Nuorisomusikaali, fantasiakomedian lajiin lukeutuva Hullu prinssi eli totuus siitä, miten haarukka tuli Suomeen (sävellys ja sovitukset Maija Koskenalusta, käsikirjoitus ja lyriikat Hanna Suutela) sai alkusykäyksensä turkulaisen historianopettajan huokaisusta erään toisen nuorisomusikaalin väliajalla: ”Olisipa meillä Suomessakin vaikka historiaa käsittelevä musikaali, että opiskelijat harrastaessaan joutuisivat pohtimaan sisältöjäkin!”
Olin juuri valmistanut luennon renessanssiajan Suomesta Tampereen yliopiston Näyttelijäntyön tutkinto-ohjelman Coriolanus-projektin brittiopiskelijoille. Sitä kootessani olin havainnut, että näyttämötaiteiden näkökulmasta renessanssi Suomessa keskittyi Juhana Herttuan hoviin Turun linnassa vuosina 1562-63. Jouduin aineiston puuttuessa siirtämään luentoni näkökulmaa historialliseen fiktioon, lukemaan Jalmari Finnen Vaasa-näytelmät, Väinö Raition Prinsessa Cecilian ja Eino Leinon runoja. Ohimennen tulin pohtineeksi, minkälaisia fantasioita erilaiset Vaasa-tarinat olivatkaan omana aikanaan olleet.
Kun historianopettaja sitten huokauksensa esitti, syntyi oivallus. Hovitarina tarjoaisi hyvät puitteet juuri sille, mitä lukiomusikaali pedagogisesti tarvitsee: paljon tehtäviä eli rooleja, motivoituja suuria joukkokohtauksia ja niiden koordinoimisen harjoittelua – ehkä jotain sisältöäkin kotiläksynä tutkittavaksi. Muistan jo samana iltana rakentaneeni lopputulosta vastaavan henkilöluettelon Vaasa-ajan historiallisista henkilöistä. Totesin, että aineistosta olisi jo lukuisien häiden ja pariskuntien takia tehtävä komedia. Tarinassa voisi hyödyntää Kangasalan paikallishistoriaa. Samalla syntyi jo ajatus siitä, että roolituksissa ei välttämättä tarvitsisi noudattaa perinteistä sukupuolittunutta jakoa vaan opiskelijat voisivat ehdottaa itseään haluamaansa rooliin myös anakronistisesti. Hullussa prinssissä onkin nähty jo 1500-luvun naispiispa sekä sopraanon laulama Herra Hannu.
Kuva: Lassi Koivisto
Teatterillinen metataso syntyi ajatuksesta, että elämässä ja koulumusikaalissa ei oikeastaan ole sivuhenkilöitä. Juhana Herttuan uskotut viestinviejät saivat olla Shakespearen ja Stoppardin näytelmien kuuluisat Rosenkrantz ja Guildenstern – tällä kertaa tietysti ”Alive and kicking!” Hamletista syntyi yksi komedian tärkeistä interteksteistä nimeä ja pajupuun viestiä myöten. Ajatuksen aikamatkasta vuoden 1562 ruhtinaallisiin häihin tarjosi kuitenkin Jalmari Finnen pieni kertomus. Nimen Martina päähenkilö sai Back to the Future-elokuvien Marty McFlyn mukaan. Erilaisten impulssien ja inspiraation lähteet vaihtelivat Miia Ijäksen Anna Jagellonicaa käsittelevästä tutkimuksesta tv-sarjaan Frendit. Kun säveltäjä Maija Koskenalusta ryhtyi työparikseni, dramaturgiaan alkoivat vaikuttaa myös musikaalin genre ja eri perinteet bossanovasta irlantilaiseen kansanmusiikkiin.
Keskeinen ideamme oli kokeilla musikaalimuodon pedagogisia mahdollisuuksia. Hullua prinssiä ei nähdä kahtena samanlaisena tuotantona senkään takia, että epilogin kirjoittaa draamapedagogisena tehtävänään aina sitä esittävä ryhmä itse. Käsikirjoituksessa on tyhjä kohta siinä, missä Martinan unimatka historiaan päättyy. Se, että hahmoilla on todellisten historiallisten henkilöiden nimiä, on houkutellut lukiolaisia googlaamaan itseään yhä syvemmälle historian tutkimiseen. Tärkeä teema tarinassa on kuitenkin historiografian kysymys. Kuka kirjoittaa menneisyydestä historiaa ja miksi? Miten voi tietää, jos ei ole dokumentteja? Mikä on totuus siitä, miten haarukka tuli Suomeen ja mitä yhteistä on haarukalla ja hullulla prinssillä? Vähintään kahdesta aikakaudesta tietoinen katse kuuluu näytelmässä salaperäiselle hovikirjurille nimeltä Finne, joka muistuttaa ehkä Doctor Whota tai Valkoista kania sadussa Liisa Ihmemaassa.
Hullun prinssin kantaesityksen teki Kangasalan lukio vuonna 2019. Koronavuoden olosuhteissa harjoiteltu versio nimeltä Hullu prinssi 2.1. tulee streamattuna esityksenä verkkoon lauantaina 23.1.2021 Sanna Majanlahden ohjauksena, samaisen lukion uuden työryhmän valmistamana. Tällä kertaa esitys juhlistaa Kangasalan koululaitoksen 150 vuotta ja satavuotiasta Kangasalan lukiota. Käsikirjoitustakin on hitusen tuunattu tätä ajatellen. Mikäli teos saisi vielä uuden tulkinnan Turussa, Raaseporissa tai vaikka Vaasassa, käsikirjoitusta muovattaisiin samaan tapaan konteksti huomioiden – aivan samalla tavalla opiskelijoiden taitoja ja tarpeita mukaillen kuin sävellystä uusille soittimille sovitettaessa. Musikaali on erinomaisen monipuolinen väline treenata sekä opiskelijoiden itseilmaisua että vaikkapa medialukutaitoa.
Hullu prinssi eli totuus siitä, miten haarukka tuli Suomeen -musikaali esitetään lauantaina 23.1.2021 ja streamataan. Liput kotisohvakatsomoon voi lunastaa alla olevasta linkistä. Esitys on katsottavissa 3 viikkoa.
Hanna Suutela
Teatterin ja draamantutkimuksen professori, dramaturgi
Tampereen yliopisto