Millaisia havaintoja suomea äidinkielenään ja toisena kielenään käyttävät tekevät omasta kielenkäytöstään? Miten murteet ja kielet sekoittuvat arjessa? Miten monikielistä on WhatsApp-keskustelu oman isän kanssa? Miten eri kieliä ja erilaisia murreilmaisuja hyödynnetään mainoskylteissä tai elintarvikepakkauksissa? Muun muassa tällaisia asioita lukiolaiset selvittivät itse ideoimissaan tutkimusprojekteissa kielentutkijan työelämään tutustuttavalla kurssilla. Huhti-toukokuussa järjestetylle TET-kurssille osallistui parikymmentä lukiolaista eri puolilta Suomea.
Miten murteet ja kielet sekoittuvat arjessa?
Ennen omiin tutkimusprojekteihin suuntaamista lukiolaiset pääsivät tutkimaan yhdessä korkeakouluopiskelijoiden ja tutkimusryhmän kanssa omia lähestymistapojaan kieleen ja sen vaihteluun. Kurssipäivien aikana he saivat pieninä annoksina kuulla suomen kielen vaihteluun ja kieliasenteisiin liittyvistä tutkimuksista. Yhtenä keskeisenä näkökulmana oli kielen ja kielikäsitysten muuttumisen trendit. Päivien aikana käytiin lukuisia pienryhmäkeskusteluja, joissa opiskelija-avustajat Havu Kuusinen, Oona Helistö, Minna Salin ja Elli Iivanainen toimivat tutkimusryhmän jäsenten ohella fasilitaattoreina. Kaikki halukkaat pääsivät myös suunnittelemaan ja toteuttamaan oman pienen tutkimusprojektin haluamastaan aiheesta.
— Tämä on jotain vielä uutta sosiolingvistiikassa. Lukiolaiset pääsivät paitsi tutustumaan suomen kielen tutkimukseen ja osallistumaan siihen, myös itse ideoimaan ja tekemään tutkimusta, kertoo osatutkimuksesta ja kurssista päävastuussa oleva professori Johanna Vaattovaara.
Tämä on jotain vielä uutta sosiolingvistiikassa.
Kurssin vetäjiäkin aluksi vähän jännitti, miten kaikki sujuisi. Päänvaivaa aiheutti muun muassa se, miten saataisiin kaikki tutkimuseettiset käytänteet hallittua tietosuojailmoituksineen ja suostumuslomakkeineen.
— Saimme kuitenkin kurssille joukon innokkaita ja sitoutuneita nuoria, jotka ottivat nämäkin kysymykset vakavasti. Kaikki meni lopulta tosi hienosti, toteaa Vaattovaara.
Kurssi herätti havainnoimaan
Kurssille osallistuneen lukiolaisen Jarkko Pulkkisen mukaan kurssi herätti havainnoimaan ympäristöä ja kiinnittämään huomiota ihmisten kielenkäyttöön.
— On ollut tosi kiva pienryhmissä keskustella kieliasioista eri puolita Suomea olevien lukiolaisten kanssa, Pulkkinen kertoo.
Pulkkisen mukaan olisi ollut mielenkiintoista lähteä tutkimusprojektissa laajemminkin havainnoimaan asioita, mutta aika tuli vastaan.
— Jäi tunne, että hitsi, olisipa voinut vielä jatkaa, toteaa Pulkkinen.
Samaa mieltä oli Edla Lindblom, jonka mukaan kurssi oli kiinnostava ja olisi voinut jatkua pidempäänkin.
Olen tosi lyhyessä ajassa saanut avarrettua kielikäsityksiäni paljon.
— Olisi ollut mielenkiintoista jatkaa ja puhua lisää pienryhmissä, mutta se ei ollut ajallisesti mahdollista. Sitä jäi kaipamaan, se on ollut tosi mukavaa, Lindblom toteaa.
Kurssipäiviä oli kolme. Vaikka kurssi toteutettiin kokonaan etäyhteyden kautta Zoomissa, Lindblomin mukaan tapaamiset olivat onnistuneita.
— Ei ole ollut sellainen tunne, että onpa tosi outoa. Aloitustehtävä oli myös hyvä, kun kaikki esittäytyivät. Ilmapiiri on ollut tosi rento, ei ollenkaan tiukka.
Lindblomin mukaan on ollut kiva huomata, että on olemassa muitakin nuoria, joita kieliasiat kiinnostavat.
— Olen tosi lyhyessä ajassa saanut avarrettua kielikäsityksiäni paljon.
