Podcast

Tiedettä ja sirkushuveja – vanhojen aikojen podcast on Tampereen yliopiston antiikin, keskiajan ja uuden ajan alun tutkimuskeskus Triviumin tuotanto. Podcastissa keskustellaan vanhempien aikojen historiasta eri tieteellisistä näkökulmista. Podcastin ensimmäinen kausi julkaistiin keväällä 2021. Kevään 2024 kausi käsittelee eletyn uskon suhdetta psyykkiseen ja fyysiseen vammaisuuteen ja sairauteen.

Podcast on kuunneltavissa Anchorissa, Spotifyssa ja muilla suosituimmilla podcast-alustoilla. Podcast-jaksojen kirjalliset versiot tulevat luettaviksi tälle sivulle.

Triviumin podcast-vastaavana toimii Jenni Kuuliala. Jaksot on miksannut Henrik Huhtala ja tunnusmusiikin säveltänyt Julius Krötzl.

 

Jakso 21: Disability and Lived Religion: An Introduction

The fourth season of the podcast is produced by the research project ‘Disability and Lived Religion’ and will be in English. Project members Daniel Blackie and Riikka Miettinen outline what awaits intrepid explorers who join them and the rest of the crew on a voyage into disability history. Plotting a course through the meanings of disability past and present and the role lived religion has played in shaping these, Daniel and Riikka discuss the journey ahead, stop to discuss the revealing recollections of a former factory lad and make a tentative stab at defining some of the season’s key terms.

Transcript of the episode in PDF format

Jakso 20: Hyvä ja huono kuolema keskiajalla ja uuden ajan alussa

Keskiajan ja uuden ajan alun ihmisille kuolema oli vahvemmin läsnä arkielämässä kuin nykyihmiselle. Lapsikuolleisuus ja kuoleminen moniin nykyään lääketieteellisesti hoidettavissa oleviin sairauksiin ja tartuntatauteihin oli yleisempää. Ihmisiä myös ohjeistettiin omaksumaan aktiivinen rooli kuolemaan valmistautumisessa. Mitä kuolemaan valmistautuminen käytännössä tarkoitti? Millaisia olivat hyvä ja huono kuolema keskiajalla ja uuden ajan alussa? Tässä jaksossa aiheesta keskustelevat Jyrki Nissi, Riikka Miettinen sekä Saku Pihko.

Jakso 20 tekstimuodossa

Jakso 19: Eletty usko keskiajan Suomessa

Eletty usko tarkoittaa arkipäivän toimintaa ja kokemuksia, joissa on uskonnollinen tai hengellinen ulottuvuus. Eletty usko ei ole erillistä kirkosta mutta sen voisi luonnehtia eroavan teologisesta opista käytännön “sovellutusten” tasolla. Tässä jaksossa eletystä uskosta keskiajan Suomessa keskustelevat Svenska litteratursällskapet i Finlandin rahoittaman Levd religion i medeltida Finland projektin johtaja Sari Katajala-Peltomaa sekä projektin jäsenet Marika Räsänen, Sofia Lahti, Anna-Stina Hägglund ja Minna Heinonen.

Jakso 19 tekstimuodossa

Jakso 18: Ennen oli miehet rautaa? Maskuliinisuus antiikista uuden ajan alkuun

Tämänkertaisessa jaksossa aiheena on maskuliinisuus pitkän aikavälin tarkastelussa. Millaisia asioita mieheyteen ja maskuliinisuuteen yhdistettiin antiikissa, keskiajalla ja uuden ajan alussa? Miten käsitykset mieheydestä ovat muuttuneet ajan saatossa, ja mikä ei ole muuttunut? Aiheesta keskustelemassa ovat Raisa Toivo ja Jaakkojuhani Peltonen. Haastattelijana on Ville Vuolanto.

Jakso 18 tekstimuodossa

Jakso 17: Historian elävöitys

Historian elävöittäminen on moninainen ilmiö, jonka tavoitteena on tehdä eläväksi joku tiukemmin tai laajemmin rajattu historiallinen hetki. Millaisia muotoja elävöitys saa, mitä haasteita siihen liittyy, millainen on elävöityksen ja akateemisen historiantutkimuksen suhde ja miksi elävöitystä kannattaa harrastaa? Näistä asioista tässä jaksossa keskustelevat Triviumin Jenni Lares sekä Tampereen yliopiston historia-alumni Hanna Kivelä. Haastattelijana on Saku Pihko.

