Euroopan tapahtumat ovat tehneet nationalismin tutkimuksesta yhä tärkeämpää
Millaista on kokemuksen, tunteiden, sukupuolen ja nationalismin historia? Mitä se voi kertoa meille tämän päivän nationalismista ja sen merkityksestä tavalliselle ihmiselle? Tätä tutkii Reetta Eiranen Tampereen yliopistossa alkaneessa tutkimusprojektissaan.
Tuoreen tutkijatohtori Reetta Eirasen nykyinen projekti kantaa nimeä Gender, Experience and Ambivalent Nationalism in Nineteenth-century Finland. Siinä tarkastellaan 1800-luvun yhteiskunnallisesti ja kansallisesti aktiivisten naisten ja miesten verkostoja.
– Projektini tavoitteena on tarkastella nationalismien sukupuolittunutta, tai miesvaltaista luonnetta, Eiranen kertoo. – Olen erityisen kiinnostunut kansallisuusaatteen sukupuolittuneesta kokemuksesta ja sen ristivedoista minuuden, suhteiden ja yhteiskunnallisen toiminnan rakentumisessa.
Uusi ambivalentin nationalismin käsite
Ambivalentilla tarkoitetaan kaksijakoista tai vastakohtaisuuksia sisältävää.
– Käsitteellisesti tarkastelen nationalismin sukupuolittuneisuutta ’omakohtaisen nationalismin’ ja ’kansallisen välinpitämättömyyden’ käsitteiden kautta. Tarkoituksena on esittää tai ainakin testata uutta ’ambivalentin nationalismin’ käsitettä, joka tarttuu nationalismin kokemuksen monimutkaisuuksiin, ristiriitoihin ja tilanteisuuteen, Eiranen kuvailee.
Viime vuosina tutkijoiden huomio on kiinnittynyt nationalismin merkitykseen tavallisille ihmisille. Uusia avauksia nationalismitutkimuksen kentällä edustavat juuri kokemusten ja tunteiden historiat.
Digitaaliset ihmistieteet täydentävät tutkimusmetodien kirjoa
Tutkimuksessaan Eiranen yhdistelee toisiinsa henkilökohtaisia kirjeaineistoja, organisaatioiden dokumentteja ja kirjeiden metadataa. Tekstiaineistojen analyysissa häntä kiinnostavat kerronnalliset ja hermeneuttiset lähestymistavat niin subjektiivisiin kuin kollektiivisiin kokemuksiin ja lähteisiin.
Digitaaliset ihmistieteet tarjoavat uusia metodologisia mahdollisuuksia tutkimuksen tekemiseen. Projektinsa aikana Eiranen paneutuu verkostoanalyysiin yhteystyökumppaninsa Constellations of Correspondence (CoCo) -konsortion kanssa. CoCo kerää 1800-luvun suomalaisten kirjeiden metadataa ja luo välineitä sen analysointiin.
– Verkostoanalyysin lisäksi 1800-luvun käsin kirjoitettuja kirjeitä voidaan tutkia automaattisen tekstintunnistuksen avulla (Handwritten Text Recognition, HTR) Transkribus-ohjelmistolla, Eiranen kuvaa.
– Modernien nationalismien muotoutumisesta 1800-luvulta lähtien vaikuttaa siltä, että nationalismit ovat olleet tärkeämpiä yksille kuin toisille, Eiranen kertoo. – Euroopan viimeaikaisten tapahtumien valossa nationalismien ja sen ymmärtäminen, miten niistä tulee omakohtaisesti merkityksellisiä ihmisille, tuntuu entistä tärkeämmältä.
Avainsanat: nationalismi, kansallisuusaate, kokemuksen historia, digitaaliset ihmistieteet, Tampereen yliopisto, tutkijakollegium