Kirsi Pauliina Kallio
kirsipauliina.kallio(at)tuni.fi
Ympäristökasvatuksen professori | Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta | Tampereen yliopisto
Meneillään olevat tutkimus- ja kehittämishankkeet: Kehollisten kohtaamisten politiikka turvapaikan hakemisessa (POEMS, Suomen Akatemia, 2021-2025), Kaupunkipyöräilyn kehittäminen kansalaistutkimuksen keinoin (BiciZen, CIU-SMARTER, 2022-2023), Pako kulutusyhteiskunnasta (2022-2023), Ilmastopakolaisuus kriittisen kansalaisuuden edistäjänä (HUMANE–CLIMATE, 2022-2026), Kestävyysmurroksen marginaalit (Kestävyyspalapeli, 2023-2024), Kestävyys- ja ilmasto-oppia kouluihin käytännössä (2023-), Luontokoulu tutuksi Etelä-Pohjanmaalla (2022-2024). Kallio on myös Suomen Luontopaneelin varapuheenjohtaja (2021-2023) ja johtaa paneelin selvitystä Tietoperustainen ympäristökansalaisuus ja ympäristökansalaiskasvatus Suomessa, yhteistyössä Ilmasto-, Kestävyys- ja Biotalouspaneelin kanssa (2023-2024),
“Olen työskennellyt koko tutkijanurani ajan monitieteisissä ympäristöissä. Olen kasvatustieteiden maisteri, hallintotieteiden tohtori ja lapsuudentutkimuksen dosentti. Ympäristökasvatuksen professorina toimin osana Tampereen yliopiston kestävän kehityksen asiantuntijayhteisöä. Kriittinen ihmismaantiede, sosio-kulttuurinen lapsuudentutkimus, aluetiede, ympäristöpolitiikka ja pakolaisuuden tutkimus ovat itselleni läheisiä tieteenaloja. Väittelyn jälkeen tein muutaman vuoden töitä myös kulttuurisen pelitutkimuksen parissa. Kansainvälisesti olen ollut mukana kehittämässä lapsuuden ja nuoruuden kriittisen poliittisen maantieteen alaa. Tällä hetkellä keskeisiä teemoja työssäni ovat humanitaarinen rajankäynti ja koettu pakolaisuus sekä suhteellinen ympäristökansalaisuus. Teen sekä perustutkimusta että soveltavaa tutkimusta, joiden pohjalta olen ollut mukana monenlaisissa kehittämishankkeissa ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen prosesseissa. Yhtenä keskeisenä tutkimus- ja kehittämisalueenani on Myönteisen tunnistamisen näkökulma, vaikuttamistyötä teen Suomen Luontopaneelissa. Kytken myös opetustani vahvasti yhteen tutkimustyöni kanssa ja kannustan opiskelijoita kiinnittymään tiedeyhteisön toimintaan kaikissa opintojensa vaiheissa, esimerkiksi Versus-verkkolehden kautta. Olen kahden kansainvälisen tieteellisen lehden toimittaja, joista Fennia keskittyy ei-kaupalliseen avoimeen julkaisutoimintaan, Space & Polity -lehdessä toimitan erikoisnumeroita.”
