Projektit

Alla olevassa luettelossa on listattu Tampereen yliopistoon affilioituneiden Triviumin tutkijoiden laajoja, Suomen Akatemian tai säätiöiden rahoittamia tutkimusprojekteja. Jos tahdot oman hankkeesi listaan, pyydämme ottamaan yhteyttä osoitteeseen lauri.uusitalo@tuni.fi.

Käynnissä olevat projektit

Oppineet säkeet: Epideiktinen retoriikka ja kulttuuriset kertomukset luonnosta varhaisen uuden ajan alun yliopistossa (VERSITAS) (Akatemiaprofessorihanke 2026-2031)

Sari Kivistön akatemiaprofessorihankkeessa Oppineet säkeet: Epideiktinen retoriikka ja kulttuuriset kertomukset luonnosta varhaisen uuden ajan alun yliopistossa (VERSITAS) analysoidaan runouden ja retoriikan merkitystä luonnontieteiden historiassa varhaisen uuden ajan alun yliopistoissa. Myytit ja kulttuuriset kertomukset olivat tärkeä osa varhaista luonnontieteellistä kirjallisuutta ja luontokokemusta. Luonnon ymmärtäminen kulttuurisesta näkökulmasta edellyttää sen hahmottamisessa käytettyjen kirjallisten muotojen, lajien ja retoristen keinojen tuntemusta ja analyysiä. Hanke tuottaa uutta tietoa runouden, retoriikan ja luonnonhistorian suhteista sekä yleisemmin varhaisesta tilannerunoudesta ja retoriikan historiasta. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia 2026-2031.

Melioristisen kärsimyksen filosofian huippuyksikön (MePhiS) (Suomen Akatemian huippuyksikkö 2026-2033)

Sari Kivistön johtamassa Melioristisen kärsimyksen filosofian huippuyksikön (MePhiS) osahankkeessa ”Meliorismi ja kärsimys kirjallisuudessa ja kirjallisuudenfilosofiassa” tarkastellaan kirjallisuuden merkitystä kärsimystä koskevassa filosofisessa keskustelussa. Hanketta rahoittaa Suomen Akatemia 2026-2033.

Kestikievarit, työ ja sosiaalisuus uuden ajan alun Suomessa (Jalmari Finnen säätiö 2025-2027)

FT Jenni Lares tutkii kolmivuotisessa postdoc-hankkeessaan kestikievareita osana paikallisyhteisöä uuden ajan alun Suomessa. Kievareita on aiemmin tutkittu osana tie- ja liikennehistoriaa, ja sen mukaan kievariverkosto oli hajanainen ja toimimaton aina moderniin aikaan saakka. Kestikievari oli kuitenkin muutakin kuin kauttakulkupiste: se oli paikallisväestön sosiaalinen ja taloudellinen keskus, jonne tultiin juhlimaan ja viettämään aikaa. Miten kuva kievaritoiminnasta muuttuu, kun keskiöön nostetaan sen toiminta ja merkitys paikallisyhteisössä?

Projektin kotisivut

Miten noitavainot vältettiin 1600-luvun Suomessa? Toiminta ja kokemus vainojen hillinnässä (Suomen Akatemia 2023-2027)

Hanke tutkii, miten eri toimijat pyrkivät välttämään noituutta koskevien huhujen ja syytösten kiihtymisen oikeudenkäynneiksi ja oikeudenkäyntien kiihtymisen vainoiksi 1600-luvun Suomessa. Lähdemateraali on pääosin eri oikeusasteiden pöytäkirjoja. Tuloksia verrataan aiempaan tietoon vainoista ja pyrkimyksistä välttää niitä muualla luterilaisessa Euroopassa. Hankkeen tieteellinen vaikutus nousee sen tuottamasta uudesta noitavainoja koskevasta tiedosta sekä laajemmin vainojen historiaa muuttavista lähtökohdista ja menetelmistä. Sen yhteisknnallinen vaikutus tas nousee siitä, että hankkeen tuottama tieto on sovellettavissa myös niihin haasteisiin, joita esimerkiksi poliittiset, uskonnolliset tai kieleen liittyvät vainot ja syrjintä nykypäivän yhteiskunnille asettavat.

Projektin johtaja: Raisa Toivo
Muut jäsenet: Tiina Miettinen, Marko Lamberg

Projektin internetsivut

Kirjallinen sukupuutto (Koneen Säätiö 2023–2026)

Sari Kivistön hanke Kirjallinen sukupuutto tutkii katoamista kirjallisuushistoriallisena ilmiönä. Julkisuudessa keskustellaan paljon ja aiheellisesti luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä, mutta vähäisemmälle huomiolle on jäänyt kirjalliseksi sukupuutoksi kutsumamme katoavaisuuden muoto. Hanketta rahoittaa Koneen Säätiö (2023–2026).

Päättyneet projektit

Viabundus Suomi 1350-1650 – Suomen keskiajan ja uuden ajan alun liikennereittien avoin paikkatietokanta ja digitaalinen kartasto (Koneen säätiö, 2022-2025)

Viabundus Suomi 1350–1650-tutkimushankkeen tavoitteena on Suomen alueen liikennereittejä ja etappipaikkoja koskevan historiallisen paikkatiedon (HGIS) kokoaminen yhtenäiseksi tietokannaksi, tähän perustuvan karttaliittymän luominen, ja niiden tuominen avoimena julkaisuna yleiseen käyttöön. Viabundus Suomi on osa Göttingenin yliopiston Historiallisen aluetutkimuksen instituutin (Institut für Historische Landesforschung) sekä Lyypekissä sijaitsevan Hansan ja Itämeren alueen tutkimuskeskuksen (Forschungsstelle für die Geschichte der Hanse und des Ostseeraums) vuonna 2019 perustamaa Viabundus -hanketta, jonka tavoitteena on itsenäisten osaprojektien kanssa tuottaa avoin paikkatietokanta ja siihen perustuva digitaalinen kartta Alppien pohjoispuolisen Euroopan liikenneverkostosta ja siihen liittyvistä järjestelmistä.

Projektin johtaja: Tapio Salminen
Muut jäsenet: Jenni Lares, Katrina Virtanen

Projektin internetsivut

Professorin perhekunta – Turun kuninkaallinen akatemia sukuyhteisönä 1600-luvulla (Jalmari Finnen säätiö, 2022-2024)

Hankkeessa tutkitaan Turun kuninkaallisen akatemian professorikuntaa perhe- ja sukuyhteisönä 1600-luvulla. Professorin perhekunta -hankkeen keskiössä ovat akatemian professorikunnan piirissä vallinneet perhekäsitykset sekä professorikunnan perhe- ja sukulaissuhteet. Tuotamme myös uutta tietoa professorien puolisoiden merkityksestä kotitaloudessa sekä laajemmin yliopistokaupungeissa, professorien palkkaseurakunnissa sekä sukuverkostoissa. Hanke on uusi avaus pohjoismaisessa yliopistohistorian tutkimuksessa, jossa yliopistoa ja sen professoreja on aiemmin tarkasteltu pääasiassa oppihistoriallisesti.

Projektin johtaja: Mari Välimäki

Projektin internetsivut

Eletty usko ja vammaisuuden muuttuvat merkitykset myöhäiskeskiajalta teollisen vallankumouksen aikaan (Suomen Akatemia, 2021-2025)

Tutkimusprojekti analysoi tapoja, joilla uskonto ja uskonnollinen elämä vaikuttivat psyykkisesti ja fyysisesti vammaisten ihmisten arjen elämään ja elettyyn kokemukseen Euroopassa myöhäiskeskiajalta teollisen vallankumouksen aikaan. Projektissa analysoidaan laajasti erilaisia maallisia ja hengellisiä arkistomateriaaleja noin vuosilta 1450-1850. Tämän kautta päästään tarkastelemaan pitkän aikavälin muutoksia ja pysyvyyttä tavoissa, joilla normista poikkeavat kehot ja mielet ymmärrettiin ja koettiin sekä uskonnon merkitystä niille. Projektin tulokset lisäävät myös ymmärrystä vammaisten asemasta nykyaikana sekä auttavat purkamaan syrjiviä rakenteita.

Projektin johtaja: Jenni kuuliala

Projektin internetsivut

Eletty usko keskiajan Suomessa – Leved religion i medeltida Finland (Svenska Litteratursällskapet i Finland, 2021-2024)

Projekti tutkii uskoa elettynä ja koettuna, siis sosiaalisena prosessina ja toiminallisena tilana keskiajan Suomessa ja laajemmassa pohjoismaisessa kontekstissa. Työn ytimessä on ennen kaikkea vuorovaikutus pyhimysten kanssa. Yhdistelemällä eri tyyppisiä lähdeaineistoja, saarnoja, liturgiaa, testamentteja ja pyhimysesineistöä, projekti tuottaa yleiskuvan ja uutta tietoa teemasta, joka on toistaiseksi ollut tutkimuksen pimennossa lähdemateriaalin fragmentaarisuuden vuoksi.

Johtaja Sari Katajala-Peltomaa
Projektin muut jäsenet ovat dos. Marika Räsänen, FT Sofia Lahti ja Anna-Stina Hägglund.

Projektin internetsivut

Pätkätyön pitkä historia: lyhytkestoiset työt ja niiden tekijät osana suomalaista yhteiskuntaa 1450–1860 (Koneen Säätiö, 2020–2023)

Pätkätyön pitkä historia -hankkeen lähtökohtana on usein unohdettu fakta, että pitkät, koko aikuisiän kestävät työsuhteet yleistyivät ja muuttuivat normeiksi vasta teollistumisen yhteydessä. Hankkeessa tutkitaan pysyvän virkasuhteen tai maanomistuksen ulkopuolelta elantonsa hankkineiden, lyhytkestoisilla tai kausiluontoisilla töillä elättäneitä yksilöitä ja ammattiryhmiä esiteollisen ajan Suomessa suunnilleen 1450 ja 1860 välisenä aikana. Tutkimuksessa tarkastellaan pätkätyötä sekä yhteiskunnallisena ilmiönä että yksilötasolla. Pätkätyön pitkä historia -hankkeessa tarkastellaan lyhytkestoisia töitä osana esimodernin yhteiskuntaa rakenteellisena, laadullisena ja kvantitatiivisena sekä sosiaalisena kysymyksenä. Hanke kysyy, mitä pätkätyöt olivat ja miksi ja milloin lyhytkestoisia töitä tehtiin? Mikä oli pätkätöiden yhteiskunnallinen poliittinen, taloudellinen ja sosiaalinen merkitys ja laajuus sekä kaupungeissa että maaseudulla? Yksilötasolla tutkitaan, ketkä pätkätöitä tekivät sekä millainen oli pätkätyöläisten asema ja sosiaalinen liikkuvuus? Pätkätyötä ja sen tekijöitä tutkitaan pitkällä aikavälillä, mikä mahdollistaa ilmiössä tapahtuneiden muutosten tarkastelun. Samalla se mahdollistaa vertailun ja sekä luo keskusteluyhteyden nykytilanteen kanssa.

Projektin johtaja FT Ella Viitaniemi.
Kuukausiapurahan saajat: Viitaniemi Ella, Miettinen Tiina, Gustafsson Sofia,
Muut työryhmän jäsenet: Lamberg Marko, Ojala-Fulwood Maija, Miettinen Riikka, Talvitie Petri, Östman Ann-Catrin

Henkilöhistoria varhaismodernin historian tutkimusmenetelmänä (Jalmari Finnen säätiö, 2021-2023)

Hanke tarkastelee, mitä erityistä henkilöhistoria voi tarjota osana varhaismodernia historiaa – mitä henkilöhistorian näkökulmasta tarkoittaa se, että tutkimuskohteet sijoittuvat varhaismoderniin yhteiskuntaan – ja mitä varhaismodernin yhteiskunnan tutkimukselle merkitsee se, että tutkimusta tehdään henkilöhistorian kautta. Hanke vastaa tehtäväänsä tutkimalla henkilöhistorioiden menneisyyttä ja sen avulla arvioimalla henkilöhistorioiden nykyisyyttä ja tulevaisuutta.

Projektin johtaja: professori Raisa Maria Toivo
Projektin tutkijat: FT Tiina Miettinen, FT Jenni Lares ja Mari Välimäki

Projektin internetsivut

Hope springs eternal: Constructing hope and meaningful life in Medieval Byzantium (Tampere Institute for Advanced Studies, 2021-2023)

Dr. Oana Cojocaru’s project, which explores the ways in which the Byzantine families navigated personal crises related to children via hope, understood as a social and emotional practice, which has a central place in the strategies people built for the future and meaningful life.

The Insane in Early Modern Sweden and Finland (Suomen Akatemia 2018-2021)

Riikka Miettisen Suomen Akatemian tutkijatohtorihanke, joka käsittelee mielisairauden sosiaalihistoriaa ja mieleltään poikkeaviksi katsottujen ihmisten asemaa ja elämää uuden ajan alun Ruotsissa ja Suomessa

Vammaisuuden vaiettu historia. Identiteetti, osallisuus ja yhteiskunta (Koneen Säätiö, 2017-2021)

Hankkeen tavoitteena on saattaa vammaisuuden ja mielisairauden historian tutkimustuloksia suuren yleisön ja erityisesti vammaisten ja mielenterveydellisistä ongelmista kärsivien itsensä tietoisuuteen, sekä luoda yhteistyömalleja ja vuorovaikutusta tutkijoiden ja järjestökentän toimijoiden välille. Historiantutkimuksen, järjestöjen ja ihmisoikeusliikkeen vuorovaikutteisella yhteistyöllä pyritään myös tuomaan uusia näkökulmia nyky-yhteiskunnan marginalisoivien rakenteiden purkamiseen.
Projektin johtaja: FT Jenni Kuuliala. Hankkeen muut jäsenet: Daniel Blackie, Riikka Miettinen, Tiina Miettinen, Amu Urhonen ja Reima Välimäki.

