Ravintola Mylläreissä kokoontui vuoden 2006 lokakuussa joukko Tampereen yliopiston tutkijoita ja opiskelijoita, joiden tarkoituksena oli perustaa vanhempien aikojen tutkimukseen keskittyvä tutkimusyhteisö. Tässä kokouksessa mukana olivat historiatieteen laitokselta Christian Krötzl, Katariina Mustakallio, Miikka Tamminen, Antti Peltonen, Mia Hemming, Sari Katajala-Peltomaa, Jussi Hanska, Juhani Sarsila ja Jussi Rantala; Katharina Dücker ja Werner Roesler olivat kieli- ja käännöstieteen laitokselta; Päivi Mehtonen taideaineiden laitokselta ja Antti Oikarinen filosofian laitokselta. Tilaisuudesta tuli Triviumin perustamiskokous. Tutkimuskeskuksen synnyn voi katsoa olleen tärkeä osoitus yhteistyön merkityksestä Tampereen yliopiston antiikin, keskiajan ja uuden ajan alun tutkimuksen kehityksessä. Keskiajantutkijan Christian Krötzlin ja antiikintutkijan Katariina Mustakallion yhteneväiset intressit lujittaa vanhempien aikojen tutkimuksen ja opetuksen tilannetta Tampereen yliopistossa olivat Trivium-verkoston, sittemmin tutkimuskeskuksen, synnyn taustalla. He molemmat olivat kansainvälisesti suuntautuneita akateemisella urallaan ja samankaltaiset tutkimukselliset näkökulmat – kuten pitkien ajanjaksojen tutkimus sekä kiinnostus arjen ja uskonnollisuuden historiaan – yhdistivät heitä. Lisäksi tutkimusalojen rajoja ylittävä monitieteisyys on liittynyt kiinteästi molempien tutkijoiden työhön. Nämä periaatteet tulivat tutkimuskeskuksenkin toiminnan ytimeen. Taustalla vaikutti myös historiatieteen laitoksen johdon myötämielisyys vanhempien aikojen tutkimukseen ja kannustus yhteistyöhön.
Triviumin perustamiskokouksessa luotiin myös työryhmä, joka ryhtyi suunnittelemaan keskuksen sääntöjä ja toimintaa. Työryhmään valittiin Christian Krötzl, Päivi Mehtonen taideaineiden laitokselta, Jussi Hanska, Marko Nenonen ja Katariina Mustakallio historiatieteen laitokselta ja Maikki Soro-Ruhanen kieli- ja käännöstieteiden laitokselta. Perustamiskokouksessa käytiin keskustelua Triviumin nimen muodosta. Englanninkielinen nimi ’Tampere Center for Classical, Medieval and Renaissance studies’ todettiin liian pitkäksi ja hankalaksi. Ehdotuksina olivat esimerkiksi Tamquam, Tandem, Excalibur ja Trivium, joista viimeksi mainittu sai eniten kannatusta. Toiminnan aloittamiseksi pohdittiin yhdistyksen perustamissääntöjä ja sitä, mitä vastuita se toisi tullessaan. Toimintamuodoksi päätettiin verkostoperiaatteella toimiva tutkimuskeskus rekisteröidyn yhdistyksen sijaan. Jäsenyyden kriteeriksi päätettiin tuolloin ”jonkinlainen opetuksellinen tai tutkimuksellinen side” Tampereen yliopistoon.
Historiatieteen laitoksella oli jo ennen tutkimuskeskuksen perustamista kansainvälisyyttä tukeva ilmapiiri: opiskelijoita kannustettiin ulkomaanopintoihin ja vietiin säännöllisesti opintomatkoille ulkomaille. Tästä johtuen tutkimuskeskuksen toimintaan liittyi jo alkuvaiheessa tutkijoita, jatko-opiskelijoita sekä perustutkinto-opiskelijoita, joilla oli jo kokemusta alan kansainvälisestä ilmapiiristä ja tutkijayhteistyöstä. Tärkeä esimerkki kansainvälisyydestä on Fidem-yhteistyö, joka alkoi vuonna 1991 (virallisesti 1992). Suomalaiset yliopistot olivat heti alusta saakka mukana – pitkälti Christian Krötzlin aloitteesta, hänen kerätessään kiinnostuneiden yhteystietoja ja hakemuskirjeitä lähetettäväksi eteenpäin. Ensimmäisiä Tampereelta mukana olleita silloisia jatkotutkinto-opiskelijoita olivat Jussi Hanska, Tapio Salminen, Sari Katajala-Peltomaa ja Kirsi Salonen. Niin ikään tärkeä reitti tutkimusalojen tuntemuksen syventämiseen on ollut avainhenkilöiden kontaktit ulkomaisiin instituutteihin, eritoten Suomen Rooman instituuttiin Villa Lanteen. Triviumin perustajista Krötzl toimi Villa Lanten johtajana 2000–2003 ja Katariina Mustakallio 2009–2013.
Triviumin ensimmäisinä vuosina konferenssisarjan Passages from Antiquity to the Middle Ages ideointi ja järjestelytyöt tulivat osaksi verkoston toimintaa ollen sekä ulospäin näkyvin ja myös laajamittaisin työsarka. Passages oli startannut vuonna 2003 Katariina Mustakallion Suomen Akatemian rahoittaman projektin Lapsuus, kasvatus ja kuolema antiikissa ja keskiajalla (2003–2006) yhteyteen. Projektissa olivat Tampereen yliopistosta mukana Ville Vuolanto, Jussi Hanska, Julia Burmann ja Hanna-Leena Sainio, jotka järjestivät Mustakallion kanssa ensimmäisen konferenssin. Tuolloin ajankohtana oli tammikuun loppu – eksoottinen suomalainen talvi aiheutti kansainvälisissä vieraissa ihmettelyä ja käytännön haasteitakin. Konferenssin ajankohdaksi on vakiintunut sittemmin elokuu. Konferenssi on säilyttänyt suosionsa ja sen poikkitieteellinen ja aikakausirajat ylittävä konsepti on kansainvälisestikin ainutlaatuinen. Seuraava konferenssi on järjestyksessään kymmenes ja pidetään vuonna 2028. Passages-konferenssin julkaisut ovat niin ikään muotoutuneet perinteeksi.
