Kaikkiin aineistoihin liittyy eettisiä, oikeudellisia ja lainsäädännöllisiä seikkoja, joiden tunnistaminen on tärkeää. Tutkimuseettiset periaatteet ja hyvä tieteellinen käytäntö toimii kaiken tutkimuksen yleisenä viitekehikkona, mutta aineistonhallintasuunnitelmassa tulee tunnistaa ja kuvata juuri omaan aineistoon ja sen käsittelyyn keskeisesti vaikuttavat periaatteet. Yksityiskohtaisemmat tutkimuseettiset seikat tulee kuitenkin kuvata ensisijaisesti tutkimussuunnitelmassa.
Mitä juridisia seikkoja liittyy aineiston hallintaan?
Aineistoihin liittyvä lainsäädäntö voi olla moninaista ja vaikuttaa siihen, millä tavalla aineistoa voi kerätä, käsitellä tai avata jatkokäyttöön. Erityisesti tutkimuksissa, joissa tietoa kerätään tavalla tai toisella tutkittavilta, keskeinen lainsäädäntö on EU:n yleinen tietosuoja-asetus. Kuvaa aineistonhallintasuunnitelmassa, sisältyykö aineistoosi henkilötietoja sekä yksilöi kerättävät henkilötiedot. Sosiaali- ja terveystietoja toisijaisessa käytössä keskeinen lainsäädäntö on toisiolaki. Olivatpa henkilötiedot sitten millaisia tahansa, osoita, että tunnistat henkilötietojen käsittelyyn liittyvät vaatimukset ja henkilötietojen käsittelyn elinkaaren tutkimuksesi eri vaiheissa. Esimerkiksi aineiston arkistoinnin näkökulmasta on keskeistä, että tutkittavia on informoitu arkistoinnista ja he ovat antaneet siihen suostumuksensa. Ilman suostumusta aineistoa ei välttämättä voi arkistoida jatkokäytettäväksi tutkimuksen päätyttyä. Mikäli eettinen toimikunta on antanut lausunnon tutkimuksestasi, kuvaa aineistonhallintasuunnitelmassa, miten tutkittavien yksityisyys suojataan minimoimalla heitä koskevat tieto (anonymisointi, pseudonymisointi, tietojen poistaminen).
Mieti myös, sisältyykö tutkimukseesi immateriaalioikeuksia kuten tekijänoikeuksien alaista materiaalia, patentteja tai muita yksinoikeuteen perustuvia oikeuksia. Jos tutkimuksessasi luot vaikkapa tietokannan, voit suojata sen sui generis -tietokantaoikeudella. Kuvaa aineistonhallintasuunnitelmassa lisäksi, käsitteletkö luottamuksellisia tietoja kuten kaupallista dataa, yritystietoja, liikesalaisuuksia, sotilaallisia tietoja tai sensitiivisiä lajitietoja. Luottamuksellisten tietojen avaaminen jatkokäyttöön ei välttämättä ole mahdollista ja myös perusteltu syy olla avaamatta aineistoja, mutta keskeistä onkin osoittaa suunnitelmassa, että tunnistat eritasoisia tietoja sisältävät aineistot ja niiden käsittelyn edellytykset.
Miten hallinnoit käyttämäsi, tuottamasi ja jakamasi aineiston oikeuksia?
Tässä kohdassa on keskeistä kuvata, miten hankkeen aineistoista sovitaan. Erityisesti tutkimusryhmässä on olennaista sopia yhteiset käytännöt aineistojen käyttöön liittyen. Voit miettiä esimerkiksi seuraavia:
- Kuka aineistoja saa käyttää?
- Miten turvataan, että aineistoja ei siirry muualle kesken hankkeen?
- Millaisia rajoituksia aineistojen käyttöön liittyy?
- Kuka luovuttaa aineiston jatkokäyttöön ja millä ehdoilla sitä voi käyttää?
- Kuka voidaan nimetä aineiston tekijäksi?
Myös hankkeen ulkopuolelta tai kolmansilta osapuolilta saatavien aineistojen kohdalla aineistojen käytöstä ja mahdollisista käyttöehdoista pitää aina sopia.
Suositeltava tapa määritellä käyttöoikeuksia on antaa aineistolle lisenssi. Myös rahoittajalla voi olla suosituksia soveltuvaksi lisenssiksi, joten tarkista ensin rahoittajan ohjeet. Tehokkain tapa varmistaa jatkokäyttö on Creative Commons CC0-luopuma, joka antaa muille täysin vapaat kädet aineiston hyödyntämiselle. Tätä käytetään erityisesti aineistojen metatietojen julkaisemisessa. Tutkimusdatalle tyypillinen lisenssi on CC 4.0, joka edellyttää tekijän nimen ja lähteen merkitsemistä. Lisenssi on suositeltava datan ja metadatan lisäksi myös ohjelmistoille ja koodille. MIT-lisenssi tai muu yleisesti käytössä oleva ohjelmistolisenssi yleensä soveltuu.
Ohjeita Aineistonhallintasuunnitelman kirjoittamiseen löydät DMPTuulista ja yksityiskohtaisempia neuvoja voit kysyä osoitteesta researchdata@tuni.fi. Aineistonhallinnan ohjeet löydät myös oppaastamme.