Huomasin marraskuussa 2024 ilmoituksen tutkimusavustajan harjoittelupaikasta Arkisuomien kielitietoisuudet ja muutos -hankkeessa. Hanke ei ollut minulle entuudestaan tuttu, mutta kiinnostuin siitä heti, kun sain tietää, mitä hankkeessa tutkitaan. Olen jo ennen suomen kielen opiskelua yliopistossa ollut arjessani kiinnostunut kielestä ja sen muutoksesta, murteista sekä puhekielen vaihtelusta.
Olen jo ennen suomen kielen opiskelua yliopistossa ollut arjessani kiinnostunut kielestä ja sen muutoksesta, murteista sekä puhekielen vaihtelusta.
Opiskelujeni alusta asti minulle onkin ollut melko selvää, että kielitieteiden monista eri tutkimusaiheista ja -suuntauksista minua eniten kiinnostaa kieliasenteiden ja -ideologioiden tutkimus. Koska työelämäopintojen opintojakson suorittaminen oli tässä kohtaa opintojani ajankohtainen, ja tutkimushankkeen tutkimusaiheet sekä tutkimusavustajan työtehtävät kiinnostivat minua, päätinkin hakea harjoittelupaikkaa hankkeesta. Sain paikan ja nyt olen työskennellyt osa-aikaisena tutkimusavustajana viisi kuukautta Arkisuomien kielitietoisuudet ja muutos -hankkeessa.
Monenlaisia uusia kokemuksia
Olen päässyt alusta alkaen tekemään monenlaisia työtehtäviä, kuten hankkeen sosiaalisen median päivittämistä, aineistojen litterointia, erilaisia yhteydenottoja, verkkosivuille ja blogiin julkaisemista, videoiden tekstittämistä ja muokkausta sekä olemaan mukana hankkeen tapaamisissa. Ehkä mieleenpainuvin työtehtävä harjoitteluni aikana oli helmikuussa Helsingin työväenopistolla järjestettävässä kanssatutkimustyöpajassa mukana oleminen. Työpajassa keskustelimme kielikäsityksistä ja -kokemuksista yhdessä tutkimusryhmän, opiskelija-avustajien ja työpajaan osallistuneiden tavallisten kielenkäyttäjien kanssa. Sain toimia työpajassa ryhmäkeskustelujen fasilitoijana, mutta samalla myös osallistua itse keskusteluun kielikäsityksistä ja -kokemuksista. Roolini olikin siis monipuolinen – toisaalta olin hankkeen puolesta osana tutkimusryhmää, mutta olin myös kielenkäyttäjän roolissa kanssatutkijana jakamassa omia kielikokemuksiani. Mielestäni oli todella kiinnostavaa päästä kuulemaan työpajaan osallistuneiden henkilöiden kokemuksia erilaisista kielenkäyttötilanteista. Etenkin suomea toisena kielenään puhuvien osallistujien kokemukset suomen oppimisesta ja sen käyttämisestä arjessa jäivät mieleeni. Työpaja jäi myös siksi vahvasti mieleen, että sitä varten piti matkustaa Helsinkiin. En ole koskaan aiemmin päässyt matkustamaan ”töiden takia” mihinkään, joten tästä reissusta tuli täysin uusi kokemus minulle, vaikka Helsingissä toki muuten olenkin paljon käynyt.
Suomea toisena kielenään puhuvien osallistujien kokemukset suomen oppimisesta ja sen käyttämisestä arjessa jäivät mieleeni.
Olen harjoitteluni aikana saanut paljon muitakin uusia kokemuksia. En ole esimerkiksi koskaan aiemmin tehnyt toimistoympäristössä töitä, vaan aiemmat työkokemukseni ovat elintarvikealalta. Tästä syystä harjoittelun alussa saamani työhuone tuntuikin luksukselta. Se, että voin tehdä töitä mukavassa toimistotuolissa istuen ison näytön ääressä rauhallisessa työhuoneessa oli minulle uutta ja mukavaa vaihtelua aiempiin kokemuksiini työelämästä. Toki vaikka työhuone alussa innostikin tekemään töitä ”lähinä”, huomasin pian olevani kuitenkin enemmän etätyöihminen, ja suurimman osan työpäivistäni teinkin kotona läppärin ääressä kissani nukkuessa sylissä. Mielestäni harjoittelun yksi parhaita puolia olikin tämä joustavuus – pystyin tekemään töitä oikeastaan missä vain. Nyt, kun palaan kesäksi kesätöihin takaisin ravintolaympäristöön, saattaa minulle tulla nopeasti ikävä siistiä sisätyötä ja sen rauhallista tahtia.
Tutustumista tutkijan työhön
Ylipäätään yliopistoympäristössä työskentely ja akateeminen työ on ollut minulle täysin vierasta ennen harjoitteluani. Koska omassa suvussani ei montaa yliopisto-opiskelijaa ole ollut, minulle koko akateeminen maailma oli ennen opintojani melko vieras. Toki yliopisto-opiskelu on jo neljän opiskeluvuoteni myötä tullut tutuksi, mutta esimerkiksi tutkijan työhön olen päässyt tutustumaan tarkemmin vasta harjoitteluni aikana. Olen itse lähtenyt opiskelemaan sillä ajatuksella, että urasