Mistä aiheesta teit diplomityösi ja mitkä olivat sen päätulokset?
Diplomityöni aihe oli ”Radan rakennekerrosten kuormitusvasteen mittaaminen Kaitjärven monitorointiasemalla”. Työssäni analysoin monitorointien onnistuneisuutta sekä tarkastelin erilaisista kalustoista aiheutuvien kuormitusten suuruuksia. Tulosten perusteella suurin osa maanpaine- ja siirtymäantureista toimi johdonmukaisesti. Yhdellä maanpaineanturitasolla havaittiin epäjohdonmukaisuutta, joka todennäköisesti johtui siitä, ettei maa ollut tiivistynyt riittävän hyvin asennusvaiheessa. Pakkaskaudella maa odotetusti jäätyi ja muodosti jäykemmän rakenteen, mikä voitiin havaita laskevista mittaustuloksista. Kalustotarkasteluissa havaittiin merkittäviä eroja eri kalustojen kuormitusvaikutuksissa. Erityisesti Sr3- ja Dr20-vetureiden aiheuttamien maanpaineiden suuruudet poikkesivat selvästi toisistaan. Erot kuormitusten suuruuksissa ovat todennäköisesti selitettävissä erilaisilla telirakenteilla. Tulosten perusteella raskaampi 6-akselinen Dr20 jakaa kuormia teliensä avulla tasaisemmin kuin Sr3. Lisäksi tuloksista voitiin huomata venäläisen kaluston lovipyöristä aiheutuvia suuria kuormituspiikkejä.
Työ on saatavissa Treposta: Radan rakennekerrosten kuormitusvasteen mittaaminen Kaitjärven monitorointiasemalla – Trepo
Mistä sait diplomityön aiheen?
Neljännen vuoden keväänä otin yhteyttä infrarakenteiden professoriin, jonka kanssa keskustelimme mahdollisista diplomityön aihealueista. Toiveenani oli tehdä diplomityö geo- tai rata-aiheista. Kesälomien jälkeen Tutkimuskeskus Terran rataryhmästä otettiin yhteyttä. Heillä oli yliopiston ja Väyläviraston yhteistyössä rakentaman monitorointiaseman tiimoilta diplomityöaihe tarjolla. Työssä yhdistyisivät ratarakenteet ja geotekniikka, joten päätin ottaa aiheen vastaan.
Mitkä olivat tärkeimmät prosessissa oppimasi asiat?
Diplomityöprosessin aikana oppi valtavasti uutta, mutta ehkä tärkeimpänä voisin mainita järjestelmällisen ja pitkäjänteisen työn merkityksen. Diplomityön alussa koko projekti tuntui valtavan suurelta ja ajatus sen valmistumisesta kaukaiselta haaveelta. Tein itselleni karkean viikkokohtaisen tuntitavoitteen, jonka mukaan joka viikko tulisi tehtyä vähintään noin 20 tuntia. Pikkuhiljaa viikko viikolta työ alkoi muodostua. Projektin edetessä huomasin myös, ettei tutkimus ole aina yksiselitteistä, vaan mahdollisia vaihtoehtoja on useita.
Miten opintosi tukivat diplomityön tekemistä? Entä työssäkäynti?
Rautatie- ja geotekniikan kursseista oli työssäni eniten hyötyä. Aihe sinänsä oli itselleni täysin uusi, sillä monitorointia ja sen taustalla toimivaa tekniikkaa ei juurikaan opinnoissa opiskeltu. Työkokemukseni ratageotekniikan parista auttoi hahmottamaan ja ymmärtämään rakenteessa tapahtuvia ilmiöitä.
Mitä muuta haluaisit tuoda esille opinnoista tai diplomityöstä?
Kaiken kaikkiaan suorittamani opinnot ovat olleet monipuolisia ja kattavia. Uskon, että yliopistosta saamillani opeilla tulen varmasti pärjäämään työurani alkutaipaleella. Vaikka nykypäivänä etäopinnot ovat melko yleisiä ja houkuttelevalta kuulostava vaihtoehto, kannustaisin siitä huolimatta osallistumaan luennoille ja erilaisiin opetustapahtumiin. Itse koen, että juuri paikan päällä läsnäolevana olen saanut mahdollisuuden kysyä tarkentavia kysymyksiä, joiden avulla olen saanut laajemman kuvan käsitellyistä aiheista. Lisäksi luennoitsijoilta on tarpeen tullen saanut helposti apua pieniin ja miksei myös suurempiin ongelmiin, joita harjoitustöiden edetessä on tullut vastaan. Oman kokemukseni mukaan opetustapahtumiin kannattaa osallistua, vaikka niistä ei läsnäolopisteitä saisikaan!
Diplomityöni osalta olen erittäin tyytyväinen, että sain tehdä sen osana Tutkimuskeskus Terran rataryhmää. Työpisteeni sijaitsi lähellä ohjaajieni työpisteitä, joten apua oli helppo tarpeen tullen pyytää. Ohjausta ja tukea oli vaivatonta saada, minkä ansiosta työni edistyi eikä apua tarvinnut yleensä kauaa odottaa. Yliopiston puolelta ei myöskään tullut muuta työkuormaa, jolloin pystyin keskittymään pelkästään diplomityön tekemiseen.
Valmistuit juuri – mitä seuraavaksi?
Siirryn innolla kohti työelämän haasteita. Aloitan Swecolla täysipäiväisesti geoteknisen suunnittelijan roolissa. Olen työskennellyt samassa yrityksessä harjoittelijana kahtena edellisenä kesänä sekä myös hieman koulun ohessa.