Jakso 17 tekstimuodossa

Jakso 16: Liikkuvuus esimodernissa maailmassa

Vaikka ihmiset liikkuvat nyt varmasti enemmän kuin koskaan aiemmin, liikkuvuus ei ole mikään uusi ilmiö, vaan ihmiset ovat liikkuneet aina. Esi- ja varhaismodernissa maailmassa siirtyminen paikasta toiseen oli hitaampaa ja vaivalloisempaa kuin nykyään, mutta siitä huolimatta ihmiset matkustivat pitkiäkin matkoja hyvin monenlaisista syistä. Tässä podcast-jaksossa liikkuvuudesta myöhäiskeskiajan ja uuden ajan alun maailmassa ovat keskustelemassa Sari Katajala-Peltomaa, Maija Ojala-Fulwood ja Lauri Uusitalo.

Jakso 16 tekstimuodossa

Jakso 15: Historian käyttö

Historian käytöllä tarkoitetaan sitä, miten menneisyyttä, menneisyyskuvaa, historiallista tapahtumaa tai henkilöä hyödynnetään johonkin tarkoitukseen nykyisyydessä. Siihen kuuluu niin populaarihistoria kuin historian käyttö politiikan välineenä tai esimerkiksi identiteetin rakennuspalikkana. Tässä podcast-jaksossa tästä aina ajankohtaisesta aiheesta keskustelevat vierailevana tähtenä Reima Välimäki Turun yliopistosta sekä Jaakkojuhani Peltonen ja Sari Katajala-Peltomaa Triviumista.

jakso 15 tekstimuodossa

Jakso 14: Oudot ihmeet ja eletty usko myöhäiskeskiajalla

Ihmeet olivat olennainen osa keskiajan ihmisten uskonharjoittamista, arkea ja maailmankuvaa. Pyhimykset toivat avun mitä moninaisimpiin tilanteisiin – ja osa näistä tilanteista vaikuttaa nykyihmisen silmiin kertakaikkisen oudolta. Tässä podcast-jaksossa kirjan Verta vuotava kuva ja muita outoja ihmeitä: Eletty usko myöhäiskeskiajalla (Gaudeamus 2022) kirjoittajat Sari Katajala-Peltomaa, Jenni Kuuliala ja Marika Räsänen kertovat kirjaprojektinsa taustoista ja sisällöstä. Verta vuotavan kuvan lisäksi päästään kurkistamaan myös tulvivan viinikellarin sekä mädän aasin tapauksiin.

Jakso 13: Orjalapset ja lapsiorjuus antiikin maailmassa

Lemmikkilapsia, 12-vuotiasta kauppiasta ja kaivoksessa ryömivää lasta yhdisti asema esineenä ja omaisuutena, siis orjana. Jopa 15% Rooman valtakunnan asukkaista oli orjia, ja heistä suuri osa oli lapsia. Tässä podcast-jaksossa paneudutaan Ville Vuolannon ja Sari Katajala-Peltomaan johdolla Roomaan orjayhteiskuntana sekä lapsiorjien asemaan, arkeen ja kokemuksiin.

Jakso 13 tekstimuodossa.

Jakso 12: Miksi vietämme joulua 25.12.?

Talvipäivänseisausta ja valon voittoa pimeästä on luontevaa juhlia. Kristillisen joulun ajankohtaa on usein perusteltu viittaamalla muihin roomalaisiin juhliin, kuten Saturnaliaan tai Voittamattoman auringon juhlimiseen. Jaksossa antiikintutkijat Jussi Rantala ja Ville Vuolanto keskustelevat joulunvieton alkuvaiheista ja purkavat joulun ajankohtaan liittyviä myyttejä.

Jakso 12 tekstimuodossa

Jakso 11: Inkvisition myytit

Katolisen kirkon inkvisitioon liittyy lukematon määrä toinen toistaan synkempiä myyttejä. Mutta mikä inkvisitio oikeastaan oli ja mitä se teki? Entä miten inkvisition toiminta suhteutuu keskiajan ja uuden ajan alun käytäntöihin yleensä? Inkvisition toiminnan ohessa jaksossa paneudutaan sen tuottamiin lähdeaineistoihin ja niiden tarjoamiin mahdollisuuksiin tutkimuksessa. Samalla kuullaan esimerkkejä niin keskiajan kuin uuden ajan alun inkvisitioiden oikeudenkäynneistä. Keskustelemassa ovat Jenni Kuuliala ja Saku Pihko.

