Ville Suuronen

Illiberaali demokratia voi rajoittaa sinunkin oikeuksiasi


Illiberaalin demokratian vaikutukset tuntuvat kaikkialla Euroopassa, sanoo Tampereen Yliopiston tutkijakollegiumin tutkija Ville Suuronen. Esimerkkinä hän mainitsee Puolan, jossa on alettu rajoittamaan aborttioikeutta. Suurosen tutkimus auttaa ymmärtämään poliittisia kehityslinjoja aikana, jolloin uudenlaiset ääriliikkeet saavat aiempaa laajempaa kannatusta länsimaisissa liberaalidemokratioissa.

Yksilön vapaus on yksi liberaalin demokratian kulmakivistä. Konsensus, avoin keskustelu ja kompromissit muodostavat perustan valtiolle, joka ajaa ensisijaisesti yhteiskunnan yleistä etua eikä enemmistön tai itsevaltiaan tyranniaa. Nykyisin liberaali demokratia ymmärretään entistä laajempana käsitteenä, johon kuuluu yksilön vapauden lisäksi muun muassa ihmis- ja perusoikeuksien kunnioittaminen, uskonnon- ja sananvapaus, vapaat ja reilut vaalit sekä tasa-arvo. Kylmän sodan päättymisestä lähtien liberaalia demokratiaa on yleisesti pidetty hegemonisena poliittisena järjestelmänä. Viime aikoina erilaiset autoritaarisemmat demokratian muodot ovat kuitenkin kasvattaneet vaikutusvaltaansa sekä läntisessä Euroopassa että sen ulkopuolella.


Illiberaali demokratia kaventaa yksilöiden oikeuksia ja keskittää päätösvaltaa

Illiberaalit demokratiat säilyttävät osan demokratian perusperiaatteista, mutta yhdistävät niitä autoritaarisiin piirteisiin. Esimerkiksi poliittiset päättäjät saatetaan valita jonkinlaisilla vaaleilla, mutta päätöksentekoprosessi ei ole läpinäkyvä, eivätkä yhteiskunnan keskeiset instituutiot ole riippumattomia. Illiberaalit puolueet pyrkivät usein keskittämään päätösvallan tietyille kansalaisille sulkien samalla erilaiset vähemmistöt kansan ja poliittisen päätöksenteon ulkopuolelle. Poliittisen ilmapiiriin kuuluvat erilaiset uhkakuvat ja vastakkainasettelut, joiden avulla vallan keskittämistä pyritään legitimoimaan. Tutkija Ville Suuronen Tampereen yliopistosta pyrkii tutkimuksessaan ymmärtämään Euroopassa viime vuosikymmeninä levinneen illiberaalin demokratian luonnetta, historiaa, ja poliittisia tavoitteita.

Illiberaalin demokratian kehitys tuntuu kaikkialla, niin Euroopan, yksittäisten kansallisvaltioiden, kuin yksilöidenkin elämässä, Suuronen kertoo.

– Euroopan tasolla keskustellaan esimerkiksi Unkarin asemasta Euroopan unionissa ja yhteiseurooppalaisesta liberaalista arvomaailmasta. Yksittäisten kansallisvaltioiden tasolla valtiot kuten Unkari ja Puola ovat rajoittaneet joitain yksilön perusoikeuksia, kuten Puola aborttioikeutta.

Keskustelu illiberaalista demokratiasta roihahti kunnolla vuonna 2014, kun Unkarin pääministeri Viktor Orbán julisti avoimesti Unkarin hylkäävän liberaalin demokratian ja alkavan pyrkiä kohti illiberaalia demokratiaa. Suurosen mainitsema Puolan aborttioikeuden rajoittaminen tapahtui 2020–2021.

– Tutkimukseni auttaa ymmärtämään poliittisia kehityslinjoja aikana, jolloin uudenlaiset ääriliikkeet saavat aiempaa laajempaa kannatusta länsimaisissa liberaalidemokratioissa, Suuronen summaa.

Avainsanat: valtio, demokratia, liberaali demokratia, illiberaali demokratia, yksilön oikeudet, Tampereen yliopisto, Tutkijakollegium