Potilasperäiset kantasolut auttavat MS-taudin tutkimuksessa
Mikä merkitys mikroglioilla eli aivojen immuunisoluilla on MS-taudin kehittymisessä? Voiko kantasolujen avulla löytyä sopivia lääkeainekohteita? Tätä selvitetään Tampereen yliopiston neuroimmunologian tutkimusryhmässä. Tutkijakollegiumin post doc -tutkija ja solubiologi Tanja Hyvärinen toivoo, että MS-taudin kantasolumallien avulla voitaisiin selvittää tautimekanismeja sekä löytää mahdollisia lääkeaineita hillitsemään sairauden etenemistä.
Kantasolut tutkijan työkaluna
Solubiologi Tanja Hyvärinen toimii post doc -tutkijana Lääketieteen ja Terveysteknologian tiedekunnassa Tampereen yliopistossa. Hän on mukana akatemiatutkija Sanna Hagmanin tutkimusryhmässä, joka selvittää MS-taudin patogeneettisiä eli tautia aiheuttavia mekanismeja. Tutkimuksen tavoitteena on luoda keskushermoston tulehdusmalli hyödyntäen ihmisen kantasoluja ja organ-on-chip -teknologiaa.
Kantasolut ovat elimistön erilaistumattomia soluja, jotka pystyvät jakaantumalla tuottamaan sekä uusia kantasoluja että erilaistuneita soluja, kuten hermoston soluja.
– Kiinnostuin jo opiskeluaikana kantasoluista, jonka jälkeen kantasolututkimus on vienyt mennessään. Ne ovat mielenkiintoinen työkalu sairauksien mallintamisessa ja uusien hoitojen kehittämisessä esimerkiksi hermoston sairauksissa, Hyvärinen kertoo.
Aivojen immuunisolujen yliaktivaatio voi edistää MS-taudin etenemistä
MS-tauti eli multippeliskleroosi on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyyn vaikuttava keskushermoston tulehduksellinen sairaus. MS-tauti on autoimmuunisairaus, joka tarkoittaa, että elimistö hyökkää omia kudoksiaan vastaan. MS-tautia aiheuttavia tekijöitä ei kunnolla tunneta, mutta sekä ympäristötekijöillä että perintötekijöillä on vaikutusta. Vaikka parantavaa hoitoa tai ehkäisykeinoja ei ole, taudin kulkua voidaan hidastaa lääkkeillä. Taudin oireet ovat hyvin vaihtelevat: yleisimpiin oireisiin kuuluu muun muassa näkö- ja tuntoaistin häiriöt sekä lihasheikkous.
– Tutkimme aivojen immuunisolujen, mikrogliojen, merkitystä MS-taudin patogeneesissä. Mikroglia-solujen tehtävänä on huoltaa aivoja ja huolehtia niiden immuunipuolustuksesta, mutta sairaustilassa, kuten MS-taudissa niiden yliaktivaatiolla voi olla myös haitallisia vaikutuksia, Hyvärinen selittää.
– Tutkimuksessa hyödynnetään MS-potilaiden verisoluista tehtyjä kantasolulinjoja, jotka kantavat MS-taudin geneettisiä riskitekijöitä. Näistä tuotetaan mikroglioja laboratoriossa. Laboratoriomallin avulla voidaan tutkia mahdollisia mikrogliojen häiriöitä ja tulehduksellista aktivaatiota, mikä voi olla osatekijänä MS-taudin etenemisessä, Hyvärinen kuvailee.
Tulevaisuus on kantasolututkimuksen puolella
Kantasolututkimuksen tulevaisuudennäkymät ovat lupaavat. Kantasolututkimus tarjoaa ihmisperäisen mallin sairauksien synnyn ja kehityksen tutkimukseen. Lisäksi sen avulla voidaan ymmärtää sairauksien geneettisten riskitekijöiden merkitystä. Myös Hyvärinen on toiveikas tutkimuksen tulevaisuuden suhteen.
– Toivon, että tulevaisuudessa MS-taudin kantasolumallien avulla voitaisiin selvittää tautimekanismeja sekä testata ja löytää mahdollisia lääkeaineita hillitsemään MS-taudin etenemistä.
Avainsanat: MS-tauti, multippeliskleroosi, kantasolu, kantasolututkimus, kantasolumalli, immuunisolut, mikroglia, Tampereen yliopisto, tutkijakollegium