Dosentti Jaakkojuhani Peltosen esitelmä Kleopatra VII ja historian käyttö 27.10.

Tervetuloa tutkimuskeskus Triviumin esitelmätilaisuuteen 27.10.2025! Esitelmä järjestetään yhteistyössä Keskiajan tutkimuksen seura Glossan kanssa. Tilaisuudessa moderaattorina toimii FT Saku Pihko (Tampereen yliopisto).

Myöhäiskeskiajan saksalainen kuva, jossa Kleopatra ja Marcus Antonius ensin juhlivat, ja sitten tekevät itsemurhat.
Kleopatra ja Marcus Antonius ensin juhlimassa, jonka jälkeen he tekevät itsemurhat. Kuva on Giovanni Boccaccion De mulieribus claris -kirjan saksankielisestä käännöksestä, joka on painettu noin vuonna 1474.

Dos. Jaakkojuhani Peltonen (Tampereen yliopisto): Kleopatra VII ja historian käyttö

Maanantai 27.10. klo 17:00, Pinni B3017, Tampereen yliopisto ja zoom

Zoom-linkki: https://utu.zoom.us/j/64915574335
Meeting ID: 649 1557 4335
Passcode: 219685

Esitelmän abstrakti

Egyptin kuningatar Kleopatra VII (69–30 eaa.) on yksi maailman tunnetuimmista ja samalla mystisimmistä historiallisista henkilöistä. Hän on yhdistelmä valtaa, kauneutta ja strategista nerokkuutta, ja hänet on usein kuvattu juonikkaana ja nautintoihin antautuvana viettelijättärenä. Kahden vuosituhannen kuluessa hänestä on muotoutunut myös vahvan ja itsevarman naisen arkkityyppi, joka ei alistu objektiksi miesten hallinnoimassa maailmassa. Esitelmässä käydään läpi lyhyesti historiallisen Kleopatran tarina sekä pureudutaan siihen, miten hänen myyttiään on käytetty eri aikakausina. Hänen tarinansa on inspiroinut ihmisiä antiikista nykyaikaan ja kuinka hänet on esitetty taiteessa ja populaarikulttuurissa.  Kleopatra tarjoaa myös ikkunan naisen asemaan, sukupuolirooleihin ja identiteetteihin eri aikojen yhteiskunnissa. Antiikin kirjallisuudessa Kleopatra uhkasi roomalaisten yläluokkaisten miesten miehuullisuutta sekä herätti voimakkaita mutta vaarallisena pidettyjä eroottisia mielikuvia. Myös keskiajalla häntä pidettiin uhkana hyveille, yhteiskunnan järjestykselle ja sukupuolirooleille. Sen sijaan uudella ajalla erilaiset naiset tietoisesti rinnastivat tai samastivat itsensä Kleopatraan. Viime vuosikymmeninä Kleopatran tarina liitetty voimakkaasti keskusteluun etnisyydestä.  Esitelmä perustuu Peltosen teokseen Kleopatra – viimeisen faaraon myytti, jonka Gaudeamus julkaisi tämän vuoden helmikuussa (https://www.gaudeamus.fi/teos/kleopatra-viimeisen-faaraon-myytti/) .