Podcast

Tiedettä ja sirkushuveja – vanhojen aikojen podcast on Tampereen yliopiston antiikin, keskiajan ja uuden ajan alun tutkimuskeskus Triviumin tuotanto. Podcastissa keskustellaan vanhempien aikojen historiasta eri tieteellisistä näkökulmista. Ensimmäisen kevätkauden 2021 aiheita ovat lapsuus, hirviöt, magia, pyhimykset, alkuperäiskansojen toimijuus, vähemmistöt ja nyt niin ajankohtaiset kulkutaudit. Kevätkausi 2021 koostuu kahdeksasta jaksosta, jotka julkaistaan torstaisin.

Podcast on kuunneltavissa Anchorissa, Spotifyssa ja muilla suosituimmilla podcast-alustoilla. Podcast-jaksojen kirjalliset versiot tulevat luettaviksi tälle sivulle.

Triviumin podcast-vastaavana toimii Jenni Kuuliala. Jaksot on miksannut Henrik Huhtala ja tunnusmusiikin säveltänyt Julius Krötzl.

Jakso 14: Oudot ihmeet ja eletty usko myöhäiskeskiajalla

Ihmeet olivat olennainen osa keskiajan ihmisten uskonharjoittamista, arkea ja maailmankuvaa. Pyhimykset toivat avun mitä moninaisimpiin tilanteisiin – ja osa näistä tilanteista vaikuttaa nykyihmisen silmiin kertakaikkisen oudolta. Tässä podcast-jaksossa kirjan Verta vuotava kuva ja muita outoja ihmeitä: Eletty usko myöhäiskeskiajalla (Gaudeamus 2022) kirjoittajat Sari Katajala-Peltomaa, Jenni Kuuliala ja Marika Räsänen kertovat kirjaprojektinsa taustoista ja sisällöstä. Verta vuotavan kuvan lisäksi päästään kurkistamaan myös tulvivan viinikellarin sekä mädän aasin tapauksiin.

Jakso 13: Orjalapset ja lapsiorjuus antiikin maailmassa

Lemmikkilapsia, 12-vuotiasta kauppiasta ja kaivoksessa ryömivää lasta yhdisti asema esineenä ja omaisuutena, siis orjana. Jopa 15% Rooman valtakunnan asukkaista oli orjia, ja heistä suuri osa oli lapsia. Tässä podcast-jaksossa paneudutaan Ville Vuolannon ja Sari Katajala-Peltomaan johdolla Roomaan orjayhteiskuntana sekä lapsiorjien asemaan, arkeen ja kokemuksiin.

Jakso 13 tekstimuodossa.

Jakso 12: Miksi vietämme joulua 25.12.?

Talvipäivänseisausta ja valon voittoa pimeästä on luontevaa juhlia. Kristillisen joulun ajankohtaa on usein perusteltu viittaamalla muihin roomalaisiin juhliin, kuten Saturnaliaan tai Voittamattoman auringon juhlimiseen. Jaksossa antiikintutkijat Jussi Rantala ja Ville Vuolanto keskustelevat joulunvieton alkuvaiheista ja purkavat joulun ajankohtaan liittyviä myyttejä.

Jakso 12 tekstimuodossa

Jakso 11: Inkvisition myytit

Katolisen kirkon inkvisitioon liittyy lukematon määrä toinen toistaan synkempiä myyttejä. Mutta mikä inkvisitio oikeastaan oli ja mitä se teki? Entä miten inkvisition toiminta suhteutuu keskiajan ja uuden ajan alun käytäntöihin yleensä? Inkvisition toiminnan ohessa jaksossa paneudutaan sen tuottamiin lähdeaineistoihin ja niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin tutkimuksessa. Samalla kuullaan esimerkkejä niin keskiajan kuin uuden ajan alun inkvisitioiden oikeudenkäynneistä. Keskustelemassa ovat Jenni Kuuliala ja Saku Pihko.

Jakso 11 tekstimuodossa

Jakso 10: Noituutta, taikauskoa, vai sittenkin uskonnon harjoittamista? Magia uuden ajan alussa

Tämänkertaisessa jaksossa keskustellaan magiasta ja sen määrittelystä uuden ajan alussa. Mitä magia oikeastaan oli, miten aikalaiset sen määrittelivät, ja mihin sillä pyrittiin vaikuttamaan? Entä mikä oli sukupuolen ja magian yhteys? Jaksossa tavataan myös Agata Pekantytär, ulvilalainen nainen, jota syytettiin luvattomien taikojen tekemisestä. Keskustelemassa ovat Raisa Maria Toivo, Jenni Kuuliala, ja jaksoa luotsaamassa Sari Katajala-Peltomaa. Aiheeseen liittyen suosittelemme myös podcastin jaksoa 2, ”Kiroustauluja, magiaa ja Isä meidän rukous – uskonnollisuuden rajanvetoja antiikissa”.

Jakso 10 tekstimuodossa

Jakso 9: Millainen oli hyvä kuolema myöhäiskeskiajalla?

Myöhäiskeskiajalla kiinnitettiin runsaasti huomiota siihen, minkälainen on hyvä kuolinhetki. Tätä tarkoitusta varten kirjoitettiin jopa kuolemisen taito -oppaita. Yhteisöllinen kokoontuminen oli tärkeä osa keskiaikaisten ihmisten kuolinhetkeä. Kuolevan äärelle kokoontuneet sukulaiset, ystävät, naapurit ja joskus jopa ventovieraat eivät olleet passiivisia sivustaseuraajia, vaan heillä oli aktiivinen rooli kuoleman prosessissa. Tässä jaksossa Jyrki Nissi puhuu myöhäiskeskiaikaisen kuolinhetken yhteisöllisyyttä käsittelevästä väitöskirjatutkimuksestaan. Saku Pihkon tekemässä haastattelussa selviää, minkälaisista vaiheista oikeaoppinen kuolinhetki koostui myöhäiskeskiajalla.

Jakso 9 tekstimuodossa

Jakso 8: Miten tutkia marginalisoitujen ryhmien historiaa?

Kauden viimeisessä jaksossa Triviumin tutkijat Jenni Kuuliala, Rose-Marie Peake ja Lauri Uusitalo keskustelevat tutkimuksen teosta ja marginalisoitujen ihmisryhmien historian merkityksestä. Mitä annettavaa historiantutkimuksella on nykypäivän ihmisoikeusliikkeelle? Mitä haasteita marginalisoitujen ryhmien tutkimisessa on, ja miten tutkijan oma asennoituminen suhteessa tutkittavaan yhteisöön kenties vaikuttaa asiaan?

Jakso 8 tekstimuodossa

Jakso 7: Nuoruus antiikissa ja keskiajalla

Podcastin ensimmäisessä jaksossa keskusteltiin lapsuudesta antiikin ja keskiajan maailmassa. Tällä kertaa perehdytään samojen keskustelijoiden voimin nuoruuteen. Mitä nuoruus oikeastaan tarkoitti esimodernina aikakautena ja millaisia elämänvaiheita nuoruuteen liittyi? Jaksossa pohditaan myös nuoruuden päättymistä ja nuoruuteen liittyviä myyttejä. Kuinka aikaisin naimisiin oikeastaan mentiinkään? Keskustelemassa ovat lapsuusjakson tavoin Sari Katajala-Peltomaa, Jenni Kuuliala ja Ville Vuolanto.

Jakso 6: Koirankuonolaisia, jättiläisiä ja pygmenä – keskiajan hirviöiden historiaa
Keskiajalla maailmassa uskottiin elävän monenlaisia hirviömäisiä eläimiä, ihmisiä ja kasveja tai näiden merkillisiä yhdistelmiä. Tässä jaksossa keskustellaan hirviöiden historiallisesta kehityksestä ja merkityksestä. Miten hirviöt määriteltiin keskiajan kulttuurissa? Millaisissa asiayhteyksissä hirviöistä puhuttiin ja miten tarinat syntyivät? Miksi vääräjalkaisista hirviöistä kiisteltiin kiihkeästi ja millainen otus lohikäärme lopulta olikaan? Keskustelijoina ovat tuoreen tietokirjan Keskiajan hirviöt kirjoittaja Miikka Tamminen ja haastattelija Ville Vuolanto.

