– Juristit kirjoittavat sopimuksia usein kielellä, joka on niin monimutkaista, että sitä ymmärtävät korkeintaan toiset juristit. Suurten yritysten hankintasopimuksiin kirjattuja ympäristö- ja ihmisoikeusehtoja ei ehkä ymmärrä kukaan. Jos näin on, nämä kestävyysehdot eivät voi toteutua hankintaketjuissa, eikä kukaan kanna vastuuta ympäristörikkeistä tai ihmisoikeusloukkauksista, sanoo tutkija Anne Ketola.
– Siksi aihe on päivänpolttavan tärkeä koko planeetallemme.
Ketola on taustaltaan kääntäjä ja käännöstieteilijä. Parhaillaan hän työskentelee Jargonfree-hankkeessa, jossa tutkitaan juridisen kielen ja sopimuskielen selkeyttä.
Pelitutkimuksen yliopistonlehtori Kati Alhan tutkijankatseen alla ovat olleet toisella tavoin pulmalliset sisällöt. Hän on tutkinut ilmais- ja mobiilipelimainontaa sosiaalisessa mediassa, verkkosivuilla ja mobiilisovelluksissa. Yli 15 vuoden urallaan tutkija Alha on nähnyt pelimainonnan muuttuneen yhä oudommaksi.
– Mobiilipelimainokset ovat usein provosoivia eivätkä kuvaa todellista peliä. Ne myös sisältävät haitallista ja rajoittamatonta sisältöä, kuten seksualisointia, parisuhdeväkivaltaa ja haitallisia stereotyyppejä, mikä tekee niistä erityisen ongelmallisia. Miksi tämä sallitaan? Yritän vastata siihen puheenvuorossani, Alha sanoo.
Alustajia ja yleisöä luennolla keskusteluttaa journalistiikan työelämäprofessori, toimittaja Pasi Toivonen.
Sopii kysyä! -sarjan neljäs luento Kukkupuheet puntarissa pidetään Tampereen pääkirjaston Lehmus-salissa keskiviikkona 1. huhtikuuta kello 17.00–18.30.
Luentosarjan tuottavat yhdessä Tampereen kaupunginkirjaston kanssa Tampereen yliopiston viestintätieteiden tutkimuskeskus Taru sekä monitieteinen kielten ja kulttuurien tutkimuskeskus Plural.
Luennot ovat kaikille avoimia.