Arachne-verkoston perustamisidea sai alkunsa Göteborgin yliopiston antiikintutkijoiden Lena Larsson Lovénin ja Agneta Strömbergin (1951–2019) toimesta. Suomessa heidän pitkäaikaisia yhteistyökumppaneitaan ovat olleet muun muassa Tampereen yliopiston Katariina Mustakallio ja Marja-Leena Hänninen. Myös professori Päivi Setälä oli mukana jo ensimmäisistä kokouksista lähtien.
Ensimmäinen Arachne-konferenssi järjestettiin Göteborgissa Ruotsissa vuonna 1997. Tämän jälkeen järjestettyjen konferenssien teemoina ovat olleet muun muassa avioliitto, perhe-elämä, valta, toimijuus, ikä ja ikääntyminen. Konferenssien pohjalta on syntynyt useita kokoomajulkaisuja, viimeisimpänä artikkelikokoelma Age, Ages and Ageing in the Greco-Roman World (2022), jonka toimittivat Mary Harlow ja Lena Larsson Lovén.
Tämän vuoden Arachne-konferenssi järjestettiin yhteistyössä Göteborgin ja Tampereen yliopiston sekä Ruotsin ja Suomen Rooman-instituuttien kanssa. Suurin osa konferenssin sessioista pidettiin Ruotsin instituutin tiloissa, lähellä Villa Borghesen puistoa. Poikkeuksena oli Marjatta Nielsenin keynote-esitelmä naisista etruskien yhteiskunnassa, joka järjestettiin torstai-iltana Gianicolo-kukkulalla, Suomen Rooman-instituutin väistötiloissa. Pohjoismaiden lisäksi tämän vuoden konferenssissa oli tutkijoita muun muassa Sydneysta, New Yorkista, Kentistä, Roomasta ja Venetsiasta.
Triviumin jäsenet pitivät konferenssissa useita esitelmiä. Christian Laes esitelmöi teemalla When the Emperor Gets Old: Old Age and Authority in Imperial Rome. Hän käsitteli, miten keisarien ikääntymistä ja vanhuutta kuvaillaan Suetoniuksen keisarillisissa elämänkerroissa ja Historia Augustassa. Laeksen mukaan hyvinä pidettyjen keisarien elämässä korkeaa ikää ei esitelty negatiivisessa valossa, kun taas huonoja keisareita luonnehdittaessa ikä nähtiin yhtenä syynä heidän kelvottomuuteensa imperiumin johtajina.
Laeksen jälkeen Triviumin väitöskirjatutkija Pia Mustonen esitelmöi aiheesta The afterlife of Livia, Diva Augusta. Kuten Mustonen esitelmässään osoitti, keisari Augustuksen vaimolla ja keisari Tiberiuksen äidillä, Livia Drusillalla (58 eaa.–29 jaa.) oli ainutlaatuinen asema Rooman keisarillisessa propagandassa vielä pitkän kuolemansa jälkeen. Esimerkiksi Livian syntymäpäivää juhlistettiin pitkälle 100-luvulle jaa. saakka, osana keisari Augustuksen keisarikulttia. Livian muisto eli kuitenkin vielä kauan senkin jälkeen, kun virallinen kultti oli jo unohtunut. Tässä suhteessa hänen asemansa keisarinnojen joukossa on poikkeuksellinen.
Elina Pyyn esitelmä Boundaries of the Body:Sexual and Non-Sexual Violence against Women in Roman Society and Culture käsitteli naisiin kohdistuvaa seksuaalista ja ei-seksuaalista väkivaltaa roomalaisessa yhteiskunnassa ja kulttuurissa. Pyy osoitti antiikin historiankirjoituksen ja lakitekstien pohjalta, kuinka roomalaisen ”vapaan naisen” idea on hyvin tulkinnanvarainen, ja kuinka erityisesti naisen rooli roomalaisessa yhteiskunnassa väkivallan näkökulmasta vaatii laajaa poikkitieteellistä keskustelua eri tutkimusperinteiden välillä.
Arja Karivieri esitelmöi aiheesta The magical power of hair in the Roman world. Esitelmässään Karivieri käsitteli hiusten merkitystä ja symbolista voimaa antiikin kulttuurissa. Karivierin mukaan hiuksilla oli tärkeä osa esimerkiksi osana magian harjoittamista ja toisaalta uhrilahjana. Monet antiikin kirjailijat kiinnittivät teksteissään huomiota hiuksiin, ja ne olivat useille ylpeydenaihe ja niillä oli myös merkitystä rakkauteen liittyvissä kysymyksissä.
Jussi Rantalan esitelmän aiheena oli Fighting the enemy and lacking masculinity in Roman historical narrative. Rantala muistutti, kuinka roomalaiseen maskuliinisuuteen kuului paitsi sotilaallinen kyky alistaa vastustaja, toisaalta myös tarvittaessa kyky kompromisseihin ja tietty maltillisuus. Rantalan mukaan jopa roomalaisissa taistelukuvauksissa, joita dominoi lähtökohtaisesti militantti, alistava maskuliinisuus, voidaan löytää viitteitä myös maltillisuutta ja kompromissikykyä korostavaan miehisyyteen.
Jaakkojuhani Peltosen Views of effiminacy and gendered ideology of war in Roman literature muistutti, että vaikka antiikin kulttuurissa, jossa sodankäynnillä on keskeinen rooli, maskuliinisuus vaikuttaa olevan hyvin luonnollista ja lähtökohtaisesti olennaista, oli se lopulta ennen kaikkea sosiaalinen konstruktio. Kyse oli oppimisprosesseista ja diskurssista, joka oli kulttuurissa saanut instituution aseman. Tästä lähtökohdasta Peltonen analysoi antiikin tekstejä, erityisesti sitä, miten naismaisuuden ja epämiehekkyyden kuvauksilla vahvistettiin sodan ideologiaa.
Marja-Leena Hänninen esitelmöi aiheesta The agency of non-élite women in urban society of Ostia in the early Imperial period. Hänninen käsitteli paperissaan eliitin ulkopuolisten naisten toimijuutta roomalaisessa Ostian satamakaupungissa. Piirtokirjoituksia lähteenään käyttäen Hänninen tutki naisten roolia perinteisen perheyhteisön tehtävien ulkopuolella, kuten ammatillisina tai uskonnollisina toimijoina, ja vertasi niitä myös eliitin naisten toimintaan sekä analysoi perhetaustan merkitystä naisten toimijuudelle.
Katariina Mustakallion esitelmä Domestic space, time and gender in Cato’s De Agricultura pureutui sukupuolen, perheenjäsenten ja muiden toimijoiden merkitykseen roomalaisella maatilalla Marcus Porcius Caton De Agriculturan perusteella. Cato oli tasavallan viimeisen vuosisadan tärkeimpiä hahmoja, joka korosti perinteisten roomalaisten hyveiden merkitystä. Mustakallio kiinnitti, Caton tekstiä analysoidessaan, huomiota erityisesti sukupuolen ja uskonnon sekä erilaisten tilojen merkitykseen roomalaisessa myöhäisen tasavallan kulttuurissa.
Triviumin tutkijoiden papereden lisäksi ohjelmassa oli todella monipuolinen valikoima antiikin sukupuolihistoriaan liittyviä eritelmiä. Konferenssin avasi Glenys Daviesin keynote-esitys otsikolla Women on Trajan’s Column, joka nimensä mukaisesti käsitteli keisari Trajanuksen voitonpylväässä esiintyviä naishahmoja. Itse pylväs pystytettiin vuonna 113 ja siinä olevat reliefit juhlistavat keisari Trajanuksen vuosina 101–102 ja 105–106 käymiä sotia Daakiassa. Pylvään kaikkiaan noin 2500 ihmisfiguurista vain noin 1 % on naisia. Kuten miespuolisten hahmojenkin kohdalla, myös naisten kuvauksissa asujen yksityiskohdilla ja kampauksilla erotetaan etnisiä ryhmiä ja yhteiskunnallisia luokkia toisistaan. Joitakin reliefien esittämiä tapahtumia on vaikea tulkita varmuudella, mutta naishahmoja esiintyy mm. kohtauksessa, jossa joukko siviilejä on vastaanottamassa roomalaisia sotilaita satamassa sekä keisari Trajanuksen suorittamaa uhritoimitusta todistavassa ihmisjoukossa. Yhdessä pylvään reliefissä naiset myös kiduttavat sidottuja sotavankeja soihduilla. (kuva tekstin alussa)
Toisen keynote-esitelmän otsikolla Etruscan Women and their Social Networks piti niin ikään pitkään Arachne-tutkijayhteisössä toiminut Marjatta Nielsen. Nielsen esitelmöi etruskien historiasta pohjautuen arkeologisiin ja epigrafisiin lähteisiin ja osoitti, että erityisesti hautakammiot osoittavat huomattavia paikallisia ja kronologisia eroja. Myös hautaustapojen perusteella on mahdollista tehdä tärkeitä huomioita; vaikka yleisesti perheiden hautaaminen yhteen paikkaan perustui miehen puolen sukulinjaan, voidaan myös havaita poikkeuksia. Tämä antaa tietoa naisten sosiaalisista verkostoista, myös heidän perheen ulkopuolisista suhteistaan ja verkostoistaan.
Muut esitelmät käsittelivät monia erilaisia sukupuoleen liittyviä teemoja, kuten maskuliinisuutta ateenalaisessa kulttuurissa, roomalaista sukupuoliajattelua, sukupuolin roolia työssä ja ammateissa, ruumiillisuutta antiikin kulttuurissa, uskonnon ja magian suhdetta sukupuoleen, etnisiä ja sosiaalisia identiteettejä, sekä maskuliinisuutta ja feminiinisyyttä kirjallisuudessa ja muussa intellektuaalisessa kulttuurissa.
Arachne-konferenssit ja niiden pohjalta tehdyt julkaisut ovat tarjonneet erinomaisen foorumin väitöskirjan tekijöille ja post doc tutkijoille, jossa he ovat voineet esiintyä ja kertoa tutkimustuloksistaan asiantuntevan tutkijayhteisön edessä. Se on antanut erinomaisen mahdollisuuden palautteen saamiselle ja omien tutkijaverkostojen luomiselle. Tämä taas on välttämätöntä tutkijanuralla. Toivottavasti Arachne-perinne tulee vastaisuudessakin jatkumaan.
Velut silva floreat.
Jaakkojuhani Peltonen & Jussi Rantala
Kirjoittajat ovat Tampereen yliopistossa väitelleitä antiikintutkijoita ja Triviumin jäseniä.