Lyypekin arkistomatka 18.–22.10.2025 tuntui luonnolliselta jatkumolta Jyväskylän Historiantutkimuksen päiville. Eräät siellä heränneet kysymykset jäivät pyörimään mielessäni, ja niin arkistomatka ”tiedon äärelle” muodostui hyvinkin ajankohtaiseksi.
Lyypekin historiallinen arkisto Archiv Hansestadt Lübeck säilyttää varhaisen hansaliiton ajalta lähtöisin olevan poikkeuksellisen laajan arkistomateriaalin. Lyypekin hansakaupunki kuului Saksan tärkeimpiin metropoleihin ja kauppakeskuksiin keskiajalla mutta myös sen jälkeen. Paikallisesti ja kansainvälisesti merkittävä, 720 vuoden ajalta kertynyt arkistomateriaali avaa näkymiä moniin historiallisiin vaiheisiin ja muodostaa ainutlaatuisen, tutkimuksellisesti arvokkaan lähdeaineiston Lyypekin monipuolisista hallinnollisista käytännöistä ja kaupankäynnin vaiheista. Toisaalta vanhempien aikojen aineiston tulkinta voi olla haastavaa, sillä se edellyttää lukijalta paitsi saksan ja latinan kielen taitoa mutta myös kykyä lukea vanhoja käsialoja.
Arkistosta etsin erityisesti tietoa 1600-luvun alkupuoliskon Lyypekin kauppakaupungin hallinnollisista toimintatavoista, kaupallisesta ja kansainvälisestä toiminnasta, sekä verkostoista, joita tarkastelen porvarillisen kollegion Bürgerliche Kollegien ja kaupungin porvaristoa koskevan Bürgerschaft- aineistokokonaisuuden päätöksistä sekä asianhoidosta.
Matkani tavoitteena oli myös tutkia tarkemmin asiakirjoja, jotka valottavat 1600-luvun alussa Lyypekkiin perustetun työlaitoksen ja kuritushuoneen alkuvaiheita. Nämä teemat kietoutuvat tiiviisti Tukholmaan suunnitellun kontrollilaitoksen perustamispyrkimyksiin, sillä tutkimukseni keskeinen kysymys kuuluu: mitä Tukholmaan perustetulla ensimmäisellä kontrollilaitoksella tavoiteltiin?
Vastauksen löytäminen edellyttää syvällistä analyysia siitä, miten menneiden aikojen uskonnolliset tavoitteet ja niiden ideologiset jäänteet vaikuttivat taloudellisten pyrkimysten ohella. Historiantutkimuksen päivien jälkeen jäin pohtimaan saksalaisen esikuvan entistä korostuneempaa vaikutusta, erityisesti uskonnollisten ideologioiden merkitystä Tukholman kontrollilaitoksen perustamisessa. Vaikka esityksessäni en tätä aihetta käsitellyt, sivupolut historian kerrostuneisuudesta avasivat kiinnostavia näkökulmia ja antoivat arvokkaita vinkkejä tutkimukseni seuraavaan työvaiheeseen.
Arkistot tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden tarkastella myös tilan ja tapahtumien välistä historiallista yhteyttä vanhojen karttojen, kuvien ja piirustusten avulla. Siksi pyysin arkistonhoitajalta nähtäväksi vanhoja karttoja ja kuvia Lyypekistä. Hän kertoi niiden joutuneen toisen maailmansodan aikana sotasaaliina Neuvostoliittoon, ja sille tielleen ne ovat jääneet. Monet ovat yrittäneet edistää karttojen ja kuvien palauttamista, toistaiseksi tuloksetta. Niiden näkemistä ja kuvaamista on myös pyydetty, mutta nykytilanteessa se ei ole mahdollista.
Hotellini aamiaisella katseeni kiinnittyi juuri tästä syystä maalaukseen, joka esitti vanhaa Lyypekkiä. Teoksen alkuperäisestä ideasta ei ole tietoa, mutta tämän teoksen on signeerannut Heinz Joachim Draeger vuonna 2002. On mahdollista, että maalaus on maalattu toisen teoksen pohjalta. Vanhoja piirroksia Lyypekin historiallisesta kaupunkikuvasta saattaa yhä olla yksityisissä kokoelmissa, mutta tämä oli ainoa näkemäni maalaus, joka kuvasi Lyypekin vanhaa aikaa ja sen rikasta kulttuuriperintöä ja historiaa. Pidin tätä yksityiskohtaa erityisen merkittävänä, etenkin nykyisen keskustelun valossa, joka on koskenut kulttuuriomaisuuden palauttamista.
Lyypekin vanhakaupunki on perustettu vuonna 1143 ja se on Unescon maailmanperintökohteena näkemisen ja kokemisen arvoinen matkakohde. Minulle matkasta jäi käsiin valtava määrä aineistoa läpikäytäväksi.
FM Susan Kiiski-Seiskari
Kirjoittaja työskentelee historian väitöskirjatutkijana Tampereen yliopistossa. Väitöskirjaa rahoittaa Svenska Litteratursällskapet i Finland: Ragnar, Ester, Rolf och Margareta Bergboms fond & Ingrid, Margit och Henrik Höijers donationsfond II & Gösta Schybergsons minnesfond.
Lähteitä ja kirjallisuutta:
Stadtarchiv Lübeck:
01.1-01 ASA Interna & 01.1-04 Ecclesiastica
01.3 Bürgerschaft
5.1-1 Bürgerliche Kollegien
Brietzke, Dirk (2000): Arbeitsdisziplin und Armut in der Frühen Neuzeit. Die Zucht- und Arbeitshäuser in den Hansestädten Bremen, Hamburg und Lübeck und die Durchsetzung bürgerlicher Arbeitsmoral im 17. und 18. Jahrhundert. Hamburg: Verlag Verein für Hamburgische Geschichte.