Alkuvuodesta 2022 pidetyissä työpajoissa kartoitettiin riskejä, jotka jäsennettiin seitsemään osa-alueeseen. Osa-alueiden yhteydessä annetut esimerkit perustuvat työpajojen muistiinpanoihin.
- Resurssit – taloudelliset ja aika
Esimerkki: Aineiston dokumentointi voi olla työlästä erityisesti silloin, jos sitä ei ole alettu tehdä systemaattisesti jo alusta alkaen. Aineiston kuvaileminen uudelleenkäytön edellyttämällä tarkkuudella jälkikäteen jää todennäköisesti tekemättä.
- Tutkimuskulttuuri (tahtotila)
Esimerkki 1. Eri tieteenaloilla on erilaiset lähtökohdat ja mahdollisuudet avoimuuteen. Tämä näkyy niin tutkijoiden motivaatiossa kuin osaamisessakin.
Esimerkki 2. Jos tiedeyhteisön sisällä ei ole painetta laadukkaan metadatan tuotantoon, siihen todennäköisesti ei panosteta.
- Meritoituminen ja kannustimet
Esimerkki 1. Avoimuuden edistämiseksi ja motivoimiseksi tarvitaan vaatimusten lisäksi kannustimia. Kannattaako esimerkiksi laadukkaan metadatan tuottamiseen panostaa, jos siitä saatava konkreettinen hyöty jää vähäiseksi ja on pahimmillaan pois tutkimustyöstä?
Esimerkki 2. Avoimen tutkimusaineiston tekijyys tulee määritellä tutkimusjulkaisuja vastaavalla tavalla. Muuten viittauksilla ansaittava krediitti jää tutkijalta saamatta.
- Teknologia / infrastruktuuri – saavutettavuus, luotettavuus
Esimerkki 1. Pysyvien tunnisteiden (kuten DOI tai URN) käyttö ei sekään ole aina ongelmatonta, sillä samalle aineistokokonaisuudelle voi muodostua useita tunnuksia eri palveluissa.
Esimerkki 2. Tallennusratkaisut eivät aina vastaa tutkijoiden tarpeita. Tallennustila voi olla sinänsä tietoturvallinen, mutta voi käytettävyyden ja muiden teknisten rajoitteiden vuoksi jäädä hyödyntämättä.
- Sääntely – lainsäädäntö, kansalliset linjaukset, organisaatioiden politiikat, muut ohjaavat dokumentit
Esimerkki: Tietosuojaan liittyvä sääntely aiheuttaa ylivarovaisuutta tutkijoiden keskuudessa. Anonyymejäkään aineistoja ei uskalleta avata, koska pelätään mahdollisia tietosuojaloukkauksia. Hämmennystä herättää myös tulkinnat siitä, missä menee pseudonyymin ja anonyymin aineiston raja.
- Sidosryhmät – yritysyhteistyö, päättäjät, yhteiskunta (ne joiden kanssa tutkittua tietoa tuotetaan ja ne jotka sitä käyttävät)
Esimerkki: Tutkimusrahoittajilla, yhteistyökumppaneilla ja tutkimukseen osallistujilla voi olla erilaisia odotuksia kerätyn aineiston jatkokäytölle. Olennaista on muistaa, että kaikkea ei tarvitse avata, eikä aineistoa tarvitse ajatella vain joko avoimeksi tai suljetuksi. Avoimuutta on eri asteista ja arkistoidun aineiston jatkokäytön voi rajata esimerkiksi vain luvanvaraiseen tutkimuskäyttöön.
- Palvelut ja osaaminen
Esimerkki 1. Riskinä on luottamuksellisia tietoja sisältävää aineistoja ei tunnisteta aineiston käsittelyn ja avaamisen yhteydessä.
Esimerkki 2. Tukipalveluissa ei tunneta tieteenalakohtaisia palveluita, eikä niiden käyttöä tueta.
Esimerkki 3. Tukipalvelut voivat olla talon sisällä hajallaan, minkä seurauksena tutkijan tarvitsemaa palvelua ei löydetä.
Seuraavaksi tarkoituksena on tunnistaa jaottelun pohjalta tärkeimmät riskit ja miettiä, miten valmistautua riskien mahdolliseen toteutumiseen.
Lisätietoja riskityöstä ja siihen osallistumisesta saat avointiede.fi -sivustolta