Tule kuulolle ja keskustelemaan kestävyysmurroksesta ja sen erilaisista yhteyksistä
marginalisaatioon. Mitä opittavaa meillä on syrjään jäävistä äänistä globaaleissa
muutoksissa, ja mitä hankkeen kansalaistyöpajojen osallistujat ajattelevat
osallisuudestaan kestävyysmurroksessa? Kuinka kestävyysmurros voi luoda
mahdollisuuksia rikkoa marginaalisuuksia ja edistää yhdenvertaisuuden, osallisuuden ja
sosiaalisen oikeudenmukaisuuden toteutumista yhteiskunnassa?
Kuulemme tutkijapuheenvuorot webinaarissa julkaistavan raportin
toimenpidesuosituksista ja syvennämme keskustelua asiantuntijapaneelissa, jossa
kestävyysteemojen parissa työskentelevät alue- ja paikallistason toimijat jakavat
näkemyksiään. Webinaarin mainoksen löydät tästä: Webinaarikutsu 13.3.2025
Ilmoittaudu mukaan tästä linkistä. Ilmoittautumiset paikan päälle toivotaan 28.2.
mennessä. Etäosallistujille ilmoittautumista jatketaan 12.3. saakka.
Linkki tapahtumaan lähetetään ilmoittautuneille sähköpostitse ennen webinaaria. Ei
osallistumismaksua. Tilaisuuteen voi osallistua etänä tai paikan päällä Itä-Suomen
yliopiston Educa-rakennuksen salissa E100 (Tulliportinkatu 1).
Tilaisuus on osa Suomen Kulttuurirahaston rahoittamaa Argumenta-hanketta
Kestävyysmurroksen marginaalit. Lue hankkeesta lisää: Kestävyysmurroksen marginaalit
Webinaariohjelma:
12.30 Kahvitarjoilu paikalla oleville
13.00 Kestävyysmurroksen marginaalit -hankkeen hankejohtaja Anna Mustonen
avaa seminaarin ja esittelee julkaistun raportin.
Anna Mustonen on ympäristöpolitiikan väitöskirjatutkija Itä-Suomen yliopistossa.
Hän tutkii globaalien ympäristötavoitteiden ja alueellisen maankäytönsuunnittelun
suhdetta sekä siihen liittyviä riippuvuuksia, päätöksentekoa ja osallisuutta.
Mustonen on toiminut Kestävyysmurroksen marginaalit -hankkeen hankejohtajana.
13.10 Elämää kestävyysmurroksessa – ja sen jälkeenkin
Tutkijatyöryhmän puheenvuorot hankkeen pääviesteistä:
Arto O. Salonen työskentelee Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitoksella
sosiaalipedagogiikan professorina. Hänen asiantuntijuutensa liittyy kestävään
yhteiskuntaan siirtymiseen. Salonen on myös Suomen kestävän kehityksen
asiantuntijapaneelin jäsen ja Snellman-kesäyliopiston tiederehtori.
Jari Lyytimäki toimii johtavana tutkijana Suomen ympäristökeskuksessa. Hän on
kiinnostunut siitä, miten tutkitun tiedon avulla voidaan parhaiten rakentaa
kestävämpää yhteiskuntaa. Hän on tutkinut monipuolisesti ympäristöviestintää,
kestävän kehityksen mittaamista ja kestävyysmurroksen toteuttamista
yhteiskunnan eri sektoreilla.
Kirsi Pauliina Kallio työskentelee ympäristökasvatuksen professorina Tampereen
yliopistossa. Hän on perehtynyt tutkimuksessaan pitkäjänteisesti poliittiseen
toimijuuteen, niin arkiympäristöissä kehittyvänä ja tapahtuvana inhimillisenä
toimintana kuin muodollisiin osallistumisen ja vaikuttamisen muotoihin liittyen.
Kallion tutkimusta informoi vahvasti tilateoreettinen ajattelu, jolloin
kansalaistoimijuuden kontekstuaalisuus korostuu: kestävyysmurroksen
edistäminen edellyttää ymmärrystä siitä, missä ihmiset elämäänsä elävät.
Simo Häyrynen on ympäristöpolitiikan yliopistolehtori Itä-Suomen yliopiston
Historia- ja maantieteiden laitokselta sekä yhteiskuntapolitiikan dosentti ISY:ssa ja
kulttuuripolitiikan dosentti Turun yliopistossa. Hänen viimeaikaiset tutkimuksensa
ovat keskittyneet kestävyysmurroksen kulttuuriseen vastaanottoon eurooppalaisilla
syrjäalueilla ja taantuvilla teollisuuspaikkakunnilla. Parhaillaan Häyrynen vetää
paikallista turvesiirtymää ja sen oikeudenmukaisuutta käsittelevää JTF-hanketta
Suo 2.0 – Kokonaiskestävyydestä elinvoimaa Ilomantsiin (2024-2026). Hän on
Suomen Luontopaneelin jäsen (2023-).
Ympäristösosiologi Jarno Valkonen työskentelee sosiologian professorina Lapin
yliopistossa. Hänellä on pitkä kokemus luontopolitiikan, luontokulttuurien ja
luontoperusteisten talouksien tutkimuksesta.
Päivi Armila työskentelee vierailevana tutkijana ja yhteiskuntatieteiden
tuntiopettajana Itä-Suomen yliopistossa sekä kasvatussosiologian dosenttina
Tampereen yliopistossa. Hän on tutkimuksissaan perehtynyt erilaisiin
marginaalisiin nuoruuksiin ja kotipaikan merkitykseen aikuiseksi kasvamisen
ympäristönä.
15.15 Tauko
15.30 Kestävyyttä käytännössä -asiantuntijapaneeli
Panelistit
Kirsi Kärkäs-Vaittinen toimii Taitamo-vastaavana Joensuun kaupungin
työllisyyspalveluissa. Hänellä on yli 20 vuoden kokemus erilaisten
valmennuspalvelujen kehittämisestä ja esihenkilötehtävistä. Hänen
erityisenä kiinnostuksen kohteenaan ovat sosiaalisen ja ekologisen
kestävän kehityksen teemat ja niiden yhdistäminen toimivaksi
kokonaisuudeksi valmennustyössä.
Vilma Lehtovaara toimii Pohjois-Karjalan biosfäärialueen
koordinaattorina Pohjois-Karjalan ELY-keskuksella. Pohjois-Karjalan
biosfäärialue on UNESCO:n tunnustama alue, jonka tehtävänä on edistää
luonnon monimuotoisuuden ja kulttuuriperinnön säilyttämistä sekä
kestävää kehitystä paikallisyhteisöjen aktiivisella osallistumisella.
Eira Varis työskentelee Pohjois-Karjalan maakuntaliitossa
aluekehitysjohtajana. Hän on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden tohtori
(yhteiskuntamaantiede) ja hänellä on dosentin arvonimi, erityisalana
Venäjän ja Itä-Euroopan transitio. Nykyisessä työssään hän vastaa
aluekehitysohjelmista ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelmista. Hän
toimii aluekehitysyksikön päällikkönä ja maakuntajohtajan varahenkilönä.
Anu Kallio on toiminut sosiaali- ja terveydenhuollon alalla alkuvuosina
asiakastyössä ja myöhemmin asiantuntija-, kehittämis-, koulutus-,
tutkimus- ja johtotehtävissä sekä yksityisellä että julkisella sektorilla. Tällä
hetkellä hän työskentelee suunnittelupäällikkönä Pirkanmaan
hyvinvointialueen järjestö- ja osallisuuskoordinaatiossa.
Roosa Ritola toimii tällä hetkellä Tampereen perusopetuksessa
projektipäällikkönä tehtävänään edistää ekososiaalisen sivistyksen
näkökulmaa koulujen johtamisessa, toimintakulttuurissa ja
pedagogiikassa. Taustaltaan hän on luonnontieteilijä, ja hän on
aikaisemmin tehnyt tutkimusta mm. kestävän kouluruokailun parissa.
Roosa on opiskellut myös organisaatioviestintää, ja kokee, että
substanssiosaamisen lisäksi vaikuttava viestintä sekä arvostava
kohtaaminen ovat avaintekijöitä kestävyystietoisuuden lisäämisessä.
Sanna Hast on Paliskuntain yhdistyksen erityisasiantuntija, joka
työskentelee poronhoitoalueen maankäytön yhteensovittamisen
kysymysten ja ilmastopolitiikan parissa. Hän on tutkinut Pohjois-Suomen
luonnonvarapolitiikkaa, yhteensovittamista ja konflikteja, ja tekee nykyisin
laajasti tutkimusyhteistyötä poroon ja poronhoitoon liittyvien teemojen
parissa.
16.15 Loppukeskustelu
16:45 Webinaarin päätössana