Miten sujuu kanssatutkimus? — webinaarissa käytiin läpi Arkisuomet-hankkeen etenemistä 

Arkisuomet-hankkeen webinaari
Webinaari

Arkisuomet-hankkeen tutkijat jakoivat webinaarissa kokemuksia, miten kanssatutkimus onnistuu kielentutkimuksessa. Tilaisuudessa kuultiin myös kanssatutkijoiden ja opiskelija-avustajien näkökulmia.

Arkisuomet-hankkeen akateemiset tutkijat, kanssatutkijat ja opiskelija-avustajat kertoivat tiistaina 22.10. järjestetyssä webinaarissa kokemuksiaan kanssatutkimusprojekteista: pilottitutkimuksesta Outokummussa, Helsingin työväenopiston tutkimuskurssista ja lukiolaisille suunnatusta Kielitiede-TeTistä.  Kanssatutkimuksessa kansalaiset osallistuvat itse aktiivisesti tutkimuksen tekemiseen tutkijoiden rinnalla.

Webinaarissa heräsi keskustelua muun muassa siitä, millainen on kanssatutkijoiden rooli, miten ihmiset saadaan innostumaan tutkimuksen tekemisestä ja millaiset kieleen liittyvät ennakkokäsitykset ovat yleisiä.

Pyrimme omalta osaltamme edistämään kanssatutkimuksesta kiinnostuneiden verkostoa.

— Oli iloinen yllätys, että webinaari kiinnosti monenlaisia osallistujia tutkijoista opettajiin ja muihin kiinnostuneisiin. Oli hyvä, että jätettiin aikaa kysymyksille ja keskustelulle, sillä se oli vilkasta. Kansalaistieteen mahdollisuudet selvästi kiinnostavat, ja pyrimme omalta osaltamme edistämään kanssatutkimuksesta kiinnostuneiden verkostoa, toteaa tutkimushankkeen johtaja, professori Johanna Vaattovaara.

Ajatuksena kanssatutkimuksessa on, että se on palkitsevaa myös osallistujille. Kanssatutkimukseen kielitiede-TETissä ja työväenopiston tutkimuskurssilla osallistuneet kertoivat kielikäsitystensä avartuneen ja kokivat saaneensa paljon uutta tietoa ja ajateltavaa.

 

Kielikokemustarinoiden keruun pilotti alkoi

Tutkimushanke käynnistää seuraavaksi kielikokemustarinoiden keruun. Sen kautta kuka tahansa voi lähettää kirjallisessa muodossa oman kielikokemuksensa joko pelkästään tutkimuskäyttöön tai yleisempään käyttöön, julkaistavaksi hankkeen verkkosivuilla. Aihe voi liittyä esimerkiksi seuraaviin teemoihin: Minä ja kielenmuutos, Tarinoita murteesta tai murteella, Luovuutta peliin – miten selvisin vähäisellä kielitaidolla, Murteiden tai kielien sekoittuminen, Hauska tai kurja kielikokemukseni. Aihepiirin voi myös nimetä itse.

— Tämä on hyvä tilaisuus jakaa omia kielikokemuksiaan ja samalla myös osallistua tutkimukseen. Olemme kiinnostuneita kaikkien suomea arjessaan käyttävien kielikäsityksistä, hankkeen tutkija Kaarina Hippi kertoo.

Olemme kiinnostuneita kaikkien suomea arjessaan käyttävien kielikäsityksistä.

Webinaariin osallistuneille tarjottiin mahdollisuus osallistua keruun pilottivaiheeseen. Tarkoitus on, että varsinainen kielikokemustarinoiden keruu alkaa marraskuun puolivälissä.