and shape patients’ understanding of them during recovery.

BIO

Cindie Aaen Maagaard is Associate Professor in the Department of Language and Communication at the University of Southern Denmark. Her teaching and research areas are communication, multimodality and the uses of narrative and counter-narrative in organizational and institutional contexts, including clinical settings. She is currently implementing a recent collaboration on patient diaries with Odense University Hospital and is part of a team developing a teaching program in narrative medicine for students in health care professions at the University of Southern Denmark. Selected recent work includes “Narratives in medicine” together with Anders Juhl Rasmussen, forthcoming, for the Danish publication Syg Litteratur [Sick Literature], “Counter-narratives” with Marianne Lundholt and Anke Piekut, for the International Encyclopedia for Strategic Communication, and “’Speaking through the other’: Countering counter-narratives through stakeholders’ stories” (Routledge, 2016).

 

Maura Spiegel (Friday 9-10 am. Pinni B 1096)

“I have story about myself…”: Thickening a thin story with film in the narrative medicine classroom

The hospital and the clinic have a way of thinning out lived experience for caregivers and patients alike. Discussions of films and short writing exercises can offer a technique for re-awakening attention to the complexity, ambiguity, curiousness and richness of lived experience in the clinic. It can thicken the story to positive effects. I will draw on my experience of teaching film to and facilitating writing prompts with medical students and senior caregivers over the past 15 years.

BIO

Maura Spiegel teaches literature and film at Columbia University and Barnard College. She is the associate director of the Program in Narrative Medicine at Columbia University College of Physicians and Surgeons, where she also teaches a film course to first-year medical students. With Rita Charon, MD, PhD, she edited the journal Literature and Medicine (Johns Hopkins University Press) for seven years. She co-authored The Principles and Practice of Narrative Medicine (Oxford University Press), The Grim Reader: Writings on Death, Dying and Living On (Anchor/Doubleday), and has published articles on many subjects including the history of the emotions, Charles Dickens, Victorian fashion, and diamonds in the movies. She is currently finishing a book on the life and films of Sidney Lumet (St. Martin’s Press).

 


Registration

The conference is free of charge. Participants must cover all their
expenses, including the conference dinner on Thursday. It’s also
possible to participate in the conference without giving a paper.

Conference venue

The conference will take place in the Pinni B building on the main
campus of the University of Tampere.
Map of the campus area
https://www.uta.fi/kuvat/maincampus.pdf
https://www.google.fi/maps/place/Tampereen+yliopisto/

Contact information

Conference organizer: Laura Karttunen laura.s.karttunen[at]uta.fi
Conference secretary: Matias Nurminen matias.nurminen[at]uta.fi

POLITIIKAN KERTOMUKSET JA METAFORAT Tampereen yliopiston Paavo Koli –salissa (Pinni A) perjantaina 13.10. klo 10.15 – 15.15

10.15 – 11.45 PÄÄESITELMÄ
Timo Pankakoski:
Poliittiset metaforat: mitä ne ovat, miten niitä käytetään ja miten niitä tulisi tutkia?
*** LOUNASTAUKO 11.45 – 12.30 ***
12.30 – 13.00
Maria Mäkelä:
Poliitikot somessa: kertomusvaarallisia näkökulmia joukkoistamalla kerättyyn aineistoon

 

13.00 – 13.30
Matti Hyvärinen:
Metaforat, kertomus ja Big Data: Demokratian äänet-projekti

 

*** KAHVITAUKO 13.30 – 13.45 ***

 

13.45 – 14.15

Mikko Poutanen:
Alkoholin kehykset suomalaisessa julkisessa keskustelussa

14.15 – 14.45

Matias Nurminen:
Punainen pilleri, eli kuinka maailma selitettiin: intertekstuaalinen metafora manosfäärin ideologisena oikeutuksena

 

14.45 – 15.15

LOPPUKESKUSTELU

 

***

 

VTT Timo Pankakoski, Helsingin yliopisto

Poliittiset metaforat: mitä ne ovat, miten niitä käytetään ja miten niitä tulisi tutkia?

