Infra-alan tuottavuuden laahaamisesta on puhuttu jo yli 50 vuotta. Ainakin niin pitkään tuottavuus on näyttänyt kuolleen miehen sydänkäyrältä. Rakennusteollisuus on teollisuusalojen jumbona kaikkien teollisuusalojen joukossa. Viime vuonna maatalouskin meni infra-alan ja koko rakennusalan ohi tuottavuudessa.
Infra-alalla on toki tehty tuottavuutta parantavia toimia jo pitkään. Esimerkiksi koneohjauksen laaja käyttöönotto teki vuosikymmen sitten pienen portaan muuten melko suoralle tuottavuuskäyrälle. Käppyrä ei kuitenkaan ole lähtenyt nousuun kovalla kulmakertoimella.
ProDigial-tutkimusohjelmassa on tavoitteena parantaa infra-alan tuottavuutta. Ohjelmassa toteutetaan kymmeniä tuottavuutta parantavia kehityshankkeita eri kaupungeissa ja Väylävirastossa Tutkimuskeskus Terran, tilaajien ja ison yritysjoukon asiantuntemuksella. Tavoitteena on saada tutkimushankkeissa kehitetyt uudet konseptit laajasti käyttöön alalla, jottei toimijoiden tarvitse keksiä pyörää aina uudelleen.
Tuottavuutta parantavien toimintamallien laaja käyttöönotto on kuitenkin haasteellista. Katseet kääntyvät ensisijaisesti tilaajiin. Vanha viisaus on, että ”Suomi tehdään hankkimalla”. Uudet käytännöt saadaan parhaiten leviämään koko maahan, kun tilaajat hankkivat toimeksiannot niin, että hankinta mahdollistaa uusien innovaatioiden testaamisen ja edelleen jalostamisen. Ensimmäinen ongelma on se, että tilaajat usein määrittelevät itse, miten toimeksianto tulee toteuttaa. Jos suunnittelija tai urakoitsija ehdottaa uudenlaista tapaa, tarjous ei yleensä menesty kilpailussa. Toiseksi toimeksiantojen hankinta ei mahdollista – usein hinnan takia – innovatiivisuutta hankkeissa. Yrityksillä on valmiuksia innovoida, kunhan se mahdollistetaan.
Tilaajien lisäksi katseet kääntyvät tuottajiin. Alalla vallitsee valitettava ”vedättämisen kulttuuri”. Jos tilaaja ei valvo tosi tarkasti esimerkiksi katutyömaita, urakoitsija saattaa tinkiä laadusta tai ei toteutakaan hanketta tarjouksen tai sopimuksen kirjausten mukaisesti. Usein tilaajilla ei ole resursseja valvoa hankkeiden toteutusta niin tarkasti, että kaikki tekemisen ja laadun alitukset huomattaisiin. Alalla on toki luottamusta tilaajien ja yritysten välillä, mutta paljon siinä on myös kehitettävää.
Yksi iso syy tuottavuuden parantamisen tahtotilan heikkoon kehitykseen on tietynlainen henkinen lama. Jos joku tilaaja tai yritys on kehittänyt hyviä toimintamalleja, niiden käyttöönotto muissa organisaatioissa törmää usein kommentteihin: ”Ei se meillä toimi… meillä on eri systeemit… ei meillä ole resursseja… me olemme jo paljon edellä muita kaupunkeja…” Tarvitsemme yhteen hiileen puhaltamista, entistä parempaa luottamusta sekä rohkeutta innovaatioiden edistämiseen ja käyttöönottoon. Suomessa on paljon osaamista, kun se saadaan kunnolla käyttöön. Hankinta on tärkeässä roolissa innovaatioiden mahdollistamisessa.
