Diplomityö löytyy osoitteesta https://trepo.tuni.fi/handle/10024/136205
Koepintarakenteiden rakentaminen, instrumentointi ja laadunvalvonta sekä ensimmäisen seurantajakson tulokset on esitetty Alina Reimanin diplomityössä (2019). Tutkimuksen rahoittaja on Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY.
Juho kertoo kokemuksiaan diplomityön tekemisestä:
Mistä aiheesta teit diplomityösi ja mitkä olivat sen päätulokset?
Työssä tutkittiin Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen rakennettujen kaatopaikan koepintarakenteiden toimintaa tarkkailujakson (1.12.2020 – 30.6.2021) aikaisten seurantatuloksien ja niiden perusteella tehtyjen vesitaselaskelmien avulla. Lisäksi työssä tarkasteltiin koerakenteiden rakennekerroksissa käytettyjen jätteenpolton pohjakuonan lajitteiden ja pieniä määriä rakennusjätettä sisältävän ylijäämämaan, Helsinki-moreenin, vaikutuksia läpi suotautuvaan veden laatuun ja sen perusteella arvioitiin niiden vaikutuksia ympäristöön.
Tutkimuksen tuloksien perusteella Valtioneuvoston asetuksen kaatopaikoista (VNa 331/2013) periaatteiden mukaisesti rakennettu pintarakenne, jossa on puolen metrin paksuinen kuonabentoniitista rakennettu tiivistyskerros, esti tehokkaimmin veden suotautumista koerakenteen läpi. Myös koerakenne, jossa on bentoniittimatto tiivistyskerroksena, esti veden suotautumista jätetäyttöön tehokkaasti. Kapillaarisulkurakenne ei tuloksien perusteella ollut tehokas pintarakenne, koska suurin osa pintarakenteeseen päätyvästä vedestä suotautui sen läpi.
Veden laadunseurantatuloksien perusteella Helsinki-moreenista liukenevien haitta-aineiden pitoisuudet ja sähkönjohtavuus olivat pääsääntöisesti pieniä. Jätteenpolton pohjakuonasta liukenevien haitta-aineiden pitoisuudet ja kerroksista purkautuvan veden sähkönjohtavuus olivat suurempia kuin Helsinki-moreenin, mutta sähkönjohtavuus oli laskenut selvästi ensimmäisiin, vuonna 2018 dokumentoituihin tuloksiin verrattuna. Jätteenpolton pohjakuonan rakeisuuden havaittiin vaikuttavan haitta-aineiden liukoisuuteen: karkearakeisen kuonan läpi suotautuvan veden haitta-ainepitoisuudet olivat pääsääntöisesti pienempiä kuin hienorakeisen kuonan läpi suotautuvan veden pitoisuudet.
Mitkä olivat tärkeimmät prosessissa oppimasi asiat?
Diplomityön aikana opin paljon uutta esimerkiksi kaatopaikan pintarakenteisiin ja jätteenpolton pohjakuonaan liittyen. Opin myös hakemaan ja vertailemaan lähdetietoa sekä kirjoittamaan tieteellistä tekstiä. Diplomityö oli itselleni ensimmäinen pidempi projekti, jossa olen ollut mukana. Pääsin näkemään ja osallistumaan moniin projektin eri vaiheisiin, mistä on varmasti hyötyä jatkoa varten.
Opin prosessin aikana mielestäni myös paljon uutta Microsoft Excelistä. Diplomityössä pääsin tekemään Excelillä paljon erilaisia kuvia ja taulukoita, jotka muodostuivat ajoittain suurista datamääristä.
Miten opintosi tukivat diplomityön tekemistä?
Minun opintojeni pääaine on ympäristötekniikka. Opintoihini on kuulunut useita vesihuoltoon liittyviä kursseja sekä kemian kursseja, joista mielestäni oli hyötyä koerakenteista purkautuvien vesien laadullisessa tarkastelussa. Kurssien harjoitustöistä olen myös oppinut tiedonhakua ja oikeita viittaustekniikoita, mikä helpotti kirjoitusprosessia.
Mitä muuta haluaisit tuoda esille diplomityöstä?
Diplomityön tarkkailujakson aikana pääsin kerran kuukaudessa käymään työreissulla koerakenteilla. Diplomityöhön kuului 3 vesinäytteenottoa ja 6 kenttämittauskertaa, jolloin mittasin koerakenteiden rakennekerroksista purkautuneiden vesien laatua ja vedenpinnan korkeuksia. Nämä vierailut Ämmässuolla olivat itselleni mieluisia, koska kenttäpäivät olivat hyvää vastapainoa kirjoittamiselle ja ne toivat todella hyvin konkreettisuutta diplomityöprosessiin.
Valmistut juuri – mitä seuraavaksi?
Aloitan vuoden 2022 alusta suunnittelijana Vahanen Environment Oy:ssa, jossa olen työskennellyt toukokuusta 2020 alkaen. Työtehtäviini kuuluvat muun muassa pilaantuneiden alueiden tutkimusten ja kunnostusten, yhdyskuntasuunnittelun ja jätehuollon hankkeiden suunnittelutehtävät.