 

Tarkastelen poliittisten metaforien luonnetta ja niiden hedelmällisen tutkimisen tapoja niin ”varsinaisessa” politiikassa kuin poliittisessa ajattelussakin sekä analysoin esimerkkitapauksia molemmilta aloilta. Poliittisten metaforien erityisyys kytkeytyy nähdäkseni niiden käyttöihin ja funktioihin, ei asiasisältöihin tai institutionaalisiin kriteereihin. Politiikassa metaforilla esimerkiksi nostetaan asiakysymyksiä agendalle tai neutralisoidaan niitä, säädellään poliittiseen yhteisöön kuulumista sekä ohjataan tulevaisuuden kehitystä tai menneisyyden tulkintaa luomalla ajallisia rakenteita ja kiteytyneitä kertomuksia. Poliittisia metaforia käytetään myös metapoliittisemmin määrittämään politiikan luonnetta ja häivyttämään näkyvistä valintojen poliittisuutta. Toistaiseksi metaforatutkimus ei ole riittävästi huomioinut poliittisten metaforien erityisyyttä eikä poliittisen ajattelun historian eksegeettisiä erityistarpeita. Hahmottelen syitä tähän ja esitän alustavia kriteerejä nämä seikat paremmin huomioivalle lähestymistavalle.

 

VTT Timo Pankakoski toimii Suomen Akatemian tutkijatohtorina Eurooppa-tutkimuksen verkostossa Helsingin yliopistossa. Hänen tämänhetkinen projektinsa käsittelee poliittisen konfliktin käsitettä ja sen metaforisia ulottuvuuksia modernissa saksalaisessa politiikan teoriassa. Aiemmin Pankakoski on työskennellyt mm. tutkijatohtorina Turku Institute for Advanced Studiesissa, Eurooppa-tutkimuksen vt. yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa, tutkijatohtorina Jyväskylän yliopistossa sekä vierailevana tutkijana Queen Mary -yliopistossa Lontoossa. Hänen tutkimuksensa kohdistuu pääasiassa politiikan teoriaan, (etenkin saksalaisen) poliittisen ajattelun historiaan, radikaaliin konservatiiviseen ajatteluun, intellektuaalihistorian ja käsitehistorian metodologiaan, politiikan ja kaunokirjallisuuden yhtymäkohtiin sekä metaforateoriaan ja poliittisiin metaforiin.

Narrative and Experience – concept workshop, University of Tampere, Mon 18 Sep 2017

Narrare, Centre for Interdisciplinary Narrative Studies, and the national network for the study of experience will arrange a joint concept workshop at the University of Tampere on Monday, 18th September, 2017. The event is a continuation of the workshop held in April at Tampere, and this time we are going international with two guest speakers from Linnaeus University, Växjö, Sweden. The day will consist of their talks followed by the concept workshop in which we will discuss, once more, how narrative relates to experience and experientiality. The objective, as set out in the spring, is to keep working on the definitions for Narrare’s e-directory of concepts.

Anne Holm and Niklas Salmose, both senior lecturers based in English literature at the Department of Languages, will present on blends of narrative and experience. Holm is a cognitive stylistician specializing in metaphor as a means of conveying embodied experience. She is particularly interested in narrative representations of nomadity and dislocation in contemporary literature. Salmose will investigate nostalgic fictive experiences in film and literature from a stylistic perspective rather than through representation. First he will talk about what constitutes a nostalgic experience and then he will analyze how that experience can be simulated through narrative fiction.

Join the workshop to come together with other experts working on narrative and experience. Similar to April, if you would like comments on your own research, you may send in your idea paper (1–2 pages) in advance and receive helpful tips from your colleagues on the day. Then again, if you only wish to attend as a member of the audience, that is an option too. The event will also be streamed online. Details on all practical matters will be resolved closer to the date of the workshop.

