CFP: Kertomuksen tutkimuksen päivä: kertomusten yhteiskunnallisuus ja yhteiskunnan kerronnallisuus, 19.11.2021

Monitieteisen kertomuksentutkimuksen tutkimuskeskus Narrare järjestää 19.11.2021 kertomuksen tutkimuksen päivän. Tutkimuspäivän tarkoituksena on tavata muita kertomuksen tutkijoita ja vaihtaa kokemuksia ja ideoita kertomusten tutkimuksesta.  

Teemana tänä vuonna on kertomusten yhteiskunnallisuus ja yhteiskunnan kerronnallisuus. Teemasta oman tutkimuksensa kannalta puhuvat kolme pääpuhujaa: 

Katri Komulainen on psykologian professori Itä-Suomen yliopistossa. Hän esittelee tutkimustaan otsikolla ”Pienet kertomukset seurantatutkimuksessa”. 

Markku Lehtimäki on yleisen kirjallisuustieteen professori Turun yliopistossa, ja hänen puheensa otsikko on ”Opettavaisia kertomuksia: Ympäristöretoriikka nykyromaanissa”. 

Kai Mikkonen on yleisen kirjallisuustieteen professori Helsingin yliopistossa. Hän puhuu aiheesta ”Kirjallisuus ja terrorismi: empatian keinot, sympatian rajat”. 

Kutsumme kaikkia kertomuksen tutkijoita esittelemään oman tutkimuksensa suhdetta kertomusten yhteiskunnallisuuteen tai yhteiskunnan kerronnallisuuteen. Tarkoituksena on lyhyiden (n. 15 min.) esitysten ja niiden pohjalta käydyn keskustelun avulla kartoittaa ja ideoida tutkimusta kertomusten ja yhteiskunnan välisistä kytköksistä.  

Pyydämme lähettämään noin 200 sanan mittaisen esitelmäehdotuksen 1.10.2021 mennessä Narraren koordinaattori Anna Kuutsalle (anna.kuutsa@tuni.fi). Esitelmäehdotuksesta tulee käydä ilmi esittäjän oppiala, affiliaatio ja tehtävä. Ehdotuksen tulee sisältää otsikko ja kuvaus siitä, miten esitelmässä tarkastellaan tutkimuspäivän teemaa. 

CFP: Narrare Interdisciplinary Autumn Seminar for PhD Researchers, November 18, 2021

Deadline for proposals September 27th,

Deadline for seminar papers November 1st.

If your PhD project involves studying narrative or if you make use of narrative methods, this announcement is for you. On Thursday November 18, 2021, Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies hosts the fifth annual seminar for PhD students. The seminar provides a chance to meet PhD researchers from diverse backgrounds who work on or with narrative, but also to participate in Narrare’s ongoing endeavor of developing theories, methods and analytical tools for the interdisciplinary field of narrative studies. The seminar papers will be commented on by the senior researchers and professors of the Centre.  

Our confirmed visiting scholars commenting on the workshop papers this year are Professor Lars-Christer Hydén and Professor Hanna Meretoja. Hydén is Professor of Social Psychology at Linköping University, Sweden, and director of Center for Dementia Research (CEDER). His research concerns how people living with dementia interact, communicate and tell stories. Meretoja is Professor of Comparative Literature and Director of SELMA: Centre for the Study of Storytelling, Experientiality and Memory at the University of Turku, Finland. Her research is mainly in the fields of narrative theory, narrative ethics and cultural memory studies. 

The seminar will be held at Tampere University, Finland, the details to be decided later based on the fall Covid-19 situation. The opportunity to participate in the form of a distance meeting will be provided in any case. The possibility for those who wish to visit Tampere in person to do so will be determined later as we will learn more about the ongoing pandemic. 

Proposals: We ask prospective participants to submit a proposal for a paper to be presented at the seminar. The one-page proposal should include: title, research question, target material, method and theoretical framework plus a short description of the issues the author would like the seminar to address when discussing their paper. The language of the proposals and the seminar is English. 

Seminar papers & presentations: Those selected to present at the seminar are expected to send in written papers to be discussed. Those papers should include an extended version (2 to 3 pages) of the proposal and a representative excerpt (2 to 3 pages) of their target material. On the day of the seminar, participants are expected to present their papers briefly (max. 5 minutes) before comments and discussion. 

Please apply by sending your proposal to Anna Kuutsa (anna.kuutsa@tuni.fi) by September 27. The deadline for the final seminar papers is November 1, and they are to be sent to the same address. Any possible questions can be directed to Anna Kuutsa as well. 

Please feel free to circulate this message. 

September 24 2021: Kertomuksentutkimuksen empiiriset menetelmät

Kertomuksentutkimuksen empiiriset menetelmät

Työpaja

24.9.2021, klo 12.00-14.00 Zoomissa

May 11 2021: Humanistisen lääketieteen iltapäiväkahvit / Medical Humanities coffee

(in English below)

Tervetuloa virtuaalisille medical humanities -kahveille ti 11.5 klo 14.00-16.00!

Tarkoituksena on tuoda yhteen medical ja health humanities -alojen tutkijoita ja opettajia Suomessa. Tapaamisessa kuullaan lyhyitä alustuksia eri yliopistojen ja alojen tutkijoilta ja keskustellaan yhdessä ja pienryhmissä:

Millaista medical ja health humanities -opetusta Suomen yliopistot tarjoavat? Millaisten terveyteen, sairauteen, terveydenhuoltoon ja lääketieteeseen liittyvien kysymysten parissa eri tieteenaloilta tulevat tutkijat työskentelevät tällä hetkellä? Entä miten medical humanities ja health humanities näkyvät eri oppiaineissa ja yliopistoissa?

Zoom-linkki:

https://tuni.zoom.us/j/63952776499

Huom! Lyhyet alustukset ovat suomeksi tai englanniksi, ja pienryhmäkeskusteluissa jakaudumme suomen- ja englanninkielisiin ryhmiin. Tervetuloa kaikille!

*

Welcome to the Medical Humanities coffee on Tuesday, May 11th, 2021, 14.00-16.00!

The virtual afternoon coffee meeting brings together researchers and teachers interested in medical and health humanities in Finland. We will hear short presentations and discuss the topics together and in break out rooms:

What kind of medical and health humanities studies are offered in Finnish universities? What kind of research questions are raised at the moment? How are medical and health humanities represented in different disciplines and universities in Finland?

Zoom-link:

https://tuni.zoom.us/j/63952776499

Nb! Short presentations are in Finnish or in English, and there will be break out room discussions both in Finnish and in English. Welcome all!

Contact:

Anna Ovaska, PhD, postdoctoral researcher, Narrare, Tampere University

anna.ovaska@tuni.fi

April 19 2021: Narrative as structure and action – rethinking master and counter-narratives

April 19 2021

14:15–16:15 UTC+3 (summer time in Tampere)

The seminar is organized to celebrate:

• the 30^th Anniversary of the journal Narrative Inquiry & the publication of the Special Issue 1:2021
• the publication of the Routledge Handbook of Counter-Narratives (ed. by Klarissa Lueg and Marianne Wolff Lundholt)

During the last twenty years, the focus of narrative studies has moved from studying the structure of separate narrative texts to examining narration as action. The study of conversational storytelling and co-construction of meanings in talk-in-interaction together with the thriving positioning analyses provide examples of this gradual change.  The study of counter- and master narratives, however, seems to offer possibilities to study both action (telling counter-narratives) and structure (the existence of master narratives and genres) within the same analytic frame. In surveying this new field, we can ask questions such as:

• how should the existence of master narratives be documented?
• are master narratives primarily researcher’s (etic) or language user’s (emic) resources?
• does the existence of a counter-narrative require explicit ‘speech act of resisting’ (Bamberg & Wippf)?
• can we understand structures (genres and master narratives) in terms of some kind of ‘structuration,’ that is, as resulting from the previous narrative and other action?
• what is the relationship between genres and master narratives? 

Programme

14.15 Mari Hatavara, Tampere University: Opening words

14.20 Kim Schoofs & Dorien Van De Mieroop, KU Leuven: The negotiation of master narratives through epistemic competitions in interviews with Jewish Holocaust survivors

14.50 Klarissa Lueg, University of Southern Denmark: Bourdieusian practice theory and narratology: conceptualizing (counter)narratives as a means of field struggles

15.20 Matti Hyvärinen, Tampere University: Forging, evoking but not telling master narratives

15.50 Joint discussion

Zoom link for the seminar: https://tuni.zoom.us/j/63369632416?pwd=Q2dvdkZ2R2JvR0p4ams0S2xZVTNzUT09

If a password is required when joining, it is “Action“.

Speakers:

Kim Schoofs & Dorien Van De Mieroop, KU Leuven

The negotiation of master narratives through epistemic competitions in interviews with Jewish Holocaust survivors 

In this talk, we scrutinise the interactionally negotiated identity work of Holocaust survivors and pay particular attention to how the interlocutors draw on their epistemic authority concerning WWII to construct interactional telling rights. In addition, our goal is to uncover the reflexive link between these interactional negotiations and the master narratives in the relevant social context.

On the one hand, we illustrate how the interviewers rely on their historical expert status – as evidenced through their specialist knowledge and ventriloquisation of vicarious WWII narratives – in order to topicalise certain master narratives and thereby attempt to interactionally project particular identities upon the interviewees. In instances where these interactional negotiations culminated in epistemic competitions, the – usually rather ephemeral – Holocaust master narratives circulating in the storytelling world became particularly tangible, as interviewers’ repeated inquiries revealed their knowledge of and orientation to these master narratives. Due to their clearly delineated perception of these master narratives, the interviewers showed difficulty in reconciling their expected narrative with the narrators’ complex and nuanced identity work.

On the other hand, we demonstrate how the interviewees derive their epistemic authority from their first-hand experience as Jewish Holocaust survivors, on which they draw in order to counter the interviewers’ story projections. In particular, both narrators consistently refused to align with the master narratives topicalised by the interviewers and instead constructed counter narratives. These were characterized by a more distinct and complex self-positioning, thus protecting the narrators’ nuanced personal identity work.

Overall, in this talk, we thus illustrate that instances in which interactants’ interactional negotiations culminate in epistemic competitions, bring counter narratives as well as – typically rather elusive – master narratives to the surface, allowing us to more effectively uncover the reflexive link between storytelling and the social context.

Kim Schoofs is a post-doctoral researcher at KU Leuven, Belgium. In her PhD (2020) she explored new ways of uncovering the dialectic relation between the local-discursive construction of identities on the one hand and master narratives in the social context on the other hand. Kim’s main research interests cover identity work in narrative and interactional data, networked narratives on social media and persuasive communication.

Dorien Van De Mieroop is an Associate Professor at KU Leuven, Belgium. Her main research interests lie in the discursive analysis of institutional interactions and of narratives, about which she published more than 30 articles in international peer-reviewed journals, authored a book with Jonathan Clifton and Stephanie Schnurr on ‘The language of leadership narratives’ (2020) and edited a volume with Stephanie Schnurr on ‘Identity struggles’ (2017). She is co-editor of the journal Narrative Inquiry.

Klarissa Lueg, University of Southern Denmark

Bourdieusian practice theory and narratology: conceptualizing (counter)narratives as a means of field struggles 

I attempt at bringing together, within the frame of organization studies, narrative theory and Bourdieusian field theory. In doing so, I provide an overview of organization studies, narrative theory and Bourdieusian field theory, and of how they relate to each other. From here, several methodological and conceptual propositions are being made by the author: First, it is suggested that field and narrative studies can benefit from their rigorous focal points on sociological context variables (structure) and individual accounts (agency), respectively. Second, it is argued that the narrative notion can help tracing how struggles in and between organizations are being carried out and how they impact institutionalized practices (middle-range theorizing). Third, the notion antenarrative field is being introduced and employed as a conceptual tool in exploring how storied ideas travel from one organizational field to another. Fourth, the author proposes that ideas travel hinged on their narrative capital befitting the field’s nomos. I wrap up by suggestion stronger conversion between (post-)Bojean and Bourdieusian theory.

Klarissa Lueg, Associate Professor, Dr.phil.habil., sociologist at University of Southern Denmark. Works conceptually towards bridging narrative and Bourdieusian concepts; empirically studies field narratives and power struggles. Studies published in Academy of Management, Studies in Higher Education, Innovation, Race, Gender & Class; latest book: The Routledge Handbook of Counter-Narratives.

Matti Hyvärinen, Tampere University

Forging, evoking but not telling master narratives 

My claim has been that master narratives do not (at least primarily) exist as articulated narratives, whereas counter-narratives typically manifest as explicit narratives. To study the life course of master narratives, I analyze a case of intentionally forged historical master narrative of “Finland” in the war propaganda between 1939-45. The analysis demonstrates, firstly, that the result of this narrative forging was not a narrative but a list of ideological claims. Secondly, when a “master narrative” exists as a dominant discourse, it is primarily evoked and alluded, not told in the form of a narrative.

Matti Hyvärinen, PhD, is Research Director at the Tampere University, the faculty of social sciences. He has studied the conceptual history of narrative, the narrative turns and is an expert of interdisciplinary narrative theory. He is the coeditor of the volumes Narrative Theory, Literature, and New Media. Narrative Minds and Virtual Worlds (Routledge 2015), The Travelling Concepts of Narrative (Benjamins 2013), and Beyond Narrative Coherence, (Benjamins 2010). He has published in Partial Answers, Style, Qualitative Inquiry and Frontiers of Narrative Studies, and in several edited volumes, including the entry on narrative genres in the Handbook of Narrative Analysis, edited by De Fina and Georgakopoulou (Wiley, 2015), and the entry Narrative, in the Blackwell-Wiley Encyclopedia of Sociology (2019). He was the PI in the Academy of Finland research project The Conceptual History of Finnish Political Culture (1996-1999) and is the PI of the SA research project Voices of Democracy (2017-2021). He is an editorial board member in Narrative Inquiry and Narrative Works.

Contact: Narrare coordinator Anna Kuutsa (anna.kuutsa(a)tuni.fi).

Kertomuksentutkimuksen luentosarja / Interdisciplinary narrative studies lecture series

(In English below)

Tutkimuskeskus Narraren järjestämän, syyskuussa alkaneen kertomuksentutkimuksen luentosarjan etäluennot pidetään tiistaisin joka toinen viikko klo 16.15–17.00.

Kertomuksentutkimusta esittelevä ja pohtiva luentosarja on kaikille avoin ja tavoitteena on avoin, moni- ja poikkitieteinen keskustelu aineistoista, menetelmistä, teorioista ja tutkimuksen tilasta. Luennot koostuvat luennoitsijan alustuksesta ja yhteisestä keskustelusta. Osa luennoista on suomeksi ja osa englanniksi.

Linkki seuraavaan luentoon löytyy viestin alusta. Viestin lopussa on koko nähtävillä koko luentosarjan ohjelma ja osallistumislinkki jokaiseen luentoon. Linkit löytyvät myös Narraren sähköpostilistan ja Facebook-sivun kautta. Jos luennolle liittyessä vaaditaan salasanaa, se on “Narrare”.

Mikäli sinulla on kysyttävää liittyen luentosarjan tekniseen puoleen tai ongelmia luennoille liittymisessä, voit olla yhteydessä Narraren koordinaattori Anna Kuutsaan (anna.kuutsa@tuni.fi).

Lämpimästi tervetuloa pohtimaan yhdessä, mitä kaikkea kertomukset ja niiden tutkimus voi olla!

***

Research Centre Narrare organizes a lecture series starting in September to present and discuss contemporary narrative studies as well as to bring together those who study narratives. Virtual lectures take place on Tuesday every second week at 4.15–5.00 pm.