Jakso 5: Rutto, lepra ja syfilis – esimodernit kulkutaudit

Viime aikoina Suomessakin on vuosikymmenten tauon jälkeen jouduttu kohtaamaan entisaikojen ihmisille niin tavallinen riesa eli pandemiaksi äitynyt kulkutauti. Vanhempien aikojen historiassa tunnetuin esimerkki pandemiasta lienee 1300-luvulla Eurooppaa ravistellut Musta surma. Se ei kuitenkaan ollut ainoa lajissaan, vaan erilaiset kulkutaudit koettelivat yhteisöjä säännöllisesti. Minkälaisia epidemioita ja pandemioita antiikissa, keskiajalla ja uuden ajan alussa oli? Entä miten yhteisöt pyrkivät kulkutaudeilta suojautumaan, ja miten niiden kanssa opittiin elämään? Keskustelussa mukana ovat Sari Katajala-Peltomaa, Jenni Kuuliala ja Ville Vuolanto.

Jakso 4: Ihmeitä ja askeesia – keitä pyhimykset olivat?

Pyhimysten kunnioittaminen on ollut merkittävä osa uskonelämää myöhäisantiikista saakka. Mutta keitä pyhimykset oikeastaan olivat, ja mikä teki pyhimyksestä pyhän? Tässä jaksossa keskustellaan pyhinä pidettyjen miesten ja naisten taustoista sekä pyhyyden merkeistä. Mitä tarvittiin siihen, että ihmistä ryhdyttiin pitämään pyhimyksenä, tai että katolinen kirkko julisti jonkun pyhimykseksi? Entä mikä on pyhimysten merkitys nykypäivänä? Keskustelemassa ovat Ville Vuolanto, Sari Katajala-Peltomaa ja Jenni Kuuliala.

Jakso 3: Kolumbian alueen alkuperäiskansojen toimijuus

Miten Espanjan kolonialismi vaikutti Amerikan mantereen alkuperäiskansojen elämään? Millainen prosessi siirtomaiden valloitus ja haltuunotto oli, ja mitä keinoja alkuperäiskansoilla oli vaikuttaa omaan asemaansa? Tässä jaksossa Lauri Uusitalo puhuu väitöstutkimuksestaan, jonka aiheena on siirtomaayhteiskunnan synty sekä alkuperäiskansojen toimijuus Popayánin kuvernöörikunnassa nykyisen Kolumbian alueella vuosina 1540–1615. Haastattelijana on Jenni Kuuliala.

Jakso 3: tekstiversio

Jakso 2: Kiroustauluja, magiaa ja Isä meidän rukous – uskonnollisuuden rajanvetoja antiikissa

Tässä jaksossa keskustellaan magian käytöstä antiikin kulttuurissa. Ihmisillä oli tarve turvata terveys, suojautua sairauksilta ja pahalta silmältä, ennustaa tulevaa ja kirota kilpailijoita. Virallinen uskonnollisuus, religio, tarjosi tähän vain rajalliset mahdollisuudet. Ihmiset turvautuivatkin epävirallisiin rituaaleihin ja tapoihin, jotka helposti miellettiin magiaksi tai taikauskoksi (superstitio). Rajanveto oli vallankäyttöä. Podcastissa pohdimme, missä raja näiden välillä meni. Missä mielessä varhaiskristityt rukouksetkin ovat magiaa? Mukana keskustelussa ovat Sari Katajala-Peltomaa, Katariina Mustakallio ja Ville Vuolanto.

Jakso 2: tekstiversio

Jakso 1: Oliko antiikin ja keskiajan lapsilla lapsuutta?

Ensimmäisessä jaksossa kysytään, millaista oli lapsuus antiikissa ja keskiajalla. Milloin lapsuus alkoi ja mihin se päättyi, millaista lasten elämä oli, ja miten me siitä tiedämme? Keskustelemassa aiheesta ovat Triviumin tutkijat Jenni Kuuliala, Sari Katajala-Peltomaa ja Ville Vuolanto.

Jakso 1: tekstiversio