Oikeudelliset tekstit, esimerkiksi erilaiset asiakirjat, vilisevät usein vieraalta kuulostavia termejä, joita voi olla vaikea ymmärtää. Asiakirjojen laatimisessa pyritään täsmällisyyteen, ja siksi niissä käytetty kieli on usein monimutkaista ja hankalaa hahmottaa. Erityisen haavoittuvaan asemaan tämä asettaa ne, joilla esimerkiksi kieli- tai lukutaidon puutteellisuuden tai jonkin kongnitiivisen ongelman vuoksi on muutenkin vaikeuksia ymmärtää lukemaansa. Viime aikoina asiakirjoja onkin ryhdytty tarkastelemaan myös saavutettavuuden näkökulmasta. Esteettömyys ja saavutettavuus tarkoittavat kaikkien sellaisten esteiden poistamista, jotka estävät ihmisiä osallistumasta yhdenvertaisesti yhteiskuntaan. Fyysisen esteettömyyden lisäksi esteettömyys voi olla esimerkiksi sosiaalista, taloudellista tai tiedonsaannin esteettömyyttä. Esimerkiksi sosiaalihuollossa saavutettavalla viestinnällä pyritään varmistamaan, että asiakkaat saavat heille kuuluvat sosiaaliset perus- ja ihmisoikeudet, jotta he pystyvät osallistumaan oman asiansa käsittelyyn.
Tutkimusryhmämme etsii keinoja kehittää oikeudellisia asiakirjoja saavutettavampaan suuntaan ja selvittää, voiko asiakirjojen visualisoinnilla edistää tiedon saavutettavuutta. Yksi mahdollisuus visualisoida asiakirjoja on kääntää ne sarjakuvaksi, kuvaa ja sanallista tekstiä yhdistävään muotoon.
Sarjakuvaa on Suomessa tähän asti hyödynnetty pääasiassa taidemuotona ja populaarikulttuurin tuotteena, mutta muualla maailmassa sarjakuvan tarjoamia mahdollisuuksia on alettu valjastaa myös erilaisten oikeudellisten tekstien käyttöön. Sarjakuvaa on hyödynnetty esimerkiksi selventämään lääketieteellisissä tutkimuksissa käytettävien suostumuslomakkeiden vaikeaselkoista kieltä. Myös työsopimuksia laaditaan sarjakuvan muotoon ja allekirjoitetaan oikeudellisesti pätevänä asiakirjana (comic contracts). Näitä sarjakuvan käyttötapoja tarkastelevassa tutkimuksessa on yksiselitteisesti todettu, että sarjakuvamuotoisten asiakirjojen käyttö voi helpottaa hankalan sisällön ja termien ymmärtämistä, mikä tukee asiakkaan itsemääräämisoikeutta ja osallisuutta. Tutkimusryhmämme jatkaa tätä tärkeää yhteiskunnallista työtä.