The lecture series is open for everyone and the aim is an open, multi- and interdisciplinary discussion on data, methods, theories and the state of research on narratives. The lectures consist of the lecturer’s introduction to their topic and general discussion. Some of the lectures are in Finnish and some in English.

The link to the next lecture can be found in the beginning of this message. The whole program of the lecture series and links to all lectures can be found at the end of this message as well as on Narrare’s mailing list and Narrare’s Facebook page. If a password is requiered when joining, it is “Narrare”.

If you have any questions or problems regarding technical issues related to this lecture series, you can be in contact with Narrare coordinator Anna Kuutsa (anna.kuutsa@tuni.fi).

You are warmly welcome to discuss with others what narratives and their research is and can be!

***

Program

22.9.20

16.15–17.00 Professori Mari Hatavara: What is Narrative? Cognitive, Rhetorical and Semiotic Approaches

Hatavara luentodiat

Tutkimusjohtaja Matti Hyvärinen: Big and Small Stories

Hyvärinen luentodiat

Linkki luentoon: https://tuni.zoom.us/j/67894842790?pwd=eGJmVlMyLzFTV01jSks4V3c2WWh5dz09

6.10.20

16.15–17.00 Professori Pertti Haapala, Suomen historia: Kertomus historian selityksenä

Linkki luentoon: https://tuni.zoom.us/j/67894842790?pwd=eGJmVlMyLzFTV01jSks4V3c2WWh5dz09

13.10.2020 – opetukseton viikko / no teaching

20.10.20

16.15–17.00 Professori Leena Aarikka-Stenroos, tuotantotalous: Narratives on the Circular Economy – examples from individuals and companies

Linkki luentoon: https://tuni.zoom.us/j/67894842790?pwd=eGJmVlMyLzFTV01jSks4V3c2WWh5dz09

3.11.20

16.15–17.00 Väitöskirjatutkija Marjaana Jones, sosiaali- ja terveyspolitiikka: Ruoka ja riskitekijät – kertomuksia vastuullisuudesta ja vastuuttomuudesta

Linkki luentoon: https://tuni.zoom.us/j/67894842790?pwd=eGJmVlMyLzFTV01jSks4V3c2WWh5dz09

17.11.20

16.15–17.00 Väitöskirjatutkija Noora Vaakanainen, kirjallisuustiede: Graafiset keinot ja poissaolon esittäminen kirjeromaanissa

Linkki luentoon: https://tuni.zoom.us/j/67894842790?pwd=eGJmVlMyLzFTV01jSks4V3c2WWh5dz09

1.12.20

16.15–17.00 Tohtori Anne Kastarinen, yrityksen taloustiede, markkinointi: Tarinoita isovanhemmuudesta – narratiivit kuluttajan identiteettitutkimuksessa

Linkki luentoon: https://tuni.zoom.us/j/67894842790?pwd=eGJmVlMyLzFTV01jSks4V3c2WWh5dz09

15.12.20

16.15–17.00 Tutkijatohtori Anna Ovaska, kirjallisuustiede: Narratives of pain: encounters of experiential and medical knowledge

Linkki luentoon: https://tuni.zoom.us/j/67894842790?pwd=eGJmVlMyLzFTV01jSks4V3c2WWh5dz09

19.1.21

16.15–17.00 Yliopistonlehtori Aija Logren, sosiaalipsykologia: Kertomisen ja kertomukseen vastaamisen dynamiikka vuorovaikutuksessa

Linkki luentoon: https://tuni.zoom.us/j/61574903588?pwd=NGREQk5uOTNmeFkydE82MWo0U0Jzdz09

2.2.21

16.15–17.00 Tutkijatohtori Hanna Roine, kirjallisuustiede: Narrative Theory in Digital Environments

Linkki luentoon: https://tuni.zoom.us/j/61574903588?pwd=NGREQk5uOTNmeFkydE82MWo0U0Jzdz09

16.2.21

16.15–17.00 Tutkijatohtori Heini Saarimäki, hyvinvointitieteet: Advancing affective neuroscience with emotional narratives

Linkki luentoon: https://tuni.zoom.us/j/61574903588?pwd=NGREQk5uOTNmeFkydE82MWo0U0Jzdz09

2.3.2021 – opetukseton viikko / no teaching

9.3.21

16.15–17.00 Tutkijatohtori Jenni Kuuliala, historia: Kärsimys, inspiraatioporno, vai sittenkin toimijuus? Vammaishistoria ja historian popularisointi

Linkki luentoon: https://tuni.zoom.us/j/68525499983?pwd=L3JubDJYOEp0bmZUSjNvTmppZFpuUT09

Narrative and Science

26 March 2021

Online workshop, Tampere University

EET (Tampere): 12.00–15.00

GMT (London): 10.00–13.00

How are narratives used in science? What is their role for instance in scientific classification, or in the development of scientific ideas and practices, or in science communication? And how should narratives in science be studied? Is there a narrative-theoretical methodology for all disciplines working with narrative?

The online workshop Narrative and Science brings together scholars from the ERC Narrative Science project led by Mary Morgan (LSE), and from Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies, led by Mari Hatavara (Tampere University).

Please register to get the Zoom link for the event.

Programme:

12.00-12.15 Inkeri Koskinen: Opening words

12.15-13.00 Mary Morgan: Narrative Practices Within the Sciences: From Representation to Reasoning

13.00-13.30 Mari Hatavara: Narrative Concepts and Analysis

Break 10 min.

13.40-14.10 Kim Hajek: What is Narrative in Narrative Science? Narrative Theory and the NS Project

14.10-14.40 Samuli Björninen: The Rhetoric of Factuality in Narrative Future Scenarios of Popular Climate Science

14.40-15.00 Joint discussion

On practical matters, please contact Narrare coordinator Anna Kuutsa (anna.kuutsa(a)tuni.fi) or workshop organizer Inkeri Koskinen (inkeri.koskinen(a)tuni.fi).

Welcome!

Narrare-tutkimuskeskuksen työpaja Hyvinvointi ja kertomukset 2.11. klo 12-16

Ohjelma  

12.15-12.20 Professori Mari Hatavara: Avaussanat

12.20-13.00 Tutkimusjohtaja Matti Hyvärinen: Kerronta, toiminta ja hyvinvointi

13.00-13.45 Professori Piia Jallinoja: Parantava ruoka – kertomuksia ruoasta ja ruokavaliosta

13.45-14.15 Tauko

14.15-15.00 Yliopistonlehtori Kirsi Lumme-Sandt: Tervaskannot 90+, haastattelu vai elämäntarina?

15.00-15.45 Yhteinen keskustelu

Miten hyvinvoinnista, terveydestä ja sairaudesta kerrotaan? Miten kertomukset vaarantavat tai turvaavat hyvinvointia koronan kaltaisten epidemioiden aikaan? Minkälaisia tarinoita hyvinvoinnista kulttuurissamme liikkuu, ja miten yksilöt kerronnallisesti jäsentävät omaa vointiaan? Voivatko kertomukset lisätä hyvinvointia tai olla sille haitallisia?

Monitieteinen kertomuksentutkimuksenkeskus Narrare järjestää työpajan, jossa keskitytään hyvinvoinnin ja kertomusten välisiin suhteisiin. Tarkoitus on eri tieteenalojen kesken kartoittaa ja lähteä ratkomaan hyvinvoinnin kertomiseen liittyviä monia kysymyksiä, pohtia tieteenalojen eri lähestymistapoja ja testata erilaisia tutkimusmenetelmiä aineistoihin. Selvitämme, mitä lähestymistapoja ja analysointimenetelmiä monitieteiden kertomuksentutkimus voi tarjota hyvinvoinnin kertomusten tutkimiseen. Perustava kysymys on, ovatko kertomukset vain kuvauksia hyvinvoinnista vai ovatko ne itsessään osa hyvinvointia.

