Tutkimuksessa työkuvausten tuottaminen oli osa alakoulun kokonaista käsityöprosessia, johon opetussuunnitelman mukaan kuuluu myös käsityön dokumentointi. Käsityön työkuvausten tuottaminen oli kirjoitustaidon perusteiden harjoittelua samalla, kun harjoiteltiin käsityön tiedonalakohtaisia tekstitaitoja. Lisäksi harjoiteltiin opetussuunnitelman laaja-alaisen osaamisen alueista tieto- ja viestintäteknologista osaamista ja monilukutaitoa, kun työkuvaukset tuotettiin osana digitaalista portfoliota.
Laadullinen analyysin myötä kolmasluokkalaisten työkuvauksista hahmottui kuusi keskeistä piirrettä: sanamäärä, käsityösanasto, rakenne, oikeinkirjoitus, multimodaalisuus ja itsearviointi. Oppilaiden tuottamat työkuvaukset pisteytettiin ja ryhmiteltiin ryhmittelyanalyysin avulla samankaltaisten työkuvausten ryhmiin.
Työkuvaukset jakautuivat laadultaan kolmeen eri ryhmään sen mukaan, kuinka edistyneitä käsityön työkuvauksen tekstilajin piirteet olivat. Ryhmät nimettiin rajallisten, orastavien ja edistyneiden työkuvausten ryhmiksi.
Keskeinen tulos oli, että työkuvausten tekstilajin rakenne näyttää vakiintuvan ennen käsityösanaston monipuolista käyttöä tekstin tuottamisessa. Tulosten mukaan jo kolmasluokkalaiset pystyvät tuottamaan tiedonalalle ominaista tekstiä, kun tekstilajiin ja kielenkäyttöön kiinnitetään huomiota kokonaisen käsityöprosessin ohjauksen aikana.
Tutkimuksen aineistona olivat suomalaisten kolmasluokkalaisten (N=42) tuottamat 79 digitaalista käsityön työkuvausta.
Tutkimukseen perustuva käsityön tekstilajin suomenkielinen mallinnus on julkaistu Kieli, koulutus ja yhteiskunta -lehdessä. Opettaja voi käyttää kriteeristöä tukena käsityön työkuvausten kirjoittamisen ohjauksessa ja arvioinnissa:
Tutkimusartikkeli on julkaistu Journal of Writing Research -lehdessä: