Julia Kuusela:
Varhaiskasvatuksen maisteriopiskelija Julia Kuusela toteutti yhdessä Luontokoulu Korennon kanssa elämyksellisen koulupäivän luonnossa. Lapset oppivat eläimistä (karhusta, ketusta ja siilistä) ja niiden ravinnosta kokemuksellisessa eläinkimblessa ja eläinseikkailussa, jossa lapsia innostettiin kertomuksen keinoin lähipuistoon etsimään eläinrasteja. Yhdessä muiden kanssa, lapset ratkoivat eläinten luona eri aisteihin liittyviä aivopähkinöitä, selvittääkseen mitä eläimet syövät. Tehtävistä mieluisin oli kettutehtävä: ”Olen pyöreä. En pysty liikkumaan. Mikä olen?” Vastaus selviää Ympäristökasvatus -verkkolehden artikkelista ja Mappa.fi-materiaalipankin julkaisusta voi käydä lukemassa mm. eläinseikkailuun ohjanneen prologin.
Jatta Haapamäki ja Meri Kauppila:
Luokanopettajaopiskelijat Jatta Haapamäki ja Meri Kauppila toteuttivat ja pohtivat pakopelin muodossa tapahtuvaa ympäristökasvatusta. Osaksi Tampereen Työväenmuseo Werstaan Pako kulutusyhteiskunnasta -hankkeen pakopeliä suunniteltu rasti opettaa, sekä kannustaa pohtimaan ja keskustelemaan jokaisen oman vedenkäytön merkityksistä ja vaikutuksista. Peruskoulun 5.–7. luokan ympäristöopin sisältöihin osaksi suunniteltu pakopelirasti ohjaa erityisemmin ruoan vesijalanjäljissä olevan piiloveden jäljille. Pakopelirasti pyrkii lisäämään pelaajien tietoisuutta, miten ruoan kasvatuksessa käytetyllä vedellä on vaikutuksensa maailmassa, jossa rajalliset vesivarat ovat jakautuneet epätasaisesti. Jatta ja Meri pohtivat artikkelissaan myös millaisia mahdollisuuksia opetuksellisella pelillisyydellä on usein vaikeaksi koetussa ympäristökasvatuksessa.
Hanna Kankaanpää:
Hanna Kankaanpää tutustui Pirkanmaan luonnon monimuotoisuusohjelmaan ja Kangasalle sen myötä suunniteltuihin perusopetuksen oppitunteihin, ja rakensi Lumo-ohjelman tavoitteiden mukaista toimintatapaa esi- ja alkuopetuksen ryhmille. Eskarilaisten ja ekaluokkalaisten kanssa toteutettu kolmen viikon mittainen kokonaisuus sisälsi opastetun metsäaiheisen museokäynnin, läsnäolotaitoihin tutustumista metsäympäristössä ja luontosuhteen pohtimista kuvataiteen keinoin rakentamalla ja piirtämällä aiheesta: ”Minä luonnossa – luonto minussa”. Kokeilusta tehtiin myös julkaisu Kangasalan kaupungin joustavan esi- ja alkuopetuksen Instagram-tilille, ja Kangasalan sanomat teki kokeilusta uutisen (maksumuurin takana).
Roosa Törmänen ja Teea Vauto:
Kuplajahti Rehevälässä on maastopeli, joka toteutetaan ulkona. Peli on lähtökohtaisesta suunnattu seikkailijoille, mutta se on sovellettavissa myös muille ikäryhmille. Rajatulle pelialueelle piilotetuilla rasteilla suoritetaan tehtäviä ja etsitään samalla tavuja, joita tarvitaan lopuksi koko pelin ratkaisemiseksi. Rastit on mahdollista toteuttaa niin, etteivät ne sido aikuisia. Aiheena pelissä on vesistöjen rehevöityminen. Pelissä seikkaillaan kuvitteellisessa Rehevälän kunnassa, jonka läpi virtaa joki. Peli on itsenäinen kokonaisuus, mutta se on rakennettu niin, että siihen on mahdollista yhdistää kansalaishavaintojen tekemistä.