Lukuisat erilaiset konferenssit, seminaarit ja workshopit Passagesin lisäksi ovat olleet Triviumin työlistalla vuosien saatossa. Yhteistyöhön hakeutuminen sekä erilaisiin kansallisiin ja kansainvälisiin hankkeisiin osallistuminen on ollut Triviumille ja sen jäsenille luontevaa. Useissa tapahtumissa myös opiskelijat ovat olleet mukana järjestelyorganisaatiossa ja käytännön töissä. Toimintaan on voinut yhdistää opintopisteiden kuittaamisen raportoimalla konferenssin annista vastaavalle opettajalleen. Opiskelijoiden integrointi kansainväliseen tutkimusyhteisöön tapahtuu näin luontevasti ja on myös tärkeää työtään aloitteleville tutkijoille. Yliopiston ja tutkimustyön arjessa erilaiset matalan kynnyksen tutkimusryhmät, workshopit ja epävirallisemmat kokoontumiset, kuten Klassikkoklubi (vuosina 2007–2013), ovat edistäneet myös tutkimuskeskuksen toimintaa. Vuoden 2012 alusta Trivium omaksui nykyisen nimimuotonsa, siis ‘Trivium – Tampere Centre for Classical, Medieval and Early Modern Studies’. Tällöin early modern -termi tuli käyttöön renaissance-termin sijaan. Muutos kuvasti sekä uuden ajan alun tutkimuksen kasvanutta painoarvoa Tampereen yliopistossa että pyrkimystä laajempaan ja inklusiivisempaan yhteistyöhön.
”Antiikin tutkimus on Suomessa luonnostaan kansainvälistä ja tutkijoilla on tiiviit suhteet toisiinsa. Tampereen yliopiston tutkimuskeskus Trivium on osa tätä globaalia toimintaa”, sanoi Katariina Mustakallio yliopiston tutkimusuutisten haastattelussa helmikuussa 2015. Tämä näkemys on helppo allekirjoittaa nykyäänkin. Mustakallio puhui haastattelussa antiikintutkimuksen näkökulmasta ja tutkimuksen tilanteesta, mutta sama pätee myös keskiajan ja uuden ajan alun tutkimukseen. Tuolloin 2015 Trivium oli juuri saanut virallisen tutkimuskeskuksen statuksen. Rehtorin päätöksessä kirjattiin tutkimuskeskuksen tehtäviksi luoda ja päivittää tutkimuslinjaukset. Trivium tekee vuosittain esityksen yksikön johtajalle keskuksen toiminnasta ja suunnittelee seminaari- ja konferenssitoimintaa. Myös kontaktien luominen ja ylläpitäminen merkittäviin sidosryhmiin kuuluvat tutkimuskeskuksen toimintaan ja sen johtajan työnkuvaan. Triviumin johtajina ovat toimineet Christian Krötzl 2006–2018, Sari Katajala-Peltomaa 2018–2023 ja Ville Vuolanto 2023–. Kun Trivium siirtyi verkostosta tutkimuskeskus-statuksen alle, luotiin Sadonkorjuujuhlien tai Kirjamessujen nimellä kulkeva tapahtuma. Tällöin esitellään Triviumin julkaisuja, tutkimusprojekteja ja tuoreita väitöksiä sekä muuta toimintaa laajemmin.
Tällä hetkellä Trivium toteuttaa edelleen alkuperäistä tehtäväänsä tutkijoiden verkostona profiloituen oppiaineiden ja aikakausien rajoja ylittävänä tutkimuskeskuksena. Trivium on pieni toimija, jonka vahvuus on siinä, että se vaalii ja edesauttaa yhteistyötä samankaltaisia intressejä omaavien tutkijoiden välillä. Tutkimustulosten näkyvyys ja tutkimusalojen merkityksen ymmärryksen lisääminen on myös Triviumin tehtävä, jota toteutetaan monissa yhteistyöhankkeissa ja yleisötapahtumissa. Pohja hedelmälliseen tutkimukseen ja toimintaan myös tulevaisuudessa lepää edelleen yhteistyön voimassa, kansainvälisyydessä ja ennakkoluulottomassa työkulttuurissa. Kuten Triviumin nykyinen johtaja Ville Vuolanto kirjoitti vuosien 2021–2023 toimintakertomukseen: ”Vaatimattomalla taloudellisella tuella Trivium on luonut Tampereen yliopistolle yhteiskunnallisesti näkyvän ja korkeatasoista kansainvälistä tutkimusta tuottavan yhteisön. Toivon, että yliopisto tunnustaa tämän työn merkityksen ja turvaa jatkossakin resurssit, jotka mahdollistavat Triviumin kukoistuksen.”
Outi Sihvonen
FT, tutkija, Tampereen yliopisto
***
Lähteinä on käytetty Triviumin jäsenten haastatteluihin perustuvaa muistitietoa sekä tutkimuskeskuksen kokouspöytäkirjoja liitteineen ja toimintakertomuksia. Tekstiä on kommentoinut Ville Vuolanto.