Mitä pääainetta opiskelit?
Itsellä pääaineen valinta ei ollut etukäteen itsestäänselvyys, vaan päätös syntyi itseä kiinnostavien kurssivalintojen myötä opiskeluiden edetessä.
Vastasiko opintojen sisältö työelämän tarpeita?
Kyllä ja ei. Yhdyskuntarakentamisen kenttä on laaja, joten täydellinen täsmäopiskelu juuri omaan tulevaan työtehtävään varsin mahdoton toteuttaa, eikä tarvekkaan. On hyvä, että opiskeluihin sisältyy erilaisia osa-alueita. Vaikkei kaikkea tarvitse hallita, on hyvä olla käsitys mitä eri asioita tulee huomioida käytännössä.
Mitä olisi pitänyt opiskella/opettaa enemmän?
Rakennetussa ympäristössä tehtäviä kokonaisuuksia ja huomioitavia asioita. Olemassa olevat rakennukset, kunnallistekniikka, erilaiset ulkoisten tekijöiden aiheuttamat rajoitteet (liikenne, tärinä, kuivatus, melu etc.) aiheuttavat usein määräävimmät rajoitteet. Esimerkiksi opintojen loppuvaiheeseen sijoittuva case-tyyppinen ”urbaanin ympäristön maanrakennus” voisi olla hyvin valaiseva kurssi siitä, millaisista tekijöistä suurimmat haasteet infrarakentamisessa muodostuu rakennetussa ympäristössä. Tosin en tunne nykyisiä kurssisisältöjä joten sellainen voi jo sisältyä opetukseen.
Oliko jotain mitä pidit opintojen aikana tarpeettomana, mutta joka sitten osoittautuikin tarpeelliseksi?
Esimerkiksi pohjatutkimukset. Opiskeluissa tulivat hieman irrallisena kokonaisuutena vastaan ja niiden yhdistäminen käytäntöön oli hieman hankalaa. Käytännössä kuitenkin pohjatutkimusmenetelmät ja mahdollisuuksien hallitseminen tuo sujuvuutta tekemiseen.
Mikä yksittäinen asia opinnoistasi jäi erityisesti mieleen?
Tylsistäkin asioista tulee mielenkiintoisia kun asiat kohtaa käytännössä. Luentosali on sinällään huono paikka opiskella rakentamista, mutta kun ongelman saa sidottua käytäntöön asiat saa uuden puolen. Kaikki alalla työskentelevien pitämät luennot toteutuneista kohteista ja haasteista olivat itselle kaikista mielenkiintoisimpia. Harjoitustyöt ovat myös hyvä tapa oppia ongelmanratkaisua ja ratkaisun raportoimista.
Kannustaisin myös aktiivisuuteen luennoilla. TTY:llä on tarjolla hyvinkin korkeatasoista opetusta maa- ja pohjarakentamisen piiristä, kannattaa käyttää tilaisuus hyväksi ja esittää kysymyksiä asiantunteville luennoitsijoille. ”Tyhmät kysymykset” ovat usein niitä mitä kukaan muukaan ei viitsi kysyä mutta mitä kaikki miettivät hiljaa itsekseen. Siinä tekee palveluksen myös kurssikavereille.
Oliko joku asia, jonka opit ’huomaamattasi’, eli siten, että et varsinaisesti tiedostanut kyseistä asiaa tai valmiutta opiskelevasi?
Paljon oli yksittäisiä asioita joiden merkitys on kirkastunut vasta työelämässä. Monesta luennosta voisi saada enemmän irti heti sen jälkeen kun asiaan on törmännyt käytännössä, mikä tietysti on hieman nurinkurinen tilanne. Tämän vuoksi oman alan työharjoittelu on erittäin suositeltavaa jo ensimmäisistä kesätöistä lähtien. Lisää varmasti opiskelumotivaatiota! Työ on enemmän ja vähemmän ongelmanratkaisua, jolloin kyky soveltaa aiemmin opittua on jatkuvasti läsnä.
Onko opiskeluaikana syntyneistä verkostoista ollut myöhemmin hyötyä?