Catholic Reformation in Lutheran Finland 1550-1700 (Suomen Akatemia 2015-2020)

Dosentti Raisa Toivon akatemiatutkijahanke, joka tutkii katolisuutta uuden ajan alun Suomessa kokonaisilmiönä.

Segregated or Integrated? – Living and Dying in the harbour city of Ostia, 300 BCE-700 CE (Suomen Akatemia, 2015-2019)

Suomen Akatemian tutkimushanke, joka tutkii, miten Rooman keskeisimmän satamakaupungin Ostian väestö muodostui vuosisatojen kuluessa 300 e..Kr.-700 j.Kr. ja miten se loi oman identiteettinsä
Projektin johtaja: Professori Arja Karivieri. Tutkimusryhmän jäsenet: Katariina Mustakallio, Ria Berg, Marja-Leena Hänninen, Anna Kjellström, Ghislaine Van Der Ploeg

Projektin internet-sivut

Disability, Illness and the Communal Dimensions of Healing in Late Medieval and Early Modern Europe (Suomen Akatemia, 2015-2018)

Jenni Kuulialan Suomen Akatemian tutkijatohtorihanke, joka tarkastelee parantamisen sosiaalista vuorovaikutusta ja päätöksentekoa n. 1350-1650.

The Hansa in the North – Cultural and Social Transformations. A Reassessment

NOS-HS rahoittama hanke
Johtaja: Christian Krötzl

”Honour Thy Father and Thy Mother”: Violence Against Parents in the North of Europe

Joint Committee for Nordic Research Councils for the Humanities and the Social Sciences
Nordic exploratory workshops

Migration and Multiethnic Cities 1500-2000 (Suomen kulttuurirahasto, 2016-2017)

Suomen kulttuurirahaston rahoittama tutkimushanke, jossa tarkastellaan siirtolaisuutta, työvoiman liikkuvuutta ja monikulttuurisia kaupunkiyhteisöjä keskiajan lopulta nykypäivään.
Projektin johtaja: FT Maija Ojala. Tutkimusryhmän jäsenet: Anitta Kynsilehto, Ilaria Tucci, Mari Välimäki, Ulla Ijäs, Pirita Frigren

Reunamailla – Tilattomat Länsi-Suomen maaseudulla 1600–1800 (2016–2017)

Tutkimusryhmän jäsenet: Riikka Miettinen, Ella Viitaniemi, Sofia Gustafsson, Ulla Koskinen, Tiina Miettinen, Panu Pulma, Petri Talvitie, Merja Uotila, Heikki Vuorimies, Jorma Wilmi

Yhteisön reunamailla, tilallisten varjossa? Länsi-Suomen maaseutuväestön rakenteen muutokset ja talonpoikaiston ulkopuoliset väestönosat 1600-1800 (Jalmari Finnen säätiö 2015-2017)

Tutkimushanke tutkii suomalaista agraariyhteisöä ja sen rakennetta ja aiemmassa tutkimuksessa ja historiakuvassa sivuutettuja väestöryhmiä v. 1600-1800 välisenä aikana Länsi-Suomen alueella.

Projektin johtaja: Dosentti Raisa Toivo. Tutkimusryhmän jäsenet: Riikka Miettinen, Ella Viitaniemi

Multilingual Practices in the History of Written English (Suomen Akatemia, 2012-2016)

Suomen Akatemian tutkimushanke, jossa tarkastellaan kirjoitetun kielen monikielisiä käytänteitä eli samassa tekstissä esiintyvää vaihtelua kahden tai useamman kielen välillä.
Projektin johtaja: Professori Päivi Pahta. Tutkimusryhmän jäsenet: Laura Wright, Arja Nurmi, Janne Skaffari, Jukka Tuominen, Jukka Tyrkkö

Paholaisen riivaus ja sukupuoli myöhäiskeskiajan Euroopassa/Gender and Demonic Possession in Later Medieval Europe (Suomen Akatemia, 2011-2014)

Sari Katajala-Peltomaan Suomen akatemian tutkijatohtorin projekti, joka tutki riivausilmiön yhteyksiä toiseuteen, seksuaalisuuteen ja sukupuoleen sekä pyhän käsitteeseen

Religion and Childhood. Socialisation in Pre-Modern Europe from the Roman Empire to the Christian World (Suomen Akatemia, 2009-2012)

Johtaja: Dos. Katariina Mustakallio
Tutkimusryhmän jäsenet: Sari Katajala-Peltomaa, Christian Laes, Ville Vuolanto, Jenni Kuuliala

Transition and Continuity. Society, Everyday Life and Religion in Northern Europe, 1450-1600 (Suomen Akatemia, 2008-2011)

Johtaja: Prof. Christian Krötzl
Tutkimusryhmän jäsenet: Jussi Hanska, Sari Katajala-Peltomaa, Raisa Maria Toivo, Miia Ijäs, Maija Ojala