Viiden jälkeen ohjelmassa kuultiin murteita niiden puhujien analysoimana – ja vahvaa murretta puhuen. Murteenpuhujat itse ovatkin murteitten kaikkein parhaita asiantuntijoita, kuten kanssatutkimusta harjoittavassa Arkisuomet-hankkeessa tiedetään. Johanna Vaattovaaran mukaan murteet muuttuvat, mutta median lähestymistapaa murteisiin on vaikea muuttaa.
— Ei tutkijaa tarvita kertomaan, miltä minkäkin murteen puhuja kuulostaa, millainen kuva minkäkin murteen puhujasta tulee. Sen kaikki ainakin suomea äidinkielenään puhuvat tietävät ilmankin. Tämä käsittely saatiinkin jätettyä lämpiön puolelle, Johanna Vaattovaara toteaa tyytyväisenä.
— Odotan päivää, jolloin mediaan mahtuu kriittistä käsittelyä siitä, mikä selittää murteisiin ja murteen puhujiin liittyviä mielikuvia ja tunteita, ja miten voisimme myös haastaa niitä sen sijaan, että kierrätämme topeliaalinisia heimostereotypioita sukupolvesta toiseen. Murteet ovat osa puhujiensa identiteettejä, murteilla voi ilakoida hyväntahtoisesti mutta pinnan alla on myös vahingollisia asenteita.
Tällaisiin syvyyksiin ohjelmassa ei päästy, mutta muita lyhyitä näkökulmia oli esillä siitä, miten murteet ovat elävää arkipäivää.
— Käytämme murteita, muovaamme niitä, lainailemme niitä, näpytämme whatsapeissamme. Voidaan jopa väittää, että murteita käytetään enemmän kuin koskaan! Vaattovaara toteaa.
Katso Johanna Vaattovaaran haastattelu (klikkaa kuvaa):