Aila Spathopoulou
aila.spathopoulou(at)durham.ac.uk
Apulaisprofessori (Tutkimus)| Maantieteen laitos |Durhamin yliopisto, Englanti
Meneillään olevat tutkimushankkeet: Bordering and governmentality around the Greek islands, Refugee or Return: Changing spatio-temporalities of European refugee asylum ja Ilmastopakolaisuus kriittisen kansalaisuuden edistäjänä (HUMANE–CLIMATE)
”Olen Leverhulme-tutkijatohtorirahoituksella Durhamin yliopiston maantieteen laitoksella tutkijana ja työskentelen rajojen ja rajaprosessejen, turvapaikan maantieteellisten, säilöönotto- ja palauttamiskäytäntöjen, sekä luovien menetelmien parissa.Valmistuin tohtoriksi vuonna 2019 Lontoon King’s College yliopiston maantieteen laitoksella ja olen työskennellyt post docina politiikan ja kansainvälisten suhteiden laitoksella Goldsmithin yliopistolla Lontoossa, sekä vierailevana tutkijana Tilan ja poliittisen toimijuuden tutkimusryhmässä (SPARG) Tampereen yliopistossa. Olen myös yksi koordinaattoreista tutkimuksessa Mobility: Borders and Migration Research Area at the Feminist Autonomous Centre for Research in Athens. Keskeisimmät kiinnostuksenkohteeni tutkijana rajautuvat viiden aihepiiriin ympärille: 1) Rajojen prosessit: Tavat, joilla rajat muokkaavat subjektiivisuuksia, kuinka olemme suhteessa toisiimme ja itseemme. Yhteydet rajaväkivallan, riippuvuuden, itsensä vahingoittamisen ja hyväksikäytön välillä. Rajoilla tapahtuvan väkivallan yhteys sukupuolittuneen väkivallan historiaan. 2) ‘Floating hotspots’: Lauttojen, laivojen ja veneiden käyttö ”siirtolaisuuden hallinnassa” (vastaanotto-, turvapaikka-, pidätys- ja pakkosiirtomenettelyt) Euroopassa (Kreikka ja Viro) ja Skotlannissa. 3) Sijainnin ja kieltävien päätösten politiikka 4) Dekolonialistinen kasvatus 5) Feministiset metodologiat, luovat menetelmät, fiktion ja autoetnografian käyttö metodologisena lähestymiskulmana.”
Essi Aarnio-Linnanvuori
essi.aarnio-linnanvuori(at)tuni.fi
Ympäristökasvatuksen yliopistonlehtori | Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta | Tampereen yliopisto
Meneillään oleva tutkimushanke: Ilmastokriisiä torjumassa: Lasten toimijuus käytäntöihin vaikuttamisessa transformatiivisen oppimisen tukemana (CCC-CATAPULT), Ilmastopakolaisuus kriittisen kansalaisuuden edistäjänä (HUMANE–CLIMATE, 2022-2026)
“Essi Aarnio-Linnanvuori, FT (ympäristömuutos ja -politiikka), on ympäristökasvatuksen ja kestävän kehityksen yliopistonlehtori Tampereen yliopistossa ja kokenut ympäristö- ja ilmastokasvatuksen asiantuntija. Tutkijana Essi on kiinnostunut kehittämään tieteidenvälistä ja kokonaisvaltaista ympäristökasvatusta, jossa otetaan huomioon oppijan identiteetti, arvot ja maailmankuva. Tällä hetkellä hän on mukana kansainvälisessä tutkimushankkeessa CCC-CATAPULT, joka tutkii nuorten ilmastotoimijuutta, erityisesti arvojen ja toiminnan välistä kuilua sekä keinoja kuilun ylittämiseksi. Essi vastaa tutkimuksen empiirisistä osista Suomessa, kuten osallistavasta työskentelystä nuorten ja heidän opettajiensa kanssa. Essi myös on mukana ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen tutkijaverkosto SIRENEn johtoryhmässä. Hän väitteli tohtoriksi Helsingin yliopistosta vuonna 2018. Ennen kuin aloitti työssä Tampereen yliopistolla vuonna 2021, hän työskenteli pitkään WWF Suomen ympäristökasvatuksen johtavana asiantuntijana.”
Inkeri Rissanen
inkeri.rissanen(at)tuni.fi
Monikulttuurisuuskasvatuksen yliopistonlehtori | Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta | Tampereen yliopisto
Meneillään oleva tutkimushanke: Ilmastokriisiä torjumassa: Lasten toimijuus käytäntöihin vaikuttamisessa transformatiivisen oppimisen tukemana CCC-CATAPULT | Uskomukset yksilöiden ja ryhmien muovautuvuudesta opettajan interkulttuurisen kompetenssin ydintekijöinä (CORE), Ilmastopakolaisuus kriittisen kansalaisuuden edistäjänä (HUMANE–CLIMATE, 2022-2026)
”Pääasiallisia tutkimusalueitani ovat kulttuurienvälinen kasvatus, uskonto- ja katsomuskasvatus sekä koulupedagogiikka. Tällä hetkellä olen kiinnostunut erityisesti kehittämään (sosiaali)psykologisesta muovautuvuuden arkiteorioiden tutkimuksesta ammentavaa lähestymistapaa yhdenvertaisuutta ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta edistävään kulttuurienväliseen kasvatukseen: COREssa tarkastelen, miten yksilöiden, ryhmien ja kulttuurien muovautuvuutta koskevat uskomukset ohjaavat opettajien pedagogista ajattelua ja toimintaa. Muovautuvuususkomuksien tutkimus on myös osa hanketta CCC-CATAPULT, jossa tarkastelemme eurooppalaisten nuorten ilmastotoimijuutta, ja pyrimme kehittämään lähestymistapoja kulttuuri- ja katsomustietoiseen ilmastokasvatukseen. Yhdessä Mervi Kaukkon kanssa johdamme Multiculturalism, Transnationalism and Transformation in Education -tutkimusryhmää, jossa tehdään tutkimusta moninaisuuden, yhdenvertaisuuden ja kasvatuksen kysymyksistä yksilöllisellä, yhteisöllisellä ja yhteiskunnallisella tasolla.”
Vilhelmiina Vainikka
vilhelmiina.vainikka(at)tuni.fi
Tutkijatohtori | Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta | Tampereen yliopisto
Meneillään oleva tutkimushanke: Ilmastopakolaisuus kriittisen kansalaisuuden edistäjänä (HUMANE-CLIMATE, 2022-2026)
”I am a human geographer and work as a post doctoral research fellow in the Academy of Finland funded The civic potential of climate mobility (HUMANE-CLIMATE) led by Kirsi Pauliina Kallio. I have previously worked on discourses of mass tourism, natural force rhetorics and massification by media in tourist-refugee nexus in crisis, culturally sensitive tourism planning, suburban-aware development and mass tourist portrayals in the art of Erika Adamsson. My long term interest is the individual-mass(es) continuum in several contexts. Alongside research, I also have extensive experience of university teaching from Finland (University of Turku, University of Oulu, University of Lapland) and Denmark (Aalborg university). Before my academic career I worked as a part-time travel agent. My current research interests are concerned about different challenges such as climate change and traumas, their contextual understanding and how to promote co-living in the given circumstances for example with art-based methods or empathy as a tool. I am very interested in interdisciplinary collaboration and research. I am affiliated to Space and Political Agency Research Group (SPARG), Spatial Socialization and Environmental Citizenship Research Collective (SPECS) and Research Network for Justice, Space and Society (JUSTSPACES).”
Kimmo Härmä
kimmo.harma(at)tuni.fi
Lehtori, tutkija | Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta | Tampereen yliopisto
Meneillään oleva tutkimushanke: Ilmastopakolaisuus kriittisen kansalaisuuden edistäjänä (HUMANE-CLIMATE, 2022-2026)
”Työskentelen Tampereen yliopistossa kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa sekä Kasvu-yksikössä että Normaalikoulun lukiolla. Kasvu-yksikössä tehtäviini kuuluu laadullisten tutkimusmenetelmien opetus sekä ympäristö- ja taidekasvatusta käsittelevien kanditöiden ohjaus. Lisäksi olen tutkijana HUMANE-CLIMATE -hankkeessa, jossa tutkitaan ilmastopakolaisuuden opetuksen kehittämistä. Normaalikoulun lukiolla opetan maantieteen ja biologian opintojaksoja, joilta kerätään samalla tutkimusaineistoa em. tutkimushankkeeseen. Tärkeimpiin tutkimusintresseihini kuuluvat kriittinen ajattelu, argumentaatiotaidot ja laajojen kokonaisuuksien hahmottaminen, jotka ympäristökysymyksissä tarkoittavat luonnon ja kaiken inhimillisen ja yhteiskunnallisen toiminnan yhteensovittamista. Käsittelin näitä aiheita myös väitöstutkimuksessani ja tähän pohjautuneessa ARGEO-hankkeessa. Tieteen lisäksi näen erityisen olennaisena myös kulttuurillisen ja elämänkatsomuksellisen tulokulman osana ympäristökysymysten ymmärrystä sekä ihmisten henkilökohtaista ympäristöidentiteettiä. Tämä on erittäin tärkeää, koska ilman henkilökohtaista suhdetta ei voi syntyä syvempää ymmärrystä ja aitoja tekoja asian puolesta.”
Gintarė Kudžmaitė
gintare.kudzmaite(at)tuni.fi
Tutkijatohtori | Johtamisen ja talouden tiedekunta | Tampereen yliopisto
Meneillään oleva tutkimushanke: Kehollisten kohtaamisten politiikka turvapaikan hakemisessa (POEMS), Ilmastopakolaisuus kriittisen kansalaisuuden edistäjänä (HUMANE–CLIMATE)
”Tutkimustyöni keskittyy muuttoliikkeeseen ja rajoihin, sekä niiden sosiaalisiin, historiallisiin, etnolingvistisiin, sosioekonomisiin ja poliittisiin näkökulmiin. POEMS-projektissa analysoin eurooppalaisia poliittisia asiakirjoja ja tutkin EU:n retoriikkaa, sekä siirtolaisten kuvaamista EU:n poliittisissa siirtolais- ja turvapaikkakysymyksissä. Myös HUMANE-CLIMATE-tutkimuksessa olen vastuussa poliittisesta analyysistä, joka tarkastelee ilmastonmuutoksen aiheuttamaa muuttoliikettä käsitteleviä eurooppalaisia dokumentteja ja strategioita. Tutkin (kehollisia) kohtaamisia eurooppalaisten maahanmuuttoviranomaisten ja maahanmuuttajien, pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden välillä ja kysyn, onko maahanmuuttajien mahdollista säilyttää toimijuutensa näissä konteksteissa. Aiemmassa ja nykyisessä tutkimuksessani olen ollut lisäksi erityisen kiinnostunut siitä, kuinka hegemoniset (valtio) muutto- ja rajanarratiivit tulevat kohdatuksi (haastetuksi ja kyseenalaistetuksi, mutta joskus myös hyväksytyksi ja omituksi) heidän kauttaan, joilla on elettyjä kokemuksia muuttamisesta ja asettumisesta rajojen yli.Olen myös osa SPARG tutkimusryhmää.”
Golaleh Makrooni
golaleh.makrooni@tuni.fi
Tutkijatohtori | Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta | Tampereen yliopisto
Meneillään olevatutkimushanke:Ilmastonmuutoskoulutuksen opetussuunnitelman kehittäminen globaalissa etelässä
”Olen koulutukseltani tohtorintutkinto Tampereen yliopistosta ja olen erityisen kiinnostunut tutkimaan koulutuksen dynamiikkaa muuttoliikkeen kontekstissa. Väitöstutkimukseni keskittyi ensimmäisen sukupolven maahanmuuttajaopiskelijoiden koulutusmatkaan korkeakouluissa Suomessa. Tutkimukseni tulokset korostavat prosessien uudelleensijoittelun suurta merkitystä kulttuurienvälisissä yhteyksissä jatkuvalla neuvottelulla itsensä, muiden ja kontekstin kanssa. Tohtoritutkimukseni lisäksi olen ollut aktiivisesti mukana erilaisissa projekteissa, kuten kulttuurisen mentorointimallin kehittämisessä maahanmuuttajien työllistettävyyden lisäämiseksi Suomessa. Monipuolisten akateemisten kiinnostusteni ja opetuskokemukseni pohjalta olen mukana myös opetussuunnitelmassa, pedagogisissa opinnoissa ja ilmastonmuutoskasvatuksessa. Viimeiset kolme vuotta olen toiminut UniPID:n (Finnish Universities Partnership for Sustainable Development) rahoittaman kansainvälisen verkkokurssin ja TFK (Team Finland Knowledge) -projektin koordinaattorina ja apuopettajana ”Curriculum Development for Climate Change Education in Global South”. Viime aikoina olen tehnyt yhteistyötä Environmental Citizenship Research Collectiven (SPECS) kanssa. Näen arvojen varmistamisen koulutuksen tasa-arvon edistämiseksi tehokkaana panoksena maahanmuuton ja kotoutumisen alalla. Mutta myös kehittää toimia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja siihen sopeutumiseksi.”