Työpaja koostuu kolmesta asiantuntijaluennosta sekä ennakkoon osallistujille jaetun aineiston analysoimisesta työpajoissa. Luennoilla esitellään eri tieteenalojen ja tutkimussuuntausten lähtökohtia ja menetelmiä tutkia kertomuksia hyvinvoinnista. Luennoitsijoina toimivat ja työpajaan osallistuvat sosiologi ja kertomuksentutkija Matti Hyvärinen, terveyssosiologi Piia Jallinoja ja vanhuustutkija Kirsi Lumme-Sandt. Tapahtumaa ja työpajoja vetää Narraren johtaja Mari Hatavara. Aineistona on osia Tervaskannot 90+ -hankkeen haastatteluista sekä Parantava ruoka -kyselyn vastauksista.

Tapahtuma järjestetään kokonaan etänä Zoomin kautta. Osallistuminen on kaikille avoin ja ilmoittautuminen tapahtuu tämän lomakkeen kautta keskiviikkoon 28.10. mennessä.

Osallistumislinkki Zoomiin sekä pääsy ennakkomateriaaliin toimitetaan osallistujille sähköpostitse ilmoittautumisen päättymisen jälkeen.

Tilaisuus on keskusteleva, ja kaikkien osallistujien toivotaan tutustuvan etukäteismateriaaliin ja valmistautuvan keskustelemaan siitä pienissä ryhmissä ja yhteisesti.

Infostory – Tarinat ja tietojärjestelmien kehitys -etäseminaari maanantaina 21.9.2020

Tampereen yliopiston projekti “Tarinat tietotekniikan toteutuksessa” esittelee alustavia havaintojaan. Projektilaisten ohella puhumassa Jari Renko (CTO, Apotti Oy) ja Riitta Hekkala (assistant professor, Aalto yliopisto). Lue lisää kertomustutkimusta, tietojärjestelmätieteitä ja hallintotieteitä yhdistävästä projektistamme: https://projects.tuni.fi/infostory/

Huomioi ennen tapahtumaa! Tapahtumaan osallistuminen vaatii Zoom-sovelluksen lataamisen koneelle tai puhelimeen.

Ohjelma:

Infostory – Tarinat ja tietojärjestelmien kehitys -seminaari, sijaintina Zoom, 21.9.2020 klo 10.00-14.15

10.00-10.30 Maria Mäkelä, Samuli Pekkola ja Jari Stenvall (Tampereen yliopisto): Monitieteinen Infostory-projekti

10.30-11.15 Jari Renko (Apotti Oy): Apotista ja sen tarinallisuudesta

11.15-11.30 Kahvitauko

11.30-12.00 Matias Nurminen (Tampereen yliopisto): Jokainen näkökulma on kertomuksen arvoinen? Apotti mediassa

12.00-12.30 Pasi Raatikainen (Tampereen yliopisto): Julkisen sektorin iso tietojärjestelmähankinta – Monitulkintaista yhteistyötä

12.30-13.00 Lounas

13.00-13.45 Riitta Hekkala (Aalto yliopisto): Narratiivit tunteiden tutkimisessa – kontekstina tietojärjestelmäprojekti(t)

13.45-14.15 Loppukeskustelu

Lähetämme rekisteröityneille osallistujille henkilökohtaisen linkin Zoom-tapahtumaan. Rekisteröidy osoitteessa:
https://tuni.zoom.us/meeting/register/u5MpdO-prjgsHNaAJFF6Qg1cNV30cDdMF7nl

Lisätietoja tarvittaessa: matias.nurminen@tuni.fi

Tervetuloa!

Kertomuksen tutkimuksen päivä 25.9. PERUTTU

Valitettavasti koronatilanteesta johtuen Kertomuksen tutkimuksen päivä, joka oli tarkoitus järjestää 25. syyskuuta 2020 Tampereen yliopistolla, siirtyy vuodella eteenpäin eli syksyyn 2021. Päädyimme tähän päätökseen, sillä nykyinen tilanne koronaviruksen suhteen ei mahdollista edes osittaista läsnäoloa tapahtumassa.

Kiitämme kiinnostuksesta tapahtumaa kohtaan ja pahoittelemme tästä muutoksesta mahdollisesti aiheutuvaa vaivaa. Iloksemme kutsutut puhujat Katri Komulainen, Markku Lehtimäki ja Kai Mikkonen ovat lupautuneet osallistumaan vuoden 2021 tapahtumaan. Tiedotamme tapahtuman uudesta päivämäärästä myöhemmin.

NARRARE INTERDISCIPLINARY AUTUMN SEMINAR FOR PhD RESEARCHERS CANCELLED

Unfortunately due to the coronavirus pandemic, Narrare interdisciplinary autumn seminar for PhD researchers, which was supposed to be held September 24, 2020 at Tampere University, will be postponed to autumn 2021. We have reached this decision as the current situation regarding the corona virus does not permit us to hold a seminar with even partial in-person attendance.

We thank you all for the interest you have shown for the seminar and we are sorry for any inconvenience this may cause you. On a more positive note, however, we are very pleased to inform that our guest speakers, professors Lars-Christer Hydén and Hanna Meretoja, have agreed to participate in the 2021 seminar. We will inform you about the new date of the seminar later.

CFP: Kertomuksen tutkimuksen päivä: kertomusten yhteiskunnallisuus ja yhteiskunnan kerronnallisuus

Monitieteisen kertomuksentutkimuksen tutkimuskeskus Narrare järjestää 25.9.2020 kertomuksen tutkimuksen päivän. Tutkimuspäivän tarkoituksena on tavata muita kertomuksen tutkijoita ja vaihtaa kokemuksia ja ideoita kertomusten tutkimuksesta. Teemana tänä vuonna on kertomusten yhteiskunnallisuus ja yhteiskunnan kerronnallisuus. Teemasta oman tutkimuksensa kannalta puhuvat kolme pääpuhujaa:

Katri Komulainen on psykologian professori Itä-Suomen yliopistossa. Hän esittelee yhdessä Maija Korhosen kanssa tekemäänsä tutkimusta otsikolla ”Työuupumuksesta toipuminen merkityksenannon ja identiteetin pysyvyytenä ja muutoksena – performatiivinen ja biografinen tarkastelu”.

Markku Lehtimäki on yleisen kirjallisuustieteen professori Turun yliopistossa, ja hänen puheensa otsikko on ”Opettavaisia kertomuksia: Ympäristöretoriikka nykyromaanissa”.

Kai Mikkonen on yleisen kirjallisuustieteen professori Helsingin yliopistossa. Hän puhuu aiheesta ”Kirjallisuus ja terrorismi: empatian keinot, sympatian rajat”.

Kutsumme kaikkia kertomuksen tutkijoita esittelemään oman tutkimuksensa suhdetta kertomusten yhteiskunnallisuuteen tai yhteiskunnan kerronnallisuuteen. Tarkoituksena on lyhyiden (n. 15 min.) esitysten ja niiden pohjalta käydyn keskustelun avulla kartoittaa ja ideoida tutkimusta kertomusten ja yhteiskunnan välisistä kytköksistä. Pyydämme lähettämään noin 200 sanan mittaisen esitelmäehdotuksen 21.8.2020 mennessä Helena Mäntyniemelle (helena.mantyniemi@tuni.fi). Esitelmäehdotuksesta tulee käydä ilmi esittäjän oppiala, affiliaatio ja tehtävä. Ehdotuksen tulee sisältää otsikko ja kuvaus, miten esitelmässä pureudutaan tutkimuspäivän teemaan

Workshop: Intermediality and Narrative (September 26, 2018, University of Tampere)

Narrare, Centre for Interdisciplinary Narrative Studies, will arrange a workshop at the University of Tampere, Finland, September 26th (12–16, room Pinni B3107). The event will consist of a guest lecture and a number of idea papers submitted by researchers from all stages of their careers to be discussed together. The focus of the day will be on intermediality and narrative:

* How do the two concepts relate to, complement, and challenge one another?

* How does intermediality theory open up narrative theories for application beyond the verbal and the literary?

* What is the impact of intermediality theory on the understanding of genre – literary or otherwise?

* How are narratives affected by today’s changing media environments and/or different medial configurations?

* What constitutes an intermedial narrative in the first place?

To contribute, send in your idea paper (150–200 words) addressing one or more of the questions above by Fri 14 Sep. To participate as a member of the audience, confirm your attendance by Sun 23 Sep. Participating in the workshop will be your ideal chance to receive expert commentary on your research and meet with people in the field.

Contact: Jarkko Toikkanen, jarkko.toikkanen[at]uta.fi

To promote future cooperation, joining Narrare will be Linnaeus University Centre for Intermedial and Multimodal Studies (IMS) at Växjö, Sweden. Our confirmed guest is Péter Makai, a postdoc at IMS working on evolutionary grand narratives across media borders. Péter’s paper (see below for abstract) will be commented on by Prof. J. Tuomas Harviainen (Information Studies and Interactive Media).

Vast narratives of evolution: Games of life and stories of speciation

Péter Makai

Biological evolution happens gradually, in most cases, imperceivably slowly. While a family or a tribe might have an oral history of a few generations, the history of life on Earth, etched into bones, rocks and DNA record a grand narrative of millions of years. How is evolution made intelligible and acceptable? By telling compelling stories using scientific evidence and reasonable speculation, by compressing time into well-wrought narrative patterns. Meanwhile, because of the algorithmic logic of evolution, digitised media, and computer games in particular, are in a privileged position to present evolution, since they can simulate the contingent, non-teleological nature of evolution. These fictional “experiments” occur within the confines of the game-worlds they simulate, but, in order to make the experience playable, players actually become intelligent designers: they meaningfully direct the flow of ludic evolution, thereby perverting the logic of natural selection. At the workshop, I want to tease out the implications of this tension between the possibilities of different media for authoring vast narratives and the actual constraints human interactions and cognitive capabilities impose on the meaning-making process in making evolution a lived experience.
***

Please find also an idea paper by Péter Makai by clicking this link: PKM Leading Idea Paper – The Vast Narrative of Evolution Across Media

The Literary in Life (LILI18): The Social, Affective and Experimental in Narratives across Media

Pre-conference Ph.D. workshop: Analyzing Everyday Storytelling

Time: Tuesday June 12, 2018 (11:00–17:00)

Venue: University of Tampere

Workshop language: English

EXTENDED DEADLINE FOR APPLICATIONS: MAY 15, 2018.

The course theme: The focus of this course is on everyday stories and storytelling as they occur in and shape social reality. What are the stories that people encounter, use, negotiate and co-construct in everyday life? How, where and why are the stories told? How do these stories travel around? Who has the right to tell particular stories? How do the “narrative environments” (Gubrium and Holstein) give form and trigger particular kinds of social storytelling? What kinds of socially sanctioned storytelling practices exist? The course provides participants with a theoretical framework and methodological tools for analyzing stories and storytelling practices in varying everyday contexts.

Visiting teacher: Prof. Amy Shuman, Department of English, Ohio State University is a distinguished expert in folklore, narrative, and critical theory. She has published on conversational narrative, literacy, political, food customs, feminist theory and critical theory, and her books include Storytelling Rights: The Uses of Oral and Written Texts by Urban Adolescents (1986); Other People’s Stories: Entitlement Claims and the Critique of Empathy (2005); and (with Carol Bohmer) Rejecting Refugees: Political Asylum in the 21st Century (2008).

Course format: Before the course, participants submit a paper (5–6 pages in total) that consists of the research question, theoretical background and the intended way of reading the material (2 pages), and an excerpt of the research material (3–4 pages).  The course starts with Prof. Shuman’s lecture on the core concepts and latest developments that interdisciplinary narrative studies have to offer to analyzing everyday storytelling.  During the course, every participant has 5 min time to introduce his or her problem and materials followed by a discussion led by Prof. Shuman. The purpose of the course is to offer feedback and ideas for reading, not to give long explanations about one’s own paper.

Credits: Presenting a paper in the pre-conference workshop: 3 credit points; presenting a paper and participating in the conference The Literary in Life (LILI18): The Social, Affective and Experimental in Narratives across Media 5 credit points. See https://events.uta.fi/lili2018/.

Course organizers: Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies, Academy of Finland research project “Literary in Life” (LILI), Faculty of Social Sciences, University of Tampere.

Contact persons: Matti Hyvärinen (matti.k.hyvarinen@uta.fi), Matias Nurminen (matias.nurminen@uta.fi).

To apply: Send a one-page letter with information about your research question, theory, way of reading, material, and the stage of your research, containing your contact details and affiliation, to Coordinator Matias Nurminen matias.nurminen@uta.fi.

Deadline for applications and papers: Deadline for the one-page letter is May 15, 2018. The participants will be informed about acceptance promptly after applying. The papers (see Course format) must be sent no later than June 3, 2018.

Welcome to our pre-conference workshop in June, and please find all the information also from below (link to a pdf-file):

LILI18 PreSeminar_announcement

Tulevaisuuden kertominen, kuvitteleminen ja ennakointi tieteessä ja taiteessa

Symposium Tampereen yliopistossa 1.6.2018

Tulevaisuuden kuvittelua ja tulevaisuudesta kertomista tapahtuu kaikilla yhteiskunnallisen keskustelun alueilla: politiikassa, yhteiskuntasuunnittelussa, mediassa, tieteessä ja kirjallisuudessa sekä taiteessa. Tulevaisuuden kertomista ja kuvittelua on yhtä lailla dystopiaromaanin kuvaama kauhistuttava tulevaisuus, yhteiskuntafilosofin näkemys ihanteellisesta yhteiskuntamuodosta tai journalistin hahmotelma ihmisten selviytymisestä ilmastokatastrofin jälkeen.

Kertomus onkin tulevaisuutta hahmottava, jäsentävä ja ennakoiva muoto, jota hyödynnetään paitsi taiteessa myös erilaisissa arkisissa kommunikaatiotilanteissa. Kertomalla ja kuvittelemalla tulevaisuutta voidaan arvioida ymmärrettävällä tavalla nykyisten kehityskulkujen seurauksia tai tarjota vaihtoehtoja ja perusteluja toiminnan muuttamiseksi. Kertomukset ja fiktio ylipäätään myös mahdollistavat tulevaisuuden kokemuksellisen haltuunoton tavalla, johon tieteelliset faktat eivät välttämättä pysty. Fiktio ja kertomukset voivat osoittaa meille, miltä tulevaisuudessa eläminen tuntuu.

Symposiumissa pureudutaan monitieteisesti hahmottamaan tulevaisuuden kertomisen ja kuvittelun mahdollisuuksia. Tilaisuus on kaikille avoin. Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan!

Ohjelma

Pinni B4113, Kansleririnne 1

10.15-10.30 Aloitus
10.30-11.00 Juha Raipola: Sopivan kokoinen kertomus: Ilmastonmuutos ja mittakaavakritiikki
11.00-11.30 Olli-Pekka Moisio: Utooppinen pedagogiikka
11.30-12.15 Paavo Järvensivu, Tero Toivanen ja Ville Lähde: Tehtävänä tulevaisuus: Monitieteinen ympäristötutkimus, journalismi ja draama

12.15 – 13.00 LOUNAS

13.00-13.30 Teppo Eskelinen: Parempien tulevaisuuksien kuvittelu yksin ja yhdessä
13.30-14.00 Aleksi Lohtaja: Utopiat ja niukkuus: Miksi utopioista kerrotaan asketismin kautta?
14.00-14.30 Jarno Hietalahti: Naurettavat utopiat. Humoristinen suhtautuminen toisinolemisen mahdollisuuteen

14.30-15.00 KAHVI

15.00-15.30 Keijo Lakkala: Utopia ja nykyisyyden suhteellisuus
15.30-16.15 Maria Laakso, Hanna Samola ja Toni Lahtinen: Nuortenkirjallisuuden dystopiat 2010-luvulla