Jakso 11 tekstimuodossa

Jakso 10: Noituutta, taikauskoa, vai sittenkin uskonnon harjoittamista? Magia uuden ajan alussa

Tämänkertaisessa jaksossa keskustellaan magiasta ja sen määrittelystä uuden ajan alussa. Mitä magia oikeastaan oli, miten aikalaiset sen määrittelivät, ja mihin sillä pyrittiin vaikuttamaan? Entä mikä oli sukupuolen ja magian yhteys? Jaksossa tavataan myös Agata Pekantytär, ulvilalainen nainen, jota syytettiin luvattomien taikojen tekemisestä. Keskustelemassa ovat Raisa Maria Toivo, Jenni Kuuliala, ja jaksoa luotsaamassa Sari Katajala-Peltomaa. Aiheeseen liittyen suosittelemme myös podcastin jaksoa 2, ”Kiroustauluja, magiaa ja Isä meidän rukous – uskonnollisuuden rajanvetoja antiikissa”.

Jakso 10 tekstimuodossa

Jakso 9: Millainen oli hyvä kuolema myöhäiskeskiajalla?

Myöhäiskeskiajalla kiinnitettiin runsaasti huomiota siihen, minkälainen on hyvä kuolinhetki. Tätä tarkoitusta varten kirjoitettiin jopa kuolemisen taito -oppaita. Yhteisöllinen kokoontuminen oli tärkeä osa keskiaikaisten ihmisten kuolinhetkeä. Kuolevan äärelle kokoontuneet sukulaiset, ystävät, naapurit ja joskus jopa ventovieraat eivät olleet passiivisia sivustaseuraajia, vaan heillä oli aktiivinen rooli kuoleman prosessissa. Tässä jaksossa Jyrki Nissi puhuu myöhäiskeskiaikaisen kuolinhetken yhteisöllisyyttä käsittelevästä väitöskirjatutkimuksestaan. Saku Pihkon tekemässä haastattelussa selviää, minkälaisista vaiheista oikeaoppinen kuolinhetki koostui myöhäiskeskiajalla.

Jakso 9 tekstimuodossa

Jakso 8: Miten tutkia marginalisoitujen ryhmien historiaa?

Kauden viimeisessä jaksossa Triviumin tutkijat Jenni Kuuliala, Rose-Marie Peake ja Lauri Uusitalo keskustelevat tutkimuksen teosta ja marginalisoitujen ihmisryhmien historian merkityksestä. Mitä annettavaa historiantutkimuksella on nykypäivän ihmisoikeusliikkeelle? Mitä haasteita marginalisoitujen ryhmien tutkimisessa on, ja miten tutkijan oma asennoituminen suhteessa tutkittavaan yhteisöön kenties vaikuttaa asiaan?

Jakso 8 tekstimuodossa

Jakso 7: Nuoruus antiikissa ja keskiajalla

Podcastin ensimmäisessä jaksossa keskusteltiin lapsuudesta antiikin ja keskiajan maailmassa. Tällä kertaa perehdytään samojen keskustelijoiden voimin nuoruuteen. Mitä nuoruus oikeastaan tarkoitti esimodernina aikakautena ja millaisia elämänvaiheita nuoruuteen liittyi? Jaksossa pohditaan myös nuoruuden päättymistä ja nuoruuteen liittyviä myyttejä. Kuinka aikaisin naimisiin oikeastaan mentiinkään? Keskustelemassa ovat lapsuusjakson tavoin Sari Katajala-Peltomaa, Jenni Kuuliala ja Ville Vuolanto.

Jakso 6: Koirankuonolaisia, jättiläisiä ja pygmenä – keskiajan hirviöiden historiaa
Keskiajalla maailmassa uskottiin elävän monenlaisia hirviömäisiä eläimiä, ihmisiä ja kasveja tai näiden merkillisiä yhdistelmiä. Tässä jaksossa keskustellaan hirviöiden historiallisesta kehityksestä ja merkityksestä. Miten hirviöt määriteltiin keskiajan kulttuurissa? Millaisissa asiayhteyksissä hirviöistä puhuttiin ja miten tarinat syntyivät? Miksi vääräjalkaisista hirviöistä kiisteltiin kiihkeästi ja millainen otus lohikäärme lopulta olikaan? Keskustelijoina ovat tuoreen tietokirjan Keskiajan hirviöt kirjoittaja Miikka Tamminen ja haastattelija Ville Vuolanto.

