Arkisuomet-hanke järjesti 5.2. Helsingin työväenopistossa ja Zoomissa kielellisen kanssatutkimustyöpajan, jossa keskusteltiin kielikäsityksistä ja -kokemuksista. Työpaja on osa Arkisuomet-hankkeen kansalaistieteellistä tutkimusta, jossa jokainen osallistuja on oman kielenkäyttönsä ja kielellisen ympäristönsä paras asiantuntija.
”Ehkä se jollain tavalla kuuluu identiteettiin se tietyn tyyppinen murre.”
Työpaja aloitettiin pohdinnalla, mitä kieli on, ja sen myötä päädyttiin pohtimaan muun muassa omaa kieli-identiteettiä, aiempia kielikokemuksia ja kielen merkitystä itselle. Osallistujat tekivät pohdintatehtävänsä yksin, jonka jälkeen ajatuksia jaettiin ryhmissä opiskelija-avustajien johdolla. Pohdinnasta syntyi antoisaa keskustelua esimerkiksi omasta murteellisesta identiteetistä, suomen kielen merkityksestä osana omaa identiteettiä sekä suomen ja muiden kielien sekoittumisesta. Pohdintatehtävän jälkeen hankkeen johtaja professori Johanna Vaattovaara esitteli osallistujille Arkisuomet-hankkeen tavoitteita ja hankkeen aiempia kanssatutkimuskokeiluja.
”Mielestäni kielikokemus on henkilökohtainen kosketuspinta kieleen.”
Työpajan toisena ryhmäpohdintatehtävänä oli keskustella omista kielikokemuksista. Keskustelua käytiin monenlaisista aiheista, muun muassa niin hauskoista kuin hämmentävistäkin murrekokemuksista, suhtautumisesta kielen tyylin muutokseen mediassa sekä teitittelystä ja muista kohteliaisuuden ilmauksista erilaisissa tilanteissa. Keskustelunaiheita syntyi niin runsaasti, että keskustelua olisi voinut jatkaa varmasti kauemminkin. Ryhmissä käytyjen keskustelujen aiheita ja niistä syntyneitä ajatuksia jaettiin lopuksi koko osallistujajoukon kesken. Keskustelua käytiin myös siitä, miksi kielikokemusten jakaminen ja niiden tutkimus on tärkeää. Työpajan loppupuolella käsiteltiin vielä hankkeen kielikokemusten verkkokeruuprojektia, johon kuka vain voi osallistua jakamalla oman kielikokemustarinansa. Kanssatutkijoilla oli keruun joukkoistamiseksi hyviä ideoita, joita tutkimusryhmä aikoo jatkossa hyödyntää. Jaettuja kielikokemustarinoita julkaistaan hankkeen blogissa sekä sosiaalisen median kanavilla Instagramissa ja Facebookissa.
Teksti: Venla Eriksson
Kuvat: Mari Heikkilä