Veera Vihmaa:
Neljä ravintola-alan opiskelijaa – neljä näkemystä veganismista
Luokanopettajaopiskelija Veera Vihmaa osallistui Tampereen seudun ammattiopisto Tredun Kestävä kehitys -viikkoon, jonka teeman haluttiin tänä vuonna näkyvän erityisesti ruuassa. Tämän vuoksi Veera vietti viikon keittiössä ravintola-alan opiskelijoiden kanssa valmistaen vegaanisia ruokia ja keskustellen vihreistä arvoista hyödyntäen pedagogista osaamistaan. Kokeilun tavoitteena oli lisätä tietoisuutta ruuan ekologisuudesta, kuulla nuorten aikuisten ajatuksia Keke- ja vegeviikosta sekä havainnoida, mitkä pedagogiset tavat tukevat haastavista aiheista keskustelemista. Kokeilussa Veera suunnitteli reseptit, oli mukana ruuan valmistamisessa ja kävi nuorten kanssa keskusteluja työn ohessa. Hän myös piti alustuspuheen sekä pelasi opiskelijoiden kanssa WWF:n Pallon paras ruoka -korttipeliä, jossa pelaajat arvioivat eri ruoka-annosten vastuullisuutta ja hiilijalanjälkeä. Kokeilusta julkaistiin artikkeli SIRENE:n blogissa. Artikkelissa Veera pohti moninaisia syitä vegaaniruuan puolesta, kulttuurin ja perheen vaikutusta yksilön arvomaailmaan sekä julkisen politisoinnin raskautta. Kokeilua tehtiin näkyväksi myös Tredun sosiaalisen median tileillä Facebookissa ja Instagramissa (myös Tredun ravintola- ja catering-alan Instagramissa).
Heikkinen Meeri, Heino Amanda, Honkanen Tytti & Kontkanen Ronja:
Ympäristöaiheinen taidekasvatusprojekti toteutettiin yhteistyössä Tampereen yliopiston kasvatustieteen lehtoreiden Jouko Pullisen ja Juha Merran, sekä taideverstas Wärjäämön kanssa. Wärjäämöllä tuetaan luovan ilmaisun keinoin kehitysvammaisten ihmisten integroitumista yhteiskuntaan, sekä vahvistetaan wärjäämöläisten oman elämänsä pääosan esittäjänä toimimista. Kokeilun tavoitteena oli luoda merkityksellinen päivä sekä Wärjäämön asiakkaille, että kuvataiteeseen erikoistuville luokanopettajaopiskelijoille. Päivän aikana toteutettiin Wärjäämön asiakkaiden kanssa taideteokset, joiden aiheeksi rajautui “Unelmieni Suomi”. Aiheella heräteltiin kriittiseen ajatteluun Suomen yhteiskunnallisista asioista ja pohdittiin, mitkä asiat Suomessa ovat kullekin tärkeitä. Suomen kaunis luonto oli isossa roolissa.
Lier Jannica:
Tee ekoteko, istuta puu ja auta lasta hahmottamaan yksilö osana ekosysteemiä
Ympäristökasvatusprojekti, jonka avulla ilmastokysymyksiä käsitellään kokemuksellisuuden, teoreettisen tiedon, toimijuuden ja oppiainerajat ylittävän kokonaisuuden yhdistelmänä alkuopetusikäisten lasten kanssa.
Lindholm Anniina & Särkilampi Jenni:
Kukaan ei ole liian pieni tekemään muutoksia – Ilmastokasvatusjakso alakoululaisille
Materiaalimme on digitaalinen opettajan opas, joka sisältää 5–6. luokkalaisille suunnatun neljän viikon ilmastokasvatusjakson. Jakson tavoitteena on tehdä ilmastokasvatuksesta helposti lähestyttävä, rohkaista opettajia myönteisen ilmastokasvatuksen pariin sekä lähestyä ilmastoteemoja ratkaisukeskeisesti ja toivon näkökulmasta. Jakson aikana käsitellään ilmastonmuutosta kokonaisvaltaisesti erilaisten tehtävien kautta ja eri oppiaineissa. Tärkeänä osana ilmastokasvatusjaksoa ovat myös tunnetaitojen sekä tietoisen läsnäolon harjoittelu. Jakso on toteutettu Tampereen yliopistossa yhteistyössä luontokoulu Korennon kanssa.