Jakso 5: Rutto, lepra ja syfilis – esimodernit kulkutaudit

Viime aikoina Suomessakin on vuosikymmenten tauon jälkeen jouduttu kohtaamaan entisaikojen ihmisille niin tavallinen riesa eli pandemiaksi äitynyt kulkutauti. Vanhempien aikojen historiassa tunnetuin esimerkki pandemiasta lienee 1300-luvulla Eurooppaa ravistellut Musta surma. Se ei kuitenkaan ollut ainoa lajissaan, vaan erilaiset kulkutaudit koettelivat yhteisöjä säännöllisesti. Minkälaisia epidemioita ja pandemioita antiikissa, keskiajalla ja uuden ajan alussa oli? Entä miten yhteisöt pyrkivät kulkutaudeilta suojautumaan, ja miten niiden kanssa opittiin elämään? Keskustelussa mukana ovat Sari Katajala-Peltomaa, Jenni Kuuliala ja Ville Vuolanto.

Jakso 4: Ihmeitä ja askeesia – keitä pyhimykset olivat?

Pyhimysten kunnioittaminen on ollut merkittävä osa uskonelämää myöhäisantiikista saakka. Mutta keitä pyhimykset oikeastaan olivat, ja mikä teki pyhimyksestä pyhän? Tässä jaksossa keskustellaan pyhinä pidettyjen miesten ja naisten taustoista sekä pyhyyden merkeistä. Mitä tarvittiin siihen, että ihmistä ryhdyttiin pitämään pyhimyksenä, tai että katolinen kirkko julisti jonkun pyhimykseksi? Entä mikä on pyhimysten merkitys nykypäivänä? Keskustelemassa ovat Ville Vuolanto, Sari Katajala-Peltomaa ja Jenni Kuuliala.

Jakso 3: Kolumbian alueen alkuperäiskansojen toimijuus

Miten Espanjan kolonialismi vaikutti Amerikan mantereen alkuperäiskansojen elämään? Millainen prosessi siirtomaiden valloitus ja haltuunotto oli, ja mitä keinoja alkuperäiskansoilla oli vaikuttaa omaan asemaansa? Tässä jaksossa Lauri Uusitalo puhuu väitöstutkimuksestaan, jonka aiheena on siirtomaayhteiskunnan synty sekä alkuperäiskansojen toimijuus Popayánin kuvernöörikunnassa nykyisen Kolumbian alueella vuosina 1540–1615. Haastattelijana on Jenni Kuuliala.

Jakso 3: tekstiversio

Jakso 2: Kiroustauluja, magiaa ja Isä meidän rukous – uskonnollisuuden rajanvetoja antiikissa

Tässä jaksossa keskustellaan magian käytöstä antiikin kulttuurissa. Ihmisillä oli tarve turvata terveys, suojautua sairauksilta ja pahalta silmältä, ennustaa tulevaa ja kirota kilpailijoita. Virallinen uskonnollisuus, religio, tarjosi tähän vain rajalliset mahdollisuudet. Ihmiset turvautuivatkin epävirallisiin rituaaleihin ja tapoihin, jotka helposti miellettiin magiaksi tai taikauskoksi (superstitio). Rajanveto oli vallankäyttöä. Podcastissa pohdimme, missä raja näiden välillä meni. Missä mielessä varhaiskristityt rukouksetkin ovat magiaa? Mukana keskustelussa ovat Sari Katajala-Peltomaa, Katariina Mustakallio ja Ville Vuolanto.

Jakso 2: tekstiversio

Jakso 1: Oliko antiikin ja keskiajan lapsilla lapsuutta?

Ensimmäisessä jaksossa kysytään, millaista oli lapsuus antiikissa ja keskiajalla. Milloin lapsuus alkoi ja mihin se päättyi, millaista lasten elämä oli, ja miten me siitä tiedämme? Keskustelemassa aiheesta ovat Triviumin tutkijat Jenni Kuuliala, Sari Katajala-Peltomaa ja Ville Vuolanto.

Jakso 1: tekstiversio