Omien kielikäsitysten työstämistä
Kielitiede-TETiin osallistuneet kirjoittivat kurssin aluksi ja päätteeksi pieniä reflektiokirjoituksia, joissa he pohtivat omaa kielikäsitysmaailmaansa. Ideana oli näin tarjota osallistujille väline työstää omia kielikäsityksiään ja tarjota samalla tutkijoille materiaalia kanssatutkijoiden itsenäisistä ajatuksista. Kaikki osallistujat antoivat suostumuksensa materiaalien tutkimuskäyttöön. Osa halusi olla näissä mukana nimettömänä, osa nimellään.
Eräs nimettömänä pysyttelevä osallistuja kirjoitti loppureflektiossaan näin:
Olen oppinut kielen moninaisuudesta, taipuisuudesta, käsitteistä, asenteista, slangista, murteista, mielikuvista ja näkökulmista.
“Ennen kun mietin käsitettä ”kieli”, mieleen tuli ensimmäisenä, että se on kommunikaation väline. Nykyään käsitykseni siitä on niin paljon laajempi, etten osaa edes kunnolla avata sitä. Olen oppinut kielen moninaisuudesta, taipuisuudesta, käsitteistä, asenteista, slangista, murteista, mielikuvista ja näkökulmista. Tässäkään ei edes kaikki. Kieltähän on myös nonverbaalista. Viestimme myös ilmeillä, eleillä, kuvilla, symboleilla, äänillä, liikkeillä ja monilla muilla tavoilla. Kieltä voi olla mahdotonta mahduttaa johonkin yhteen käsitteeseen, sillä kommunikaation välineen lisäksi se on myös muun muassa itseilmaisun tapa ja taidetta.”
— Vaikuttaa siltä, että opimme muutaman viikon aikana toisiltamme aika paljon eli tutkimuskokeilun tavoite saavutettiin hyvin, Vaattovaara toteaa.
Osa kansalaistieteellistä tutkimusta
Kielitiede-TET-kurssi on osa Arkisuomet-hankkeen kansalaistieteellistä tutkimusta, jossa tavalliset kielenkäyttäjät voivat ideoida alan tutkimusta ja ottaa myös itse tutkijan roolia. Yhteiset keskustelut ja toiminta kurssiympäristössä oli osa tutkimusta.
— Tällainen osallistuva toimintamalli vie eteenpäin kieliasenteiden ja ideologioiden tutkimuskenttää. Mielestäni on jo korkea aika asemoida kielenkäyttäjiä oman kielellisen arkensa ja kielitietoisuuksiensa asiantuntijoiksi, Vaattovaara sanoo.
Lukiolaisilta saatiin myös hyviä ideoita ja ajatuksia seuraavan osatutkimuksen rakentamiseen. Seuraavassa vaiheessa hanke järjestää tutkimustoimintaa, johon kuka tahansa halukas voi osallistua parhaaksi katsomanaan hetkenä.
Hanke järjestää tutkimustoimintaa, johon kuka tahansa voi osallistua parhaaksi katsomanaan hetkenä.
— Siinäkin tullaan olemaan uuden kokeilun äärellä. Kielitiede-TETin kautta saimme myönteisiä kokemuksia, jotka kannustavat rohkeasti uusiin kokeiluihin. Osa nuorista innostui oman tutkimusprojektin tekemisestä niin paljon, että meitä akateemisia tutkijoita työmäärä alkoi jo hirvittää, Vaattovaara nauraa.
Nuoret saavat kurssista todistuksen, johon merkitään opintopistemäärä osallistumisaktiivisuuden mukaan.
— Yliopiston tiedekasvatusyksikkö Juniversity on ollut erinomainen yhteistyökumppani tämän kanssatutkimuskontekstin rakentamisessa. Heidän avullaan saimme kutsun TET-jaksolle leviämään valtakunnallisesti lukioihin, ja saimme hyödyntää myös heidän laatimaansa todistusmallipohjaa.
Osallistujien kokemuksiin Kielitiede-TETistä voi tutustua tarkemmin kuuntelemalla Murremyytin murtajat -podcastin jakson #39, jossa Elsa Oravakangas ja Daryna Sokolska Euran lukiosta, Havu Kuusinen ja Oona Helistö Tampereen yliopiston Kielten tutkinto-ohjelmasta sekä Vaattovaara hankkeen johtajana kuvaavat omista näkökulmistaan tutkivan oppimisympäristön antia.
Teksti: Johanna Vaattovaara ja Mari Heikkilä
