Kaikkien tälle sivustolle koottujen tutkimusten aineistona on käytetty osia Tampereen yliopiston Kansanperinteen arkiston sota-ajan kirjekokoelmasta (SAK).
Kooltaan ja edustavuudeltaan ainutlaatuinen kokoelma sai alkunsa vuonna 1975 Tampereen yliopiston Historian laitoksen, Tampereen yliopiston Kansanperinteen laitoksen ja Tampereen Historiallisen Seuran käynnistämästä sota-ajan kirjeiden keruusta. Nyt, yli 40 vuotta myöhemmin, kokoelma kattaa jo lähes 60 000 kirjettä, korttia tai muuta postitse lähetettyä viestiä sadoilta eri kirjoittajilta. Kansanperinteen arkisto kartuttaa kokoelmaa edelleen ja ottaa vastaan kirjelahjoituksia.
Kirjeet on luokiteltu arkistoon lahjoittajan kotipaikan perusteella. Mukana on niin sotilaiden kuin siviilien, eri-ikäisten ja erilaisista lähtökohdista ponnistaneiden miesten, naisten ja lasten kirjeitä. Kenttäpostilähetysten lisäksi kokoelmaan on luovutettu siviilipostitse lähetettyä materiaalia. Eniten Kansanperinteen arkistossa on avioparien välistä kirjeenvaihtoa. Paljon on säilynyt myös erityistä muistoarvoa kantaneita kirjeitä, esimerkiksi sellaisia, joiden lähettäjä on lopulta kaatunut sodassa.
Kun kirjeiden keruu laitettiin alulle, ei edes keruun käynnistäjillä ollut selvää mielikuvaa siitä, minkälaisessa tutkimuksessa kirjeitä voitaisiin tulevaisuudessa hyödyntää. Keruun lähtökohtana oli pikemminkin tieto kirjeenvaihdon määrästä ja merkityksestä sota-aikana sekä siitä, että sodan jälkeen näitä kirjeitä oli alettu hävittää. Suurinta kirjeiden häviäminen oli ymmärrettävästi itse sodan aikana, sillä erityisesti rintamaolosuhteissa niiden säilyttäminen oli vaikeaa. Tämä näkyy useimmissa vastavuoroista kirjeenvaihtoa sisältävissä osakokoelmissa esimerkiksi niin, että sotilaan kotiin lähettämiä kirjeitä on kansiossa mukana huomattavasti enemmän kuin kotoa sotilaalle lähetettyjä kirjeitä. Arkistosta tutkijan käsiin päätyvää kirjeenvaihtoa onkin useimmiten käsiteltävä kaksisuuntaisen suhteen epäsymmetrisenä jäänteenä.
Lisätietoa aineistosta:
Kansanperinteen arkiston sota-ajan kirjekokoelmaa on kattavasti esitelty seuraavassa teoksessa (ks. erityisesti kirjan toimittajien kirjoittama Johdanto, s. 6–9, ja Ilari Taskisen artikkeli Sota-ajan kirjekulttuuri ja kirjeiden kokemusten tulkinta, s. 12–29):
Marko Tikka, Ilari Taskinen & Seija-Leena Nevala-Nurmi (toim.) 2015: Kirjeitä sodasta. Kirjoittamisen tavat ja merkitykset kriisiaikoina. Tampere: Postimuseo ja Tampereen Historiallinen Seura.
yhteydenotot ja aineistoluovutukset:
Kansanperinteen arkisto
33014 Tampereen yliopisto
Puh: vaihde (03) 355 111
sähköposti: kansanperinteen.arkisto [ät] lists.tuni.fi