Torstaina 18.2.2021 Sarjiksen Kirsi Günther ja Laura Kalliomaa-Puha fasilitoivat Sosiaalityön tutkimuksen päivillä työryhmän teemalla Sosiaalihuollon asiakirjat ja kirjaaminen: ymmärrettävyyttä ja osallisuutta? Työryhmässä Günther ja Kalliomaa-Puha pitävät myös oman esitelmän otsikolla Saavutettavuutta ja osallisuutta sarjakuvasopimuksella.
Työryhmän kuvaus:
Tänä päivänä asiakirjat ja kirjaaminen ovat keskeinen osa sosiaalityön professiota ja sosiaalihuollon ammattilaisten työtä sekä tärkeä osa ammattilaisten ja asiakkaan välistä vuorovaikutusta. Asiakirjojen avulla muun muassa asiakkuussuhteet todentuvat, niiden avulla tiedotetaan päätöksistä ja ohjeistetaan erilaisista toimintakäytännöistä ja tehdään näkyväksi institutionaalista toimintaa. Selkeiden ja ymmärrettävien asiakirjojen ja tekstien laatiminen on sosiaalihuollossa haastava tehtävä. Miten laatia ja luoda sellaisia asiakirjoja, jotka samanaikaisesti ovat ammattilaisten toimintaa tukevia ja toisaalta ovat asiakkaiden ja toisen ammattilaisen ymmärrettävissä? Miten ja millaiset asiakirja tukevat ammattilasten ja asiakkaan välistä vuorovaikutusta?
Työryhmässä käsitellään sosiaalihuollon kirjaamista ja kirjaamiskäytäntöjen monimuotoisuutta. Työryhmään on kutsuttu esityksiä, jotka esimerkiksi valoittavat asiakirjojen laatimisen haasteita ymmärtämisen, osallisuuden ja asiakaslähtöisyyden näkökulmasta tai pohtivat, miten ja millaisten erilaisten keinojen avulla voidaan parantaa sosiaalihuollon asiakirjojen ymmärrettävyyttä ja saavutettavuutta.
Esitelmän abstrakti:
Kieli, jota sosiaalihuollon ammattilaiset sosiaalihuollon asiakirjoissa käyttävät, voi olla asiakkaalle joskus vaikeasti ymmärrettävää. Kieli voi olla vaikeaa outojen käsitteiden takia sekä osin täsmällisyyden tavoittelun vuoksi. Esityksessä pohdimme, voisiko osan asiakirjatekstistä korvata kuvin ja esittää sarjakuvana? Pääsivätkö tällöin asiakkaat paremmin oikeuksiinsa ja mahdollistaisiko se heille kokemuksen osallisuudesta?
Sarjakuvaa on hyödynnetty esimerkiksi selventämään lääketieteellisissä tutkimuksissa käytettävien suostumuslomakkeiden vaikeaselkoista kieltä (Botes 2017) ja myös työsopimuksia on laadittu sarjakuvan muotoon (Haapio ym. 2017). Sarjakuvan käyttötapoja tarkastelevassa tutkimuksessa on todettu, että sarjakuva‐asiakirjojen käyttö voi helpottaa hankalan sisällön ja käsiteiden ymmärtämistä ja siten tukea asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta. (Ks. esim. Haapio ym. 2017; Botes 2017; Anderssen 2018). Asiakkaan osallisuuden kokemuksen syntymisessä merkityksellistä on muun muassa se, että asiakas ymmärtää asiakirjojen sisällön, hänelle sitä kautta hänelle tarjottujen palvelujen tarkoituksen ja merkityksen ja omat oikeutensa palveluihin.
Esityksessä tarkastellaan sitä, voiko sosiaalialan asiakirjoja kääntää sarjakuvaksi menettämättä niiden arvoa oikeudellisesti pätevinä asiakirjoina ja voisiko kuvaa ja sanaa yhdistävä muoto helpottaa asiakirjojen ymmärtämistä ja sitä kautta tuottaa asiakkaalle osallisuuden kokemuksia. Käytämme esimerkkiasiakirjana sopimusta lapsen valvotusta tapaamisesta.