Järjestäjät:

Kirjallinen elämä. Kirjallisuuden ja arkipäivän rajankäyntiä. (SA), Synkistyvät tulevaisuudenkuvat. Dystooppinen fiktio Suomalaisessa nykykirjallisuudessa ja kulttuurissa. (Tampereen yliopisto, Koneen säätiö), Ympäristöriskit, dystopiat ja myytit nykykirjallisuudessa (Toni Lahtinen, SA)

Tiedustelut: maria.s.laakso@uta.fi

SOUND AND TOUCH IN EDGAR ALLAN POE

What: a double lecture
When: 10 am – 12 pm, May 30, 2018
Where: B4087, University of Tampere

Remedial Poe: The Sonic and the Vibratory
Prof. Jonathan Elmer, Indiana University, US

Why is Poe one of the most re-mediated authors of the 19the century? In this paper, I will argue that it is both Poe’s analytics of the senses and his dramatization of a passage beyond normal embodied sense experience (that is, what one hears with ears, or sees with eyes) that is attractive to those working in media other than Poe’s own. Poe’s tales were experiments in attention and the conflict of the senses. Perhaps the most consistent pattern of such conflict is the undoing of a regime of vision (and the fixations it promises) by fugitive sonic elements—a cat’s cry, a beating heart, a repeated phrase, the tinkle of a bell. I will explore this thesis by reference to the dimension of sound and the vibratory cosmos it indexed, using remediations by CS Peirce (“Art Chirography”), Jean Epstein (“La Chute de la Maison Usher”), and Lou Reed (his “Raven” album).

Jonathan Elmer is Professor of English at Indiana University, where he is also Director of the College Arts and Humanities Institute. He has published on a wide array of writers and thinkers, from Thomas Jefferson to Richard Wright, Edgar Allan Poe to Kurt Vonnegut, Jacques Lacan and Niklas Luhmann to Jeff “the Dude” Lebowski.

Touch Images in Edgar Allan Poe’s “The Pit and the Pendulum”
Jarkko Toikkanen, University of Tampere

In A Philosophical Enquiry, Edmund Burke lists the causes that give rise to sublime astonishment in which the mind finds itself “suspended, with some degree of horror”. Two of these causes are obscurity and privation, or the partial or total sensory reduction that may be either real or imaginary – that is, something occurring in nature or an affect caused by experiencing art. Poe’s protagonist is undergoing his torture first-hand, whereas the reader experiences the horror and astonishment only in imagination. In doing so, they too are subjected to a sensory reduction in a Burkean manner that can be analyzed in terms of its rhetorical design. How exactly is the reader affected by the taking away of sight, and what kinds of sensory perceptions appear in its place? When there is nothing or very little to see, other senses come to the fore. Here it is the touch images – damp stone, fangs of rats, a blade to cut into flesh – the reader is made to imagine that define the intermedial experience.

Jarkko Toikkanen currently works as university researcher at the University of Tampere in the Academy of Finland consortium “The Literary in Life” (285144). His work on Edgar Allan Poe includes the articles “Auditory Images in Edgar Allan Poe’s ‘The Tell-Tale Heart’” and “Failing Description in Edgar Allan Poe’s ‘The Black Cat’”.

All are welcome to this free double lecture! For more info, you may contact Toikkanen (jarkko.toikkanen@staff.uta.fi).

NARRAREN MONITIETEINEN KEVÄTSEMINAARI VÄITÖSKIRJATUTKIJOILLE 21.5.2018, Tampereen yliopisto

NARRARE INTERDISCIPLINARY SPRING SEMINAR FOR PhD RESEARCHERS May 21, 2018, University of Tampere

Tutkitko väitöskirjahankkeessasi kertomuksia tai käytätkö esimerkiksi kerronnallisia menetelmiä? Monitieteinen kertomuksen tutkimuksen keskus Narrare järjestää kolmatta kertaa kevätseminaarin väitöskirjatutkijoille Tampereella maanantaina 21.5.2018. Tarjoamme mahdollisuuden verkostoitua sekä kehittää kertomukseen ja kerronnallisuuteen liittyviä teorioita, metodeja ja erilaisten aineistojen analyysiä monitieteisessä toimintaympäristössä. Osallistujien töitä kommentoivat keskuksen eri tieteenaloja edustavat kokeneet tutkijat ja professorit. Tänä vuonna vierailevana kommentoijana toimii tällä hetkellä Helsingin tutkijakollegiumissa vieraileva professori Ann Phoenix (Professor of Psychosocial Studies, Thomas Coram Research Unit, UCL Institute of Education, University of London).

Voit osallistua seminaariin max 8 liuskan mittaisella paperilla, joka sisältää (1) lyhyen metodin/teoriakehyksen esittelyn, josta käy ilmi tutkimuskysymys, aineisto, sekä tutkimuksesi suhde kertomuksen tutkimuksen kenttään (1–2 sivua); (2) analyysin, jossa tulkitset aineistoasi (max 4 sivua); (3) jos mahdollista, edustavan katkelman käyttämästäsi aineistosta (1–2 sivua). Teksti voi olla englanniksi tai suomeksi. Odotamme osallistujien esittelevän seminaaripäivänä lyhyesti (max 5 minuuttia) paperinsa ennen kommentteja ja keskustelua. Valitsemme osallistujat motivaatiokirjeiden perusteella. Pyydämme lähettämään 300–500 sanan motivaatiokirjeen 16.4. mennessä osoitteeseen matias.nurminen@uta.fi. Ilmoita selkeästi haluatko osallistua suomen vai englanninkieliseen sessioon. Lopulliset seminaaritekstit pyydämme toukokuun 4. mennessä samaan osoitteeseen.

Kutsua saa levittää.

***
If your PhD project involves studying narrative or if you make use of narrative methods, this announcement is for you. On Monday May 21, 2018, Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies hosts the third annual spring seminar for PhD students. The seminar provides a chance to meet PhD researchers from diverse backgrounds who work on or with narrative, but also to participate in Narrare’s ongoing endeavor of developing theories, methods and analytical tools for the interdisciplinary field of narrative studies. The seminar papers will be commented on by the senior researchers and professors of the Centre. Our confirmed visiting scholar this year is Professor Ann Phoenix. Phoenix is Professor of Psychosocial Studies at Thomas Coram Research Unit, UCL Institute of Education, University of London and currently Fellow at the Helsinki Collegium for Advanced Studies.

We ask participants to submit a max. 8-page seminar paper that consists of (1) a brief introduction to your research question, target material, method or theoretical framework and its contextualization within the field of narrative studies (1–2 pages); (2) an analysis where you interpret your material (4 pages); (3) if possible, a representative excerpt from your target material (1–2 pages). Submissions are to be written in either English or Finnish. On the day of the seminar, participants are expected to present their papers briefly (max. 5 minutes) before comments and discussion. Please apply by sending a motivational letter of 300–500 words to Matias Nurminen (matias.nurminen@uta.fi) by April 16. There will be sessions in Finnish and English – please inform us which session you wish to participate! The deadline for the seminar papers is May 4, and they are to be sent to the same address.

Please feel free to circulate this message.

