Harju-Autti käsittelee väitöstutkimuksessaan vastasaapuneille maahanmuuttajaoppilaille kohdennetun kielellisen tuen nykytilaa ja kehittämistarpeita perusopetuksen vuosiluokilla 7–9. Lisäksi tutkimuksessa tarkastellaan kielellisesti tuetun opetuksen (kietu-opetuksen) toimintamallia, jolla tarkoitetaan kielipedagogista tukea, joka kohdennetaan koulun opetuskielen oppimiseen oppiainesisältöjen opetuksen yhteydessä. Sen tavoitteena on tukea koulun opetuskielen oppimista ja maahanmuuttajaoppilaiden osallisuutta sekä kouluyhteisössä että yhteiskunnassa. Kietu-opetuksen tarpeellisuus korostuu erityisesti perusopetukseen valmistavan opetuksen jälkeisenä aikana, kun siirrytään yleisopetuksen tavallisille luokille.
Tutkimukseen osallistui maahanmuuttajaoppilaiden opetuksen parissa työskenteleviä kansallisen tason asiantuntijoita, kuntatason suunnittelijoita ja opettajia sekä yleisopetuksen vuosiluokilla 7–9 työskenteleviä opettajia. Tutkimuksen mukaan asiantuntijat ja opettajat tiedostavat yläkouluikäisten maahanmuuttajaoppilaiden tuen tarpeet, mutta haasteita aiheuttivat liian lyhyeksi koettu perusopetukseen valmistava opetus, S2-opetuksen vaihtelevat opetusjärjestelyt sekä yläkoulun aineenopettajajärjestelmä, joka vaikeuttaa yksittäisiin oppilaisiin ja heidän taustoihinsa perehtymistä. Niissä kouluissa, joissa kielellisesti tuetun opetuksen opettajaresurssi oli käytössä, se koettiin hyödylliseksi, mutta toimenkuva vaatii edelleen kehittämistä ja vahvistamista.
Oppilaiden kokemukset kielellisesti tuetusta oppimisesta nostivat esiin koulun keskeisen roolin uuden kotimaan kielen oppimisessa. Jotta oppilaat hyötyvät heille suunnatusta tuesta, sen täytyy olla pitkäjänteistä ja säännöllistä, aktiiviseen toimintaan kannustavaa sekä oppilaiden osaamia kieliä arvostavaa. Tutkimukseen osallistuneet oppilaat kokivat monikielisyytensä vahvuutena, ja erityisesti suomen kielen osaamisen tärkeys korostui, mutta myös englannin kielen osaamisen merkitys ymmärrettiin.
Tutkimus vahvistaa käsitystä siitä, että ympäröivän yhteisön kielen osaaminen on avain osallisuuden syntymiseen, minkä vuoksi maahanmuuttajaoppilaille suunnattuihin kielenoppimisen tukimuotoihin on perusopetuksessa kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota. Tukimuotojen kehittämistyön on lähdettävä liikkeelle siitä, että kielenoppimiseen menee useita vuosia, eikä sitä saa jättää vain maahanmuuttajien itsensä harteille. Tutkimuksen tulosten perusteella näyttääkin siltä, että olisi tarpeen pienentää opetusryhmiä sekä lisätä kielellisesti tuettua opetusta ja opetusresurssia etenkin sellaisissa yläkouluissa, joissa maahanmuuttajaoppilaiden osuus on suuri.
FM Raisa Harju-Autin kielikasvatuksen alaan kuuluva väitöskirja Kielellisesti tuettu opetus – yläkouluikäiset maahanmuuttajaoppilaat opetuskieliä ja oppiainesisältöjä oppimassa tarkastettiin julkisesti Tampereen yliopiston kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnassa lauantaina 17.12.2022. Vastaväittäjänä toimi professori Minna Suni Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimi professori Marita Mäkinen kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnasta.
Tutustu väitöskirjaan täältä.