Pasi Takkinen
pasi.takkinen(at)tuni.fi
Väitöskirjatutkija | Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta | Tampereen yliopisto
Meneillään oleva tutkimushanke: Väitöskirjatyö liittyen kasvatukseen, kestävyydenjälkeisyyteen (post-sustainability) ja teknologiaan (2020 – 2025, Maj & Tor Nesslingin säätiö)
”Minua kiinnostaa se, kuinka tämä antroposeenin ja ympäristökriisien aikakausi vaikuttaa kasvatuksen mahdollisuuksiin. Kysyn erityisesti, pitäisikö kestävän kehityksen tavoitteiden sijaan puhua jo kestävyydenjälkeisyydestä (post-sustainability). Lisäksi kysyn, voisiko kestävyyspyrintöjen eräänä haasteena olla ihmisen suhde teknologiaan. Kiinnostukseni tähän aiheeseen heräsi luettuani Veli-Matti Värrin kirjan ’Kasvatus ekokriisin aikakaudella’ (2018), jossa hän kuvaa, kuinka kulttuurimme suhde teknologiaan on yhtäältä ehdottoman luottavainen ja samalla reflektoimaton. Siispä sen lisäksi, että ympäristö- ja kestävyyskasvattajat kysyvät: ’Kuinka luonnon ja elollisen ympäristön kanssa on elettävä?’ tulisi myös kysyä: ’Kuinka teknologian ja rakennetun ympäristön kanssa on elettävä?’. Tässä kohdin näen tilaisuuden tuoda tekniikanfilosofista ymmärrystä ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen kentälle. Olen myös mukana CreditEd-verkostossa.”
Sami Keto
sami.keto(at)tuni.fi
Väitöskirjatutkija | Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta | Tampereen yliopisto
Meneillään oleva tutkimushanke: Väitöskirjatyö ekososiaalisesta kasvatuksesta (2020 – 2024, Maj & Tor Nesslingin säätiö)
”Minua kiinnostaa erityisesti se, miten ihmiskeskeisyyttä voidaan ylittää kasvatuksessa. Väitöskirjatyöni osallistuu ekososiaalisen kasvatuksen filosofian ja käytäntöjen muodostamiseen, jossa lähimmät yhteistyökumppanini ovat Raisa Foster ja Jani Pulkki. Olen mukana myös mm. Itä-Suomen yliopiston Kestävä hyvinvointi -tutkimusryhmässä ja Microbial Childhood -tutkijakollektiivissa. Väitöskirjatutkimuksen lisäksi olen tietokirjailija, ja viimeisin kirjani Enemmän kuin sapiens – kasvu elonkirjon jäseneksi liittyy väitöskirjani aiheeseen.”
Johanna Kallio
johanna.kallio(at)tuni.fi
Väitöskirjatutkija | Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta | Tampereen yliopisto
Meneillään oleva tutkimushanke:
EnAct – Researching Environmental Activism and Self-Cultivation (Koneen säätiö, 2020–2023)
”Pääasiallisia kiinnostuksen kohteitani ovat kasvatusfilosofia, itsekasvatuksen teoriat ja feministiset kasvatusteoriat erityisesti ympäristönäkökulmista. Työskentelen parhaillaan kasvatusteoreettisen väitöstutkimukseni parissa, jossa muodostan biofilisen itsekasvatuksen mallia aikuiskasvatuksen kentälle. Toimin myös apurahatutkijana Koneen Säätiön rahoittamassa EnAct-projektissa yhdessä projektijohtaja Antti Saaren ja tutkija Jan Varpasen kanssa. EnActissa tutkimme itsekasvatuksellisia menetelmiä, joita ympäristöaktivistit hyödyntävät pysyäkseen (yhteiskunnallisesti) toimintakykyisinä ekoriisin mittasuhteiden herättämistä vaikeista tunteista huolimatta. Projektissa erityinen vastuualueeni oli Tampereen yhteiskoulun ilmaisutaidon erityislukiossa toteutettu yhteistyö vuosien 2020–2021 aikana. Tämä tutkimusyhteistyö huipentui nuorten kokoamaan Kadonneet vuodenajat -näyttelyyn, joka toteutettiin yhteistyössä Nuorten kulttuurikeskus Monitoimitalo 13:n kanssa. Näyttely oli avoinna syys-lokakuussa 2021 ja se tavoitti yli 500 kävijää.
