Silmä- ja näkötutkimus

Silmä- ja näkötutkimuksen ryhmä tutkii kroonisia silmään ja näköaistiin vaikuttavia sairauksia. Tavoitteenamme on kehittää näihin sairauksiin yksilöllisiä diagnostisia ja terapeuttisia ratkaisuja hyödyntäen translationaalisen, kliinisen, epidemiologisen ja yksilöllisen lääketieteen tutkimusmenetelmiä.

Proteomiikka, Kliiniset biomarkkerit

Ymmärtääksemme paremmin sairauksien taustalla olevia biologisia toimintoja, hyödynnämme tutkimuksissa massaspektrometriaan perustuvaa proteomiikkaa.  Erikoisosaamistamme ovat erittäin pienet näytemäärät, niiden näytevalmistus ja massaspektrometrianalytiikka sekä tulosten tulkinta bioinformatiikan avulla. Olemme myös kehittäneet menetelmiä kliinisesti tärkeiden proteiinibiomarkkerien tunnistamiseen ja validointiin. Näitä biomarkkereita voidaan käyttää henkilökohtaisen lääketieteen apuna taudin diagnosoinnissa ja hoitovasteen arvioinnissa. Aiemmat tutkimuksemme ovat keskittyneet esimerkiksi silmän pintasairauksiin, glaukooman lääkehoitoon, glaukoomakirurgiaan, ikärappeumaan, kantasolusovelluksiin ja taittovirhekirurgiaan. Massaspektrometrilaboratoriomme toiminta kuuluu MET tiedekunnan Core-palveluihin ja osaaminen on myös ulkopuolisten tutkijoiden ja yritysten käytettävissä (https://www.tuni.fi/fi/tutkimus/mass-spectrometry-facility#switcher-trigger–services).

Kuvantaminen

Tutkimusryhmä kehittää aktiivisesti uusia menetelmiä silmän kuvantamiseen, kuten spektrikuvantamiseen, optiseen koherenssitomografiaan (OCT) ja tekoälypohjaiseen silmänpohjakuvien automaattiseen analysointiin. Käytämme kuvantamisteknologioita myös epidemiologisissa tutkimuksissamme, erityisesti kroonisten silmäsairauksien, kuten diabeettisen retinopatian, ikärappeuman, perinnöllisten verkkokalvosairauksien ja glaukooman havaitsemiseen.

Epidemiologia

Näön heikentyminen vaikuttaa dramaattisesti yksilön elämänlaatuun ja kasvattaa merkittävästi yhteiskunnan kuluja. Työskentelemme aktiivisesti saadaksemme lisää tietoa kroonisten näköä uhkaavien sairauksien epidemiologiasta Suomessa. Hyödynnämme suuria epidemiologisia aineistoja, kuten FinnHealth 2000, 2011 ja 2017, Savitaipale-tutkimus ja FinnGen-hanke, joista analysoimme silmäsairauksien esiintyvyyden ja ilmaantuvuuden lisäksi myös niiden terveystaloudellisia ja elämänlaadullisia vaikutuksia sekä sosioekonomisia, geneettisiä ja elämäntapaan liittyviä riskitekijöitä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Näkövammaisten liiton kanssa.

Toiminnallinen näkö – Visaxion

Näkökykyyn vaikuttavat monet muutkin tekijät kuin ihmisen näkökenttä tai näöntarkkuus. Sen vuoksi olemme kehittäneet testialustat toiminnallisen näön parempaan analysoimiseen normaaleissa arkitilanteissa. Visaxion (www.visaxion.fi) testialustojen ja analyysipalvelujen avulla voidaan tehokkaasti ja luotettavasti tutkia toiminnallista näkökykyä sekä testata erilaisten hoitotoimenpiteiden, optisten apuvälineiden tai tietoteknisten ratkaisujen tehokkuutta. Alustamme mahdollistavat niiden testaamisen turvallisesti ja hallitusti simuloiduissa työ-, liikenne- ja käytettävyystestausympäristöissä