Viestinnällä ja vuorovaikutuksella voidaan vähentää uusiomateriaalihankkeiden herättämää vastustusta

Sirpa Väisänen

Sirpa Väisäsen diplomityötutkimuksen perusteella viestinnällä ja vuorovaikutuksella voidaan vähentää uusiomateriaalihankkeiden herättämää vastustusta ja ns. NIMBY-ilmiötä sekä arkipäiväistää niiden käyttöä. Uusiomaamateriaaleja on tutkittu ja käytetty jo 1990-luvulta lähtien, ja julkaisuja ja ohjeita uusiomaamateriaalien käytöstä on runsaasti, mutta edelleen tiedonpuute rajoittaa käyttöä ja aiheuttaa ennakkoluuloja rakennusalan toimijoissakin.

YGOFORUM käynnisti keväällä 2020 Tampereen yliopistossa kaksi opinnäytetyötä viestinnän vaikutuksista uusiomateriaaleja hyödyntävien infrahankkeiden toteutumiseen ja etenemiseen. Diplomityönä toteutettu, infrahankkeiden toimintatapoihin keskittyvä selvitys valmistui juuri ennen joulua ja puheviestinnän gradututkimuksena hankkeista käytävän julkisen keskustelun sisältöön ja muotoon keskittyvä tutkimus valmistuu lähiaikoina. Grudua tekee Taru Erma informaatiotekniikan ja viestinnän tiedekuntaan, ja diplomityön rakennustekniikan koulutusohjelmaan teki Sirpa Väisänen.  Molempien opinnäytetöiden tuloksia esiteltiin Ygoforumin webinaarissa 28.10.2020.

Sirpa Väisäsen diplomityö löytyy tästä linkistä:   https://trepo.tuni.fi/handle/10024/124374

Annetaan Sirpan kertoa itse diplomityöstään:

Mistä aiheesta teit diplomityösi ja mitkä olivat sen päätulokset?
Aiheeni oli osin poikkitieteellinen ja se käsitteli viestintää ja vuorovaikutusta infrarakentamisen kiertotaloudessa. Tutkimuksessa selvitettiin kirjallisuustutkimuksella, millaista ohjeistusta ympäristöviestinnästä on, sekä sähköisellä kyselyllä ja asiantuntijahaastatteluilla kuinka paljon ja millaista vastustusta uusiomaarakentamiseen ja uusiomateriaaleihin kohdistuu ja millainen vuorovaikutus ja viestintä edistää hanketta ja toimijaa parantamaan hyväksyttävyyttä ja saavuttamaan sosiaalisen toimiluvan uusiomaarakentamiselle. Lisäksi tapaustutkimuksena tarkasteltiin neljää erilaista uusiomaarakentamiskohdetta, niiden toteutunutta viestintää ja niissä esiintynyttä vastustusta.

Tutkimuksen perusteella havaittiin uusiomaarakentamisessa vallitsevan edelleen tiedonpuutetta. Tieto on joko liian siiloutunutta ainoastaan asian parissa työskenteleville asiantuntijoille eikä sitä löydetä tai se on kieleltään ja käsitteiltään liian vaikeasti ymmärrettävää. Tiedonpuute lisää pelkoja, joka puolestaan aiheuttaa vastustusta. Myös vaikuttamismahdollisuudet ovat maallikoille vieraita, eikä annettu palaute välttämättä johda suoraan haluttuun lopputulokseen, mikä saattaa lisätä vastustusta. Näin voi olla esimerkiksi, jos palautetta annetaan hankkeen väärässä vaiheessa tai väärälle henkilölle, eikä asia virheellisen menettelytavan vuoksi etenekään.

Oikea-aikainen ja ennakoiva viestintä, joka on rehellistä, avointa ja vuorovaikutuksellista, osaltaan hälventää niin uusiomateriaaleihin kuin hankkeeseenkin kohdistuvaa vastustusta. Sitä mukaa kun uusiomateriaalit ja niiden käyttö arkipäiväistyvät ja käytännöt vakiintuvat, myös niihin kohdistuvat ennakkoluulot häviävät.

Vaikuttiko koronaepidemia tutkimuksen tekemiseen?
Tutkimuksen alussa koin, että ihmisiä oli ajoittain haastavaa saada kiinni, koska olosuhteiden pakosta muuttuneet työtavat ja töiden organisointi vei heidän aikaansa muiden kiireiden ohella. Olosuhteiden vakiinnuttua työ eteni ehkä jopa ripeämmin kuin ns. normaaliaikana olisi ehkä edennyt. Kaikki haastattelut saatiin tehtyä tiiviissä aikataulussa Teamsin kautta etänä. Muutoinkin olen kokenut työurallani, että etätyöskentely sopii itselleni paremmin silloin, kun kyseessä on keskittymistä vaativa työtehtävä.

Mitkä olivat tärkeimmät prosessissa oppimasi asiat?
Olin aiemmin työelämässä ollut mukana uusiomateriaalien käyttöä sivuavissa projekteissa, mutta vasta nyt sisäistin kokonaisuutta paremmin. Myös viestinnän ja vuorovaikutuksen merkityksellisyys hankkeiden onnistuneessa läpiviennissä oli erittäin kiinnostava näkökulma tutkittavaksi. Koska ammattikorkeakoulussa tekemästäni insinöörityöstä oli jo vierähtänyt aikaa, tieteellisen kirjoittamisen periaatteiden päivittäminen tuntui hyvältä.

Miten opintosi tukivat diplomityön tekemistä?
Uusiomateriaalien käyttöä ei perusopinnoissani käyty juurikaan läpi. Koska tein aiemmat opintoni virkavapaalla jo useita vuosia sitten ja diplomityöni tekeminen oli työ- ja perhekiireiden vuoksi viivästynyt, piti muistia osin virkistää aivan peruskäytäntöjen puolesta. Itse diplomityön tekeminen vastasi melko hyvin sitä, millaiseksi muistin myös insinöörityöni tekemisen aikanaan.

Mitä muuta haluaisit tuoda esille opinnoista tai diplomityöstä?
Kiitän ohjaajiani ja asiantuntijoista koostuvaa työni ohjausryhmää monista mielenkiintoisista ja näkökulmaani avartaneista keskusteluista. Yhteistyö alan todellisten asiantuntijoiden kanssa on todella hedelmällistä ja tuo keltanokallekin intoa perehtyä asioihin laajemmin. Arvostan myös heidän antamaansa aikaa työlleni, muiden kiireiden ohessa.

Valmistuit juuri –  mitä seuraavaksi?
Hetken aikaa olen vielä luottamustoimiin sidottuna. Kohta juhlitaan myös perheen kuopuksen kolmivuotissynttäreitä. Tämän jälkeen olen hiljalleen avoinna uusille haasteille, ja pyrin oppimaan uutta. Vierivä kivi ei sammaloidu.