Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies at Tampere University, Finland

15.8.2024 klo 12–16, Tampereen yliopisto, Pinni B, B4113

 

Puhetta ja puheen esityksiä tutkittaessa kielen piirteet ja niiden merkitykset nousevat avainasemaan. Niin kaunokirjallisuuden fiktiivisen puheen kuin esimerkiksi haastatteluaineistojen litteroidun puheen tutkimus pohjautuu kielen merkitysten analyysiin – oli kyseessä sitten kielen taiteellisten ja vieraannuttavien keinojen tai murrepiirteiden ja puhekielisyyden tulkinnallisen merkityksen kartoitus.

Sosiolingvistiikka on kielentutkimuksen osa-alue, jonka piirissä tarkastellaan kielenkäytön ja yhteiskunnan sosiaalisen rakentumisen suhdetta. Sosiolingvistiikan tutkimuskohteita ovat esimerkiksi kielen vaihtelu ja muuttuminen, kieliä koskevat asenteet ja käsitykset sekä monikielisyys (Nuolijärvi & Lappalainen 2020). Sosiolingvistiikka on vahvasti empiirinen tutkimussuunta, jossa kvantitatiivisin tai kvalitatiivisin menetelmin analysoidaan kielellisen variaation esiintymisehtoja, variaation funktioita ja käynnissä olevia muutoksia (ks. esim. Labov 1994; Lappalainen 2004; Lehtonen 2015; Kuparinen 2021). Suomalaisessa kontekstissa sosiolingvistinen tutkimus on tyypillisesti kohdistettu puhuttuun kieleen, mutta viitekehys tarjoaa näkökulmia myös kirjoitettuun puheeseen (ks. esim. Tiittula & Nuolijärvi 2013).

Kirjallisuudentutkimuksessa fiktiivisiä puheen esityksiä on perinteisesti tutkittu kielen tyylillisen rekisterin kautta, jolloin kielen piirteet nähdään lukijan tulkintaa ohjaavana ja erityisesti henkilöhahmoa rakentavana piirteenä. Tällöin puheen ominaispiirteet – murteet, puhetavat ja sanavalinnat – toimivat joko hahmoa yksilöivänä tai tiettyyn yhteisöön liittävänä tekijänä (kts. esim. Page 1988; Fowler 1977; Leech & Short 1981). Toisaalta kielen piirteet ja hahmon yksilöllisen kielen esitys ovat oleellinen osa myös narratologialle keskeistä kysymystä henkilöhahmon ja kertojan diskursseista ja niiden eroavaisuuksista (ks. esim. Cohn 1978; McHale 1978). Todellisen kielenkäytön rinnastamisen ja kielen vakiintuneiden funktioiden sijaan etenkin narratologiassa painotetaan kuitenkin kielen muodon ja tulkinnallisen funktion vakiintumattomuutta (vrt. Sternberg 1982) ja tyypillisen kielen esitystä alkuperäisen sijaan (vrt. Fludernik 1993).

Monitieteisessä työpajassa keskustellaan esitelmien pohjalta siitä, kuinka sosiolingvistiikan käsitteitä, teorioita tai metodeja voi soveltaa kirjallisuuden- ja kertomuksentutkimuksessa. Esimerkkiaineistot sisältävät sekä fiktiivistä että ei-fiktiivistä puhetta. Työpajan puhujat edustavat kielen-, kirjallisuuden ja yhteiskuntatieteiden tutkimusta. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Tutkimuskeskus Narraren kanssa.

 

Puhujat: Anna Kuutsa, Maria Mäkelä, Liisa Mustanoja, Riikka Pirinen, Linda Nurmi, Roni Hermo, Laura Tammilehto, Kirsi Sandberg, Hanna Rautajoki, Risto Turunen, Matti Hyvärinen & Nanny Jolma.

 

Tapahtuma on avoin kuulijoille, tervetuloa!

Further details will be published later.

If your PhD project involves studying narrative or if you make use of narrative methods, this announcement is for you. On Friday November 8, 2024, Narrare: Centre for Interdisciplinary Narrative Studies at Tampere University hosts its eighth annual seminar for PhD students. The seminar provides a chance to meet PhD researchers from diverse backgrounds who work on or with narrative, but also to participate in Narrare’s ongoing endeavor of developing theories, methods, and analytical tools for the field of interdisciplinary narrative studies.

The seminar papers will be commented on by the senior researchers and professors of the Centre. Additionally, our confirmed visiting scholars commenting on the workshop papers this year are Professor Eneken Laanes and Senior University Lecturer Merja Polvinen.

Proposals: We ask prospective participants to submit a proposal for a paper to be presented at the seminar. The one-page proposal should include: title, research question, target material, method and theoretical framework plus a short description of the issues the author would like the seminar to address when discussing their paper. The language of the proposals and the seminar is English.

Seminar papers & presentations: Those selected to present at the seminar are expected to send in written papers to be discussed. Papers should include an extended version (2 to 3 pages) of the proposal and a representative excerpt (2 to 3 pages) of their target material. In case the original target material is in any other language than English, we ask for you to provide a short sample (for example half-a-page) of the material translated to English. On the day of the seminar, participants are expected to present their papers briefly (max. 5 minutes) before comments and discussion.

 

The seminar will be held on site at Tampere University in Finland. If there is room in the program, a hybrid panel with some of the PhD participants online can be organized. Please indicate clearly in your application if you can only participate online.

Apply by sending your proposal to Markus Laukkanen (markus.laukkanen@tuni.fi) by September 13. Deadline for final seminar papers is October 25.