The day will be hosted by Jarkko Toikkanen and Maria Mäkelä. Email jarkko.toikkanen[at]uta.fi on your chosen method of attendance – idea paper or audience member, in class or online – by 1 Sep.

***
UPDATE 11.9.2017:

Open lectures (Main Building, A1):

Opening words, 10:15-10:30

Anne Holm: “Nomadity as embodied absence: narrating the experience of dislocation”, 10:30-11:30

Niklas Salmose: “A Method of Analyzing Emotional Experiences in Fiction”  11:30-12:30

***

Narrare: https://research.uta.fi/narrare/
National network for the study of experience (in Finnish): https://kokemus.wordpress.com/

NARRARE INTERDISCIPLINARY SPRING SEMINAR FOR PhD RESEARCHERS May 8, 2017, University of Tampere

Deadline for proposals April 13!

If your PhD project involves studying narrative or if you make use of narrative methods, this announcement is for you. On Monday May 8,

Narrare: the Centre for Interdisciplinary Narrative Studies hosts the second annual spring seminar for PhD students. The seminar provides a chance to meet PhD researchers from diverse backgrounds who work on or with narrative, but also to participate in Narrare’s ongoing endeavor of developing theories, methods and analytical tools for the interdisciplinary field of Narrative Studies. The seminar papers will be commented on by the senior researchers and professors of the Centre.

The participants are asked to submit a 5-page seminar paper that can be your PhD research plan or a sample analysis of the materials you are studying. Submissions are to be written in either English or Finnish. Please apply by sending an abstract of 200–300 words to Maria Mäkelä (maria.e.makela[at]uta.fi) by April 13. The deadline for the 5-page seminar papers is April 26, and they are to be sent to the same address.

We-Narratives: An Interdisciplinary Seminar on Plural and Collective Storytelling

Friday, April 7th, 2017

University of Tampere, lecture hall Pinni B 3109

Organizer: Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies / Maria Mäkelä maria.e.makela@uta.fi

MASTER NARRATIVE – COUNTER NARRATIVE?

Workshop with Ann Phoenix
University of Tampere, February 3, 2017
Organizer: Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies

Fri 3 Feb 10.10 am – 14.15 pm / lecture room Pinni B 4075

GUEST LECTURE

Thu 2 Feb 4.15 – 5.45 pm / lecture hall Pinni B 4113
Ann Phoenix, Professor of Psychosocial Studies, Thomas Coram Research Unit, UCL Institute of Education, University of London
“Another Long and Involved Story”
Organizer: Doctoral Programme in Literary Studies, University of Tampere

Events 2016

GUEST LECTURE, 18.10.2016 at 10.15-11.45, Main building A3

Professor Henrik Skov Nielsen: “FICTIONALITY IN CONTEMPORARY POLITICS”

Nielsen takes his point of departure in the recent paradigm shift in the wake of Walsh 2007 (cp. also Nielsen, Phelan and Walsh (2015), Zetterberg Gjerlevsen (2016), Walsh (2016), and Phelan (2011) where fictionality as communicational strategy is extricated from fiction as a genre denominator. This allows for an examination of fictionality outside fiction. He looks at contemporary politics in forms ranging from clearly ideological and political fake news to election videos by right wing parties and to media coverage of the current election campaign in America.

***
Henrik Skov Nielsen is Professor at The Department of Communication and Culture at Aarhus University. He heads “Narrative Research Lab”, http://www.nordisk.au.dk/forskningscentre/nrl and ”Centre for Fictionality Studies”, http://fictionality.au.dk/ He is currently visiting professor at Tampere University, Finland. Main areas of expertise include first person narratives, unnatural narratives and fictionality.

September 29th to 30th, 2016: Symposium “The Ideological Force of Narrative”

Symposium “The Ideological Force of Narrative” with invited speakers Jan Alber and Dorothee Birke, including a worskhop for PhD and MA students.

