Monilukutaito sisällytettiin perusopetuksen opetussuunnitelman perusteisiin vuonna 2014 uutena laaja-alaisena osaamisalueena. Tuoreiden tulosten valossa opettajat tuntevat monilukutaidon hyvin. Se liitetään etenkin multimodaalisten, kuvaa ja sanaa yhdistävien tekstien tulkitaan, ja esimerkiksi kuvanlukutaitoa oli opettanut melko tai erittäin paljon yli puolet opettajista.
Kaikkea sitä, mitä opettajat ajattelevat kuuluvan monilukutaitoon, ei ole koulussa kuitenkaan tutkimustulosten mukaan samassa määrin opetettu. Esimerkiksi lähes kaikki vastaajat liittivät kriittisen lukutaidon monilukutaitoon, mutta miltei neljännes oli opettanut sitä vain vähän tai ei lainkaan.
Monilukutaitoon liitetään myös kulttuuriset lukutaidot, jotka sisältävät tiedonalakohtaisen lukutaidon. Tällä tarkoitetaan, että jokaisella oppiaineella on omat ilmaisu- ja esitystapansa. Lähes 80 prosenttia opettajista katsoi sen kuuluvaksi monilukutaitoon, mutta noin 40 prosenttia oli opettanut sitä hyvin vähän tai ei lainkaan.
Monilukutaitoon kuuluvia tekstien tuottamisen taitoja pidetään myös tärkeinä. Tästä huolimatta koulussa keskitytään lähinnä kirjallisten tekstien tekemiseen. Muunlaisten tekstien tuottaminen on vähäisempää.
Vähemmälle huomiolle jääneisiin teksteihin kuuluvat muun muassa valokuvat, videot, animaatiot ja muut digitaaliset esitykset. Myös oppilaiden omat, arjesta tutut tekstimaailmat jäävät osalta opettajista suurelta osin hyödyntämättä. Tekstejä myös julkaistaan koulun ulkopuolella hyvin harvoin.
Tutkimuksen toteutti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnan Tulevaisuuden tekstitaidot -tutkimusryhmä (EduLit) yhteistyössä Opetushallituksen kanssa. Luokanopettajille suunnattu verkkokysely tehtiin keväällä 2019. Kyselyyn vastasi 593 opettajaa ympäri Suomen.
Tulevaisuuden tekstitaidot -tutkimusryhmä julkaisi raportin yhteistyössä Kansallisen audiovisuaalisen instituutin KAVIn kanssa. Raportti on saatavilla osoitteessa www.uudetlukutaidot.fi