Kieli, puhe ja kertomus: sosiolingvistiikan käsitteet, metodit ja teoriat puheen esitysten tutkimuksessa
Työpaja
15.8.2024 klo 12–16, Tampereen yliopisto, Pinni B, B4113
Puhetta ja puheen esityksiä tutkittaessa kielen piirteet ja niiden merkitykset nousevat avainasemaan. Niin kaunokirjallisuuden fiktiivisen puheen kuin esimerkiksi haastatteluaineistojen litteroidun puheen tutkimus pohjautuu kielen merkitysten analyysiin – oli kyseessä sitten kielen taiteellisten ja vieraannuttavien keinojen tai murrepiirteiden ja puhekielisyyden tulkinnallisen merkityksen kartoitus.
Sosiolingvistiikka on kielentutkimuksen osa-alue, jonka piirissä tarkastellaan kielenkäytön ja yhteiskunnan sosiaalisen rakentumisen suhdetta. Sosiolingvistiikan tutkimuskohteita ovat esimerkiksi kielen vaihtelu ja muuttuminen, kieliä koskevat asenteet ja käsitykset sekä monikielisyys (Nuolijärvi & Lappalainen 2020). Sosiolingvistiikka on vahvasti empiirinen tutkimussuunta, jossa kvantitatiivisin tai kvalitatiivisin menetelmin analysoidaan kielellisen variaation esiintymisehtoja, variaation funktioita ja käynnissä olevia muutoksia (ks. esim. Labov 1994; Lappalainen 2004; Lehtonen 2015; Kuparinen 2021). Suomalaisessa kontekstissa sosiolingvistinen tutkimus on tyypillisesti kohdistettu puhuttuun kieleen, mutta viitekehys tarjoaa näkökulmia myös kirjoitettuun puheeseen (ks. esim. Tiittula & Nuolijärvi 2013).
Kirjallisuudentutkimuksessa fiktiivisiä puheen esityksiä on perinteisesti tutkittu kielen tyylillisen rekisterin kautta, jolloin kielen piirteet nähdään lukijan tulkintaa ohjaavana ja erityisesti henkilöhahmoa rakentavana piirteenä. Tällöin puheen ominaispiirteet – murteet, puhetavat ja sanavalinnat – toimivat joko hahmoa yksilöivänä tai tiettyyn yhteisöön liittävänä tekijänä (kts. esim. Page 1988; Fowler 1977; Leech & Short 1981). Toisaalta kielen piirteet ja hahmon yksilöllisen kielen esitys ovat oleellinen osa myös narratologialle keskeistä kysymystä henkilöhahmon ja kertojan diskursseista ja niiden eroavaisuuksista (ks. esim. Cohn 1978; McHale 1978). Todellisen kielenkäytön rinnastamisen ja kielen vakiintuneiden funktioiden sijaan etenkin narratologiassa painotetaan kuitenkin kielen muodon ja tulkinnallisen funktion vakiintumattomuutta (vrt. Sternberg 1982) ja tyypillisen kielen esitystä alkuperäisen sijaan (vrt. Fludernik 1993).
Monitieteisessä työpajassa keskustellaan esitelmien pohjalta siitä, kuinka sosiolingvistiikan käsitteitä, teorioita tai metodeja voi soveltaa kirjallisuuden- ja kertomuksentutkimuksessa. Esimerkkiaineistot sisältävät sekä fiktiivistä että ei-fiktiivistä puhetta. Työpajan puhujat edustavat kielen-, kirjallisuuden ja yhteiskuntatieteiden tutkimusta. Tapahtuma järjestetään yhteistyössä Tutkimuskeskus Narraren kanssa.
Puhujat: Anna Kuutsa, Maria Mäkelä, Liisa Mustanoja, Riikka Pirinen, Linda Nurmi, Roni Hermo, Laura Tammilehto, Kirsi Sandberg, Hanna Rautajoki, Risto Turunen, Matti Hyvärinen & Nanny Jolma.
Tapahtuma on avoin kuulijoille, tervetuloa!