Thursday lectures are open for all, welcome

GUEST LECTURE, 26.8. at 12-14, B 3107

Dr. Richard Walsh (University of York): Sense and Wonder: Complexity and the Limits of Narrative Understanding

My talk considers certain cognitive constraints upon the possibility of understanding complexity, as a preliminary attempt to negotiate with those constraints. I examine what it is to bring complex systemic processes into a meaningful relation with our cognitive capacities – which is to say, into relation with narrative; our narrative understanding of systemic behaviour latches onto the system’s emergent behaviour, at the cost of a disregard for how this emergent behaviour is actually being produced. This limit on understanding nonetheless implies the possibility of an inhabitable cognitive borderland, if we view our cognitive engagement with complexity as an “edge of sense” phenomenon. I pursue this idea by considering the (rather surprising) attempts to define emergence in terms of surprise, and put the notion of surprise in narrative context by invoking Alfred Hitchcock’s well-known distinction between surprise and suspense. Doing so provides a way to clarify the affective dimension of the observer’s experience of emergence, and locates it in a certain double relation to knowledge in narrative. This double perspective clarifies the respect in which things may appear to make sense even while we are unable to make sense of them; an affective experience I equate with wonder. Wonder is, among other things, a religious feeling conforming to the double perspective structure I have proposed; the order of things, whilst eluding us, submits to omniscient cognition. I situate omniscience in relation to its literary analogue, omniscient narration, and contrast it with the position of the character narrator, in the middest – drawing upon Don DeLillo’s White Noise as example. DeLillo’s novel provides a suggestive link to The Cloud of Unknowing and a mystical tradition of understanding as a feeling, and even a relinquishing of knowledge. I end by considering whether such mystical ideas can help clarify the wonder I have associated with emergence in complex systems.

Events 2015

In Finnish only: Tutkimuskeskus Narraren keskustelutilaisuus, Pinni B4116 12-14

12.11.2015

Kokemus, odotus ja kerronnallisuus

Elämän narratiivisuuden merkitystä analyyttisen nykyfilosofian valossa tarkastelee akatemiatutkija Antti Kauppinen. Keskustelijoina myös filosofian professori Arto Laitinen, sosiologian professori Matti Hyvärinen sekä englannin kielen ja kirjallisuuden yliopistonlehtori Jarkko Toikkanen.

Open lecture by LTL Guest Professor Henrik Skov Nielsen, Paavo Koli auditorium 14-16

11.11.2015

Edgar Allan Poe and René Descartes imagining madness

In the paper I read three short stories by Edgar Allan Poe, two of which are canonical; “The Black Cat”, “The Tell-Tale Heart”, and “The Oval Portrait”. I contextualize the narratives in relation to unnatural narratology, to fictionality and to the meditations of Descartes. More than anything the paper is concerned with close readings. If listeners have a chance to acquaint themselves with one or more of the stories that is great but anyone will be able to follow.

Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies presents: Kertomuksentutkimus 2015

Oct 22 2015

Seminar (in Finnish) on the state of the art in Narrative Studies.

The seminar day also sees the unveiling of two new publications:

Narrative Theory, Literature, and New Media. Narrative Minds and Virtual Worlds, eds. Mari Hatavara, Matti Hyvärinen, Maria Mäkelä & Frans Mäyrä, Routledge 2015. http://www.tandf.net/books/details/9781138854147/

Hajoava perhe, eds. Matti Hyvärinen, Eriikka Oinonen & Tiina Saari, Vastapaino 2015. http://vastapaino.fi/kirjat/hajoava-perhe/

June 4-6, 2015: International conference Ethics of Storytelling: Historical Imagination in Contemporary Literature, Media and Visual Arts

May 20, 2015 Terminology workshop on ”Narrative Identity”

Memory and metaphor: How do we make sense of the past?

May 19, 2015

Guest Professor Jens Brockmeier (The American University of Paris)

Fictionality as documentation strategy: The Act of Killing and The Ambassador

May 5, 2015

Henrik Skov Nielsen (Aarhus University; Guest Professor at the School of Language, Translation, and Literary Studies, UTA)