Sota-ajan kirjeenvaihdon lingvistinen tutkimus

Toisen maailmansodan aikainen kirjeenvaihto oli Suomessa laajaa, ja sotavuosilta säilyneet kirjeet tarjoavat ainutlaatuisen aineiston paitsi historian- myös kielentutkijoille. Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkiston sota-ajan kirjekokoelman lingvistinen tutkimus käynnistyi opiskelijavoimin keväällä 2016 järjestämälläni suomen kielen erikoiskurssilla ”Puhutun ja kirjoitetun kielen rajapinnassa”.  Liikkeelle lähdimme hämäläisen murretaustan näkymisestä sota-ajan kirjeiden kielessä. Kurssin aikana tehtyjen pienoistutkimusten tulokset tuotettiin esitelmämuotoon, ja opiskelijat pääsivät osallistumaan oikeana tutkimusryhmänä kahteen kielitieteelliseen konferenssiin. Vuotta myöhemmin kirjetutkimuksen kurssille löytyi jälleen tilaa opetusohjelmasta. Kevätlukukaudella 2017 järjestämäni artikkelipraktikumin ”Kirjeitä sodasta ja rakkaudesta” anti, opiskelijoiden kirjoittamat tutkimusartikkelit, koottiin yksiin kansiin teokseksi Arjen sirpaleita ja suuria tunteita – Kirjeet sodan sanoittajina ja ihmissuhteiden ylläpitäjinä 1939-1944.

Tutkimus on matkan varrella kasvanut kattamaan sodan ajan kirjeenvaihtoa ympäri Suomen, ja myös tutkimuskysymysten kirjo on laajentunut. Alun variaationtutkimuksellinen ote sota-ajan kirjeisiin on täydentynyt esimerkiksi syntaksin tutkimuksen, diskurssintutkimuksen ja sukupuolentutkimuksen näkökulmilla. Keskiöön ovat nousseet samat teemat, jotka kiinnostavat myös kirjeaineistojen parissa työskenteleviä historiantutkijoita: inhimillisten tunteiden ja kokemusten ilmaisun muodot sekä kirjeiden ainutlaatuinen rooli ihmisten välisten suhteiden ylläpitäjinä. Kirjetutkimuksen suola onkin sen monipuolisuus:  aineistona kirjeet mahdollistavat osallistumisen monenlaiseen tieteelliseen keskusteluun.

Tälle sivustolle kokoan tietoja valmistuneista ja parhaillaan tekeillä olevista sota-ajan kirjeenvaihdon lingvistisistä tutkimuksista. Joissakin tutkimuksissa olen itse tekijänä, monissa ohjaajana, kaikissa oppijana. Yliopisto on paikka, jossa opetus ja tutkimus kietoutuvat perustavanlaatuisesti yhteen. Opiskelijoissa on valtava tutkimuspotentiaali, ja he pystyvät toimimaan tiedeyhteisön täysivaltaisina jäseninä, kunhan siihen annetaan mahdollisuus.

-Liisa