Kaunisto Kalle & Vainio Karoliina:
Tämän tehtäväpaketin keskeinen tavoite on tehdä ympäristökasvatuksellisesta ajattelusta helposti lähestyttävä ja hauska ilmiö. Paketti soveltuu erinomaisesti niin peruskoulumaailmaan kuin kerhotoimintaankin. Tehtäväpaketti on luotu Tampereen yliopistolla keväällä 2021 ensimmäistä kertaa järjestettävän Ympäristökasvatuskokeilut pilottikurssin puitteissa. Pakettiin sisältyy erilaisia tehtäviä, joissa hyödynnetään uusiokäytettyjä materiaaleja. Tuotoksina syntyy esimerkiksi taideteoksia sekä hyötyesineitä. Tehtävät soveltuvat parhaiten 6–13-vuotiaille lapsille.
Pietola Viivi & Suoniemi Tiia:
Tehtävien tavoitteena on herätellä ympäristöherkkyyttä sekä oppia havaitsemaan luonnon ja ihmisen välinen yhteys. Tehtävät voidaan tehdä joko eläinpuistokierroksella Ähtäri Zoossa tai luokkahuoneessa. Tehtävistä voi valita vain osan tai tehdä kaikki. Jos kaikki tehtävät suorittaa eläinpuistossa, aikaa kuluu hieman yli kolme tuntia. Tällaisenaan koulussa tehtävät sopivat 5.–6.-luokkalaisille. Omatoimisesti eläinpuistokierroksella tehtäviä voi suorittaa ja pohtia jokainen vauvasta vaariin.
Moberg Joona:
Apinasafari-pakopeli on pulmatehtäviä sisältävä oppimiskokonaisuus, joka tutustuttaa pelaajat kädellisten kiehtovaan maailmaan. Peli on suunniteltu alakouluikäisille (3.–6.- luokka) ja kestää n. 10-20 minuuttia. Ilmainen peli toimii netissä ja sitä varten tarvitaan vain iPad/tabletti ja QR-koodilukija; peli ei vaadi kirjautumista. Pelin kautta voi lähteä syventämään luonnontieteellistä ajattelutapaa ja oppilaiden luontosuhdetta, ja peliin on myös liitetty oppilastehtävät ja valmiit vastaukset. Tehtävien ratkaisu edellyttää ongelmanratkaisu-, päättely- ja havainnointikykyä. Materiaali on tuotettu yhteistyössä Tampereen Luonnontieteellisen museon (Riikka Elo & Tomi Kumpulainen) kanssa.
Joona Mobergin ympäristökasvatuskokeilusta syntyi lisäksi artikkeli sekä Versus-lehteen, että Tampereen Yliopiston Alusta-lehteen.
Luontosuhdetta syventämässä pelillisiä menetelmiä hyödyntäen
Koulu voi tukea pelillisillä menetelmillä nuorten halua toimia ympäristön hyväksi
Mäenpää Pauliina
Nuorten ympäristökansalaisuuden tukeminen pörriäispelihankkeessa
”Nuorisokeskus Marttisissa oli meneillään nuorten ympäristöpeli -hanke (Piryke-hanke eli ympäristökasvatuksen kehittäminen kunnallisessa nuorisotyössä Pirkanmaalla), johon pääsin osallistumaan ja vaikuttamaan nuorille suunnattuun ympäristökasvatukseen. Ympäristökasvatuskokeiluni punaisena lankana oli nuorten ympäristökansalaisuuden tukeminen. Nuoret itse valitsivat lautapelin teemaksi tarhamehiläiset ja niiden merkityksen luonnon monimuotoisuudelle. Suunnittelin heidän kehittelemiensä sääntöjen ja lautapelin pohjalta peliin sattumakortteja, joiden tarkoitus oli antaa virikkeitä varsinaisille lautapeliin tuleville nuorten suunnittelemille sattumakorteille. Ympäristökasvatuskokeilussani lähdettiin siitä, että osallisuuden kannalta on tärkeää, että nuoret itse suunnittelevat pelin ja oma roolini on vain auttaa siinä.”
Sundman Milla & Tyyskä Salla:
Kasvatustieteen opiskelijat Minna Sundman ja Salla Tyyskä järjestivät ympäristökasvatuskokeilun Mahnalan Ympäristökoululla Hämeenkyrössä. Tavoitteena oli lisätä nelosluokkalaisten tietoa luonnon monimuotoisuuden vaalimisesta, tuoda heidän tietotaitoaan käytäntöön ja tukea näin heidän toimijuuttaan.