Toimin Aikuiskasvatuksen tutkimusseuran johtokunnan varajäsenenä vuosina 2020–2023 Tampereen yliopiston edustajana. Olen myös POISED – Political Philosophies and Sociologies of Education -tutkimusryhmän aktiivinen perustajajäsen.”
Anette Mansikka-Aho
anette.mansikka-aho(at)tuni.fi
Väitöskirjatutkija | Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta | Tampereen yliopisto
Meneillään oleva tutkimushanke: Ilmastokriisiä torjumassa: Lasten toimijuus käytäntöihin vaikuttamisessa transformatiivisen oppimisen tukemana CCC-CATAPULT
”Olen erityisen kiinnostunut ympäristökasvatuksen kentällä ilmastokasvatuksen ilmiöistä. Oma kiinnostuksen kohteeni koskee etenkin nuorten ja vanhempien sukupolvien välistä vuorovaikutusta ilmastonmuutoksen ympärillä. Tällä hetkellä työskentelen kansainvälisessä CCC-CATAPULT-hankkeessa väitöskirjatutkijana, jossa on mukana myös aktiivinen ryhmä nuoria, jotka tutkivat yhdessä tutkijoiden kanssa muun muassa sitä millaisia kokemuksia heillä on ilmastonmuutoksesta ja siitä oppimisesta. Suomessa nuorten ryhmän kanssa työskentely on erityisesti minun vastuullani. Kasvatustieteellinen keskustelu kiinnosti minua jo opiskeluaikoina, jolloin perustin Tampereen yliopiston innovaatiopalkinnon saaneen keskustelusarja Ylätason. Toimin aktiivisesti osana POISED-tutkimusryhmää (Political Philosophies and Sociologies of Education), sekä kuulun ympäristö- ja kestävyyskasvatuksen tutkijaverkosto SIRENEen.”
Nicholas Haswell
nicholas.haswell(at)tuni.fi
Väitöskirjatutkija | Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta | Tampereen yliopisto
Meneillään oleva tutkimushanke: Drawing Together: Relational Wellbeing in the lives of young refugees in Finland, Norway and the UK
”Nick Haswell työskentelee tutkijana Tampereen yliopistossa useissa projekteissa, jotka tarkastelevat pakolais- ja turvapaikanhakijataustaisten lasten ja aikuisten kasvatusta ja hyvinvointia. Kokeneena taiteilijana ja koulutettuna taideopettajana hän on kiinnostunut tavoista, joilla ilmaisevia taiteita ja tarinankerrontaa voidaan käyttää tutkimuksen kontekstissa. Parhaillaan hän on suorittamassa tohtorinopintoja Tampereen yliopistossa tavoitteenaan tarkastella hyvinvoinnin ja ympäristösuhteiden yhteyttä pakolaistaustaisten nuorten elämässä Suomessa, Norjassa ja Skotlannissa. Tutkimustyön lisäksi Nick johtaa luovaa työryhmää We Who Smile, joka järjestää taideprojekteja lapsille vastaanottokeskuksissa ympäri Suomen (We Who Smile website).”
Essi Nisonen
essi.nisonen(at)tuni.fi
Väitöskirjatutkija | Rakennetun ympäristön tiedekunta | Tampereen yliopisto
Meneillään oleva tutkimushanke: Väitöskirjatyö arkkitehtikoulutuksen kehittämisestä (ARCH4CHANGE, 2020-2023 Erasmus+, T-Winning Spaces 2035 – Winning Spatial Solutions for Future Work)
”Olen koulutukseltani arkkitehti ja toimin tällä hetkellä asuntosuunnittelun opettajana ja väitöskirjatutkijana Tampereen yliopistolla. Olen kiinnostunut arkkitehtikoulutuksen kehittämisestä ympäristökasvatuksen näkökulmien avulla, ja erityisen kiinnostunut tutkimaan empatian ja huolenpidon käsitteiden juurruttamista osaksi arkkitehtien ammatti-identiteetin ja työn lähtökohtia. Tutkin väitöskirjassani arkkitehtikoulutuksen kautta välittyviä (ammatillisia) arvoja ja kulttuureita, sekä niiden yhteyttä arkkitehtien kykyyn toimia työssään ekologisia reunaehtoja kunnioittaen ja ekososiaalista oikeudenmukaisuutta edistäen. Pyrin väitöskirjallani tarjoamaan näkökulman arkkitehtikoulutuksen kehittämiseen erityisesti antroposeenin ja kapitaloseenin aikakauden konteksteissa.
Olen myös osa ASUTUT -tutkimusryhmää.”
Miki Mäkelä
miki.makela(at)tuni.fi
Tutkija | Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta | Tampereen yliopisto
Meneillään oleva tutkimushanke: Kaupunkipyöräilyn kehittäminen kansalaistutkimuksen keinoin (ECIU-SMARTER, 2022–2023)
”Olen hallintotieteiden maisteri, jolle läheisiä tieteenaloja ovat ihmismaantiede, aluetiede ja ympäristöpolitiikka. Tutkijana olen kiinnostunut erityisesti kaupunkisuunnittelun, osallisuuden, toimijuuden ja kansalaistieteen kysymyksistä sekä tilan ja paikan käsitteistä. Tällä hetkellä työskentelen eurooppalaisessa yhteistyössä toteutettavassa ECIU-SMARTER-tutkimuspilotissa, jossa tarkastellaan kansalaistieteen mahdollisuuksia kaupunkipyöräilyn kehittämisessä. Työnkuvaani kuuluu sidosryhmäyhteistyö, aineistonkeruu ja yhteiskehittäminen.
Olen myös mukana SPARG-tutkimusryhmässä.”
Nefeli Baminefniki(at)yahoo.gr
Tutkimusavustaja | Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta | Tampereen yliopisto
Meneillään oleva tutkimushanke: The Civic Potential of Climate Mobility (HUMANE–CLIMATE)
“Olen sosiaaliantropologi ja jaan ammatillisen elämäni humanitaarisen työn ja akateemisen tutkimuksen välillä. Olen työskennellyt useissa organisaatioissa pakolaisleireillä Kreikassa yhteisöpohjaisen suojelun kentällä, sekä ruohonjuuritason projekteissa pakolaistaustaisten aikuisten ja lasten kanssa. Keskeisimmät kiinnostuksenkohteeni tutkijana ovat humanitaariset rajat, interkulttuuriset kohtaamiset, humanitaarinen sovittelu, yhteisöjen rakentumisen prosessit, interkulttuurinen kasvatus ja taideterapia.”
Maria Sulonen
maria.sulonen(at)tuni.fi
Tutkimusavustaja| Kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunta| Tampereen yliopisto
Meneillään oleva tutkimushanke: Ilmastopakolaisuus kriittisen kansalaisuuden edistäjänä (HUMANE–CLIMATE), Kehollisten kohtaamisten politiikka turvapaikan hakemisessa (POEMS)
”Keskeisimpiä kiinnostuksenkohteitani ympäristökasvatuksen kentällä ovat tällä hetkellä taideperustainen ilmastokasvatus, tunteiden rooli ilmastokasvatuksessa, sekä lasten ja nuorten ilmastotoimijuus ja –aktivismi. Työskentelen tällä hetkellä tutkimusavustajana HUMANE-CLIMATE-tutkimuksessa. Työtehtäviini kuuluu muun muassa oppimateriaalien analyysi, EU:n ja IPCC:n raporttien alustava läpikäynti tulevaa tutkimuskäyttöä valmistellen, sekä SPECS:n verkkosivuston sisällön päivittäminen. Lisäksi toimin toisena poliittisten asiakirjojen koodaajana POEMS- projektissa ja keväällä myös ympäristöaiheisten Pro gradu -tutkielmien kakkosohjaajana.”