Ehdottomasti, ala on rajallisen kokoinen ja tuttuihin törmää väistämättä. Kannattaa ehdottomasti tutustua jo opiskeluvaiheessa mahdollisimman hyvin mahdollisesti tuleviin työkavereihin, asiakkaisiin, tilaajiin ja asiantuntijoihin.
Millaisissa harjoittelupaikoissa olit opiskeluaikanasi – mitä hyötyä harjoittelusta oli opintojen kannalta?
Ensimmäisinä vuosina työmiehenä erilaisilla työmaalla mm. purku-urakoitsijalla. Sitten ELY-keskuksella harjoittelijana päällysteurakoiden hoidossa, ja viimeiset vuodet nykyisen työnantajan palveluksessa suunnittelijaharjoittelijana. Lisäksi tein opiskelujen ohessa pari viimeistä vuotta myös tuntitöitä kurssiassarin tehtävissä. Oman alan harjoittelut kannattaa ehdottomasti aloittaa jo heti ensimmäisestä kesästä, jo työmiehenä/apumiehenä saa korvaamatonta kokemusta ja näkemystä käytännön toteutuksesta. Suosittelen ehdottomasti kokemuksen hankkimista myös ruohonjuuritasolta. Käytännön työt antavat motivaatiota opiskeluun ja toimivat linkkinä luentojen ja ”todellisuuden” välillä.
Olitko opiskelijavaihdossa – mitä hyötyä/etua/mahdollisuuksia vaihdossa olemisesta jäi ”käteen”?
Olin viimeisenä vuotena vaihdossa Malesiassa. Suurin anti vaihdosta on erilaisten ihmisten ja kulttuurien kohtaaminen ja omista turvallisista arkirutiineista irrottautuminen. ”Ammatillisesti” vaihdosta en juurikaan kokenut hyötyväni mutta sitäkin enemmän jäi kokemusta elämästä ja ihmisistä. Työelämään kiiruhtamisen vuoksi ei kannata jättää vaihtoa tekemättä, oravanpyörä jaksaa kyllä odottaa. Vaihtarikokemus tulee varmasti olemaan yksi ikimuistoisimmista kokemuksista koko elämän aikana. Suosittelen kaikille lämpimästi. Suoritetuista opinnoista huolimatta Itsellä jäi vaihdosta käteen myös kv-toimiston lasku apurahan takaisinperinnästä. Kannattaa olla tarkkana ku porkkana.
Osallistuitko aktiivisesti teekkaritoimintaan – mitä etua/mahdollisuuksia/hyötyä koit saavasi?
Olin aktiivisesti mukana TTY:n kiekkoporukassa, vaikka silloinen toiminta sisälsi jopa antiteekkarihenkisyyttä, oli kyse kuitenkin teekkareista. Toiminta antoi hyvää vastapainoa opiskelulle ja keräsi kokoon samanhenkisiä opiskelijoita. Suosittelen rohkeasti ”oman porukan etsimistä” kaikista kerhoista ja teekkaritoiminnasta, joita TTY:ltä löytyy varmasti jokaiselle. Tutuista kasvoista omasta opiskeluyhteisöstä on varmasti iloa ja hyötyä myös myöhemmin työelämässä.
Ovatko työelämän tarjoamat haasteet vastanneet odotuksiasi?
Odotettua enemmän. Opiskellessa kurssien sisällön perusteella yhdyskuntarakentamisesta sai monesti hieman tylsähkön mielikuvan. Työelämän tehtävät ovat paljon muutakin kuin maa-ainesten kaivamista ja tutkimista ja taulukoiden selailemista. Infrapuolen monipuolisuus viehättää, töitä saa tehdä niin talo-, väylä-, silta-, ympäristö-, maisema-, kuin vesirakentamisenkin parissa. Kyky yhdistää teoria käytännön toteutukseen on välttämätön. Harvoin on myöskään yhtä ainoaa totuutta, vaan usein kukin joutuu tekemään oman parhaan arvauksensa asiasta.
Terveisesi nykyisille raksateekkareille tai sellaiseksi aikoville
Antakaa infrarakentamiselle mahdollisuus. Ala kaipaa uusia tekijöitä, ideoita ja osaamista myös jatkossa. Maanrakentajien haasteet eivät ainakaan vähene tulevaisuudessa.