Real Fictions: Resistance to and Reception of Contemporary Narratives

5-6 April 2018, University of Tampere, PinniB building (Kanslerinrinne 1, Tampere)

Keynote Speakers:
Sam Browse: ‘Political Fictions’
Alison Gibbons: ‘When Fiction imprisons Life: The trial of Ahmed Naji, or, morality and fictionality at the intersection of intention and reception’

In the so-called “post-truth” age, the boundary between reality and fiction seems increasingly hard to distinguish: politicians spin stories; novelists and actors appear as self-named characters in novels, sitcoms, and movies; and historical events are narrativised in literary texts. Moreover, the post-truth or refer-fictional phenomenon reaches beyond the intentions of creators and beyond the fabric of texts. For one thing, the growing popularity of life-writing genres such as memoir, autofiction, and historical fiction demonstrates a desire on the part of consumers for (at the very least, a fictionalised version of) reality. For another, the media “echo-chambers” of the internet demonstrate a desire on the part of citizens for news and opinion that reflects their own perceptions of social and political reality, rather than an established authority. Ultimately, in the twenty-first century – when life becomes fiction and fictions have lived consequences – the dominant sentiments are personal or emotional versions of the truth, and such sentiments can be evidenced in texts created by writers and speakers as well as in the actions and responses of readers, viewers, and the voting public.
Programme

Thursday April 5th

11.15−12.45 I session, PinniB4116, chair: Maria Laakso

Samuli Björninen, Aarhus University: “The Rhetoric of Factuality: Post-Truth and Alternative Facts in the Context of Cognitive Rhetoric”

Mari Hatavara, University of Tampere: “Fictionality Studies, Narrative Modes & Cross-Fictionality”

Teresa Pepe, University of Oslo: “Autofiction and Hoaxes in the Egyptian Blogosphere”

lunch, own expense

14.15—15.45 II session, PinniB4116, chair: Juha Raipola

Siim Sorokin, University of Tartu: “Digital Enclaves as Leakage Spaces for Societal Realities: Reciprocal Misogyny of Skyler White”

Joe Ondrak, Sheffield Hallam University: “They Came from the Web! How Creepypasta’s Post-postmodern Monsters Creep into Reality”

Markus Laukkanen, University of Tampere: “The Truth is Here”

coffee break: coffee, tea and some fruit available

16.15−17.45 Key note lecture, PinniB1096, chair: Mari Hatavara

Alison Gibbons: “When Fiction imprisons Life: The trial of Ahmed Naji, or, morality and fictionality at the intersection of intention and reception” PinniB1096

18.00−20 Welcoming party, PinniB4087: light refreshments & wine available

Friday April 6th

10.15−11.45 Key note lecture, PinniB1096, chair: Matti Hyvärinen

Sam Browse: ”Political Fictions”

lunch, own expense

13.15−14.15 III session, PinniB4116, chair: Samuli Björninen

Cinzia Orlando, Università di Pavia: “Walter Siti: autofiction and contemporary realism”

Elise Kraatila, University of Tampere: “Conspicuous Fabrications: Confrontations of the Post-Truth in Speculative Fiction”

coffee break: coffee, tea and some fruit available

14.45−15.45 IV session, PinniB4116, chair: Siim Sorokin

Juha Raipola, University of Tampere: “Narrating the Anthropocene: Anthropocene Fiction and Non-Fiction”

Maria Laakso, University of Tampere: “Fictionalizing science in Alan Weismans World Without Us and TV series Life after People”

Aineistotyöpaja järjestetään pe 16.2. Pinni B:n salissa 4075 COMS-tiedekunnan tiloissa klo 12–16.

Tapahtumasivu: https://research.uta.fi/narrare/sisallissota-aiheinen-aineistotyopaja-perjantai-16-12

Intermediaalisuuden käsitettä on usein käytetty tutkittaessa eri esittämisen tapojen yhdistelmiä (kuten elokuvan kuvaa ja ääntä) tai siirtymiä eri taiteenmuotojen välillä (miten esimerkiksi kirjallisuus muuntuu elokuvalliseen tai musiikilliseen muotoon tai toisin päin). Intermediaalisen tutkimuksen voi myös ymmärtää yksittäisen taiteenmuodon kuten kirjallisuuden lukijassaan herättämien mielikuvien tarkasteluna. Miten lukija kokee lukemansa sanat, tai sanat ja kuvat, ja mitä ne saavat hänet mielessään kuvittelemaan? Entä miten lukija sanallistaa kuvitelmansa ja kertoo niistä muille, ja kenen äänellä hän tällöin puhuu?



Aineistotyöpajamme materiaalit koostuvat valikoimasta Suomen sisällissodan intermediaalisia esityksiä. Lähtökohtamme on, että eri esittämisen tavoilla ja taiteenmuodoilla on omat välinemääräiset (medium-specific) piirteensä, jotka tulee ottaa tarkastelussa huomioon. Sanoin esitetty kirjallisuus ja sanoista ja kuvista koostuva sarjakuva koetaan toisistaan poikkeavin tavoin, ja nämä kaksi esittämisen tapaa hyödyntävät erilaisia kerronnallisia ratkaisuja. Suomen sisällissodan intermediaalisten esitysten analysointi auttaa hahmottamaan niiden retorisia vaikutuskeinoja ja tulkinnallisia ehtoja.



Päivän työskentelyä johtavat Äärimmäiset kokemukset ja sanallistamisen haaste -hankkeen neljä tutkijaa, joiden aineistot on kuvattu alla.



Tommi Kakko

Suomen rahapajan tilaama ja muotoilija Ilkka Suppasen suunnittelema juhlaraha aiheutti Suomi 100 -juhlien lähestyessä suuren kohun. YLEn haastattelema sarjakuvataiteilija Ville Ranta sanoi (25.4.2017), että olisi itsekin voinut käyttää sisällissodan teloitusteemaa työssään, “mutta vain pilapiirtäjänä”. Kolikko vaikutti Rannasta “hipsterivitsiltä” ja rohkeasti suunnitellulta sarkastiselta kuvalta, joka saattoi myös olla onnistuneesta provokaatiostaan huolimatta “vahinko”. Työpajassa tarkastellaan satiirin ja intention suhdetta sekä satiirin tapoja ottaa osaa yhteiskunnalliseen keskusteluun. Lisäksi pohditaan uusvilpittömyyttä ja satiiria graafisessa suunnittelussa ja taiteessa.



Leena Romu

Leena Romun johdatuksella tutustutaan siihen, miten kuvaa ja sanaa kerronnassaan yhdistävä sarjakuva välittää sisällissotaan liittyviä kokemuksia. Romu esittelee tekeillä olevan väitöskirjansa metodin sarjakuvakerronnan kokemuksellisuuden analysoimiseen. Tämän jälkeen työpajan osallistujat pääsevät analysoimaan Satu Lusan Rauha ja sota -sarjakuvateosta (2008), joka keskittyy kuvaamaan Humppilan kunnan tapahtumia vuonna 1918.



Hanna Samola

Mervi Kantokorpi vertaa Jenni Linturin romaania Malmi, 1917 (2013) elokuvaan Helsingin Sanomissa julkaistussa arvostelussaan (26.10.2013). Hän mainitsee, että teoksen dialogit on upotettu ”varmasti leikattuihin kohtauksiin” ja kertoo ihmettelevänsä, jos Linturin romaanista ei tehdä elokuva-adaptaatiota. Linturin romaani kuvaa sisällissotaa edeltävää syksyä ja eri väestöryhmien välisiä jännitteitä. Mikä teoksen kerronnassa luo vaikutelman elokuvallisuudesta ja elokuvalle tyypillistä ratkaisuista? Irina O. Rajewsky luonnehtii intermediaalista viittausta medioiden väliseksi viittaukseksi, jossa esimerkiksi kaunokirjallinen teksti käyttää elokuvalle tyypillisiä tekniikoita. Työpajassa keskustelemme siitä, miten ja millaisin käsittein kaunokirjallisen tekstin elokuvallisuutta voi analysoida.



Jarkko Toikkanen

“Erilaisten syiden takia emme aina saa sanotuksi tai kuvailluksi, mitä tarkoitamme; viivoista muodostuu kuva tai sanoista lause, mutta sen merkitys jää epäselväksi.”

Heikki Marila kuvaa esseessään “Apokalyptisiä kuvia: viisi tapaa käsitellä sisällissotaa kuvataiteessa” helsinkiläisessä Galerie Forsblomissa vuonna 2016 pitämäänsä sisällissotanäyttelyä. Kirjasta Toistemme viholliset? Kirjallisuus kohtaa sisällissodan (2018) löytyvä essee ei sisällä kuvia, joten lukija kuvittelee, miltä Marilan maalaukset näyttävät niiden kuvausten ja luomisprosessin sanallistamisen perusteella. Aineistotyöpajan osuudessa Jarkko Toikkanen esittelee ja soveltaa retorista intermediaalisen tutkimuksen menetelmää, joka selvittää, miten lukijan sanojen lukemiseen perustuva visuaalinen kokemus poikkeaa maalausten katsomiseen perustuvasta kuvien tulkinnasta.

Materiaalit jaetaan osallistujille etukäteen ennen työpajaa, joten ilmoittaudu mukaan pe 9.2. mennessä, jarkko.toikkanen[at]uta.fi.



Tapahtuman järjestävät Äärimmäiset kokemukset ja sanallistamisen haaste -hanke ja monitieteisen kertomuksen tutkimuksen keskus Narrare.

_________________________________________________________________________________________________________________________

NARRARE INTERDISCIPLINARY SPRING SEMINAR FOR PhD RESEARCHERS May 8, 2017, University of Tampere

Deadline for proposals April 13!

If your PhD project involves studying narrative or if you make use of narrative methods, this announcement is for you. On Monday May 8,

Narrare: the Centre for Interdisciplinary Narrative Studies hosts the second annual spring seminar for PhD students. The seminar provides a chance to meet PhD researchers from diverse backgrounds who work on or with narrative, but also to participate in Narrare’s ongoing endeavor of developing theories, methods and analytical tools for the interdisciplinary field of Narrative Studies. The seminar papers will be commented on by the senior researchers and professors of the Centre.

The participants are asked to submit a 5-page seminar paper that can be your PhD research plan or a sample analysis of the materials you are studying. Submissions are to be written in either English or Finnish. Please apply by sending an abstract of 200–300 words to Maria Mäkelä (maria.e.makela[at]uta.fi) by April 13. The deadline for the 5-page seminar papers is April 26, and they are to be sent to the same address.

We-Narratives: An Interdisciplinary Seminar on Plural and Collective Storytelling

Friday, April 7th, 2017

University of Tampere, lecture hall Pinni B 3109

Organizer: Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies / Maria Mäkelä maria.e.makela@uta.fi

MASTER NARRATIVE – COUNTER NARRATIVE?
Workshop with Ann Phoenix
University of Tampere, February 3, 2017
Organizer: Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies

Fri 3 Feb 10.10 am – 14.15 pm / lecture room Pinni B 4075

GUEST LECTURE

Thu 2 Feb 4.15 – 5.45 pm / lecture hall Pinni B 4113
Ann Phoenix, Professor of Psychosocial Studies, Thomas Coram Research Unit, UCL Institute of Education, University of London
“Another Long and Involved Story”
Organizer: Doctoral Programme in Literary Studies, University of Tampere

GUEST LECTURE, 18.10.2016 at 10.15-11.45, Main building A3

Professor Henrik Skov Nielsen: “FICTIONALITY IN CONTEMPORARY POLITICS”

Nielsen takes his point of departure in the recent paradigm shift in the wake of Walsh 2007 (cp. also Nielsen, Phelan and Walsh (2015), Zetterberg Gjerlevsen (2016), Walsh (2016), and Phelan (2011) where fictionality as communicational strategy is extricated from fiction as a genre denominator. This allows for an examination of fictionality outside fiction. He looks at contemporary politics in forms ranging from clearly ideological and political fake news to election videos by right wing parties and to media coverage of the current election campaign in America.

***
Henrik Skov Nielsen is Professor at The Department of Communication and Culture at Aarhus University. He heads “Narrative Research Lab”, http://www.nordisk.au.dk/forskningscentre/nrl and ”Centre for Fictionality Studies”, http://fictionality.au.dk/ He is currently visiting professor at Tampere University, Finland. Main areas of expertise include first person narratives, unnatural narratives and fictionality.

September 29th to 30th, 2016

Symposium “The Ideological Force of Narrative” with invited speakers Jan Alber and Dorothee Birke, including a worskhop for PhD and MA students.

Thursday lectures are open for all, welcome

GUEST LECTURE, 26.8. at 12-14, B 3107

Dr. Richard Walsh (University of York): Sense and Wonder: Complexity and the Limits of Narrative Understanding

My talk considers certain cognitive constraints upon the possibility of understanding complexity, as a preliminary attempt to negotiate with those constraints. I examine what it is to bring complex systemic processes into a meaningful relation with our cognitive capacities – which is to say, into relation with narrative; our narrative understanding of systemic behaviour latches onto the system’s emergent behaviour, at the cost of a disregard for how this emergent behaviour is actually being produced. This limit on understanding nonetheless implies the possibility of an inhabitable cognitive borderland, if we view our cognitive engagement with complexity as an “edge of sense” phenomenon. I pursue this idea by considering the (rather surprising) attempts to define emergence in terms of surprise, and put the notion of surprise in narrative context by invoking Alfred Hitchcock’s well-known distinction between surprise and suspense. Doing so provides a way to clarify the affective dimension of the observer’s experience of emergence, and locates it in a certain double relation to knowledge in narrative. This double perspective clarifies the respect in which things may appear to make sense even while we are unable to make sense of them; an affective experience I equate with wonder. Wonder is, among other things, a religious feeling conforming to the double perspective structure I have proposed; the order of things, whilst eluding us, submits to omniscient cognition. I situate omniscience in relation to its literary analogue, omniscient narration, and contrast it with the position of the character narrator, in the middest – drawing upon Don DeLillo’s White Noise as example. DeLillo’s novel provides a suggestive link to The Cloud of Unknowing and a mystical tradition of understanding as a feeling, and even a relinquishing of knowledge. I end by considering whether such mystical ideas can help clarify the wonder I have associated with emergence in complex systems.

12.11.2015

In Finnish only: Tutkimuskeskus Narraren keskustelutilaisuus, Pinni B4116 12-14

Kokemus, odotus ja kerronnallisuus

Elämän narratiivisuuden merkitystä analyyttisen nykyfilosofian valossa tarkastelee akatemiatutkija Antti Kauppinen. Keskustelijoina myös filosofian professori Arto Laitinen, sosiologian professori Matti Hyvärinen sekä englannin kielen ja kirjallisuuden yliopistonlehtori Jarkko Toikkanen.

11.11.2015

Open lecture by LTL Guest Professor Henrik Skov Nielsen

Paavo Koli auditorium 14-16

Edgar Allan Poe and René Descartes imagining madness

In the paper I read three short stories by Edgar Allan Poe, two of which are canonical; “The Black Cat”, “The Tell-Tale Heart”, and “The Oval Portrait”. I contextualize the narratives in relation to unnatural narratology, to fictionality and to the meditations of Descartes. More than anything the paper is concerned with close readings. If listeners have a chance to acquaint themselves with one or more of the stories that is great but anyone will be able to follow.

Oct 22, 2015

Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies presents

Kertomuksentutkimus 2015

Oct 22 2015

Seminar (in Finnish) on the state of the art in Narrative Studies.

The seminar day also sees the unveiling of two new publications:

Narrative Theory, Literature, and New Media. Narrative Minds and Virtual Worlds, eds. Mari Hatavara, Matti Hyvärinen, Maria Mäkelä & Frans Mäyrä, Routledge 2015. http://www.tandf.net/books/details/9781138854147/

Hajoava perhe, eds. Matti Hyvärinen, Eriikka Oinonen & Tiina Saari, Vastapaino 2015. http://vastapaino.fi/kirjat/hajoava-perhe/

June 4-6, 2015

International conference Ethics of Storytelling: Historical Imagination in Contemporary Literature, Media and Visual Arts

May 20, 2015

Terminology workshop on ”Narrative Identity”

May 19, 2015

Memory and metaphor: How do we make sense of the past?

Guest Professor Jens Brockmeier (The American University of Paris)

May 5, 2015

Fictionality as documentation strategy: The Act of Killing and The Ambassador

Henrik Skov Nielsen (Aarhus University; Guest Professor at the School of Language, Translation, and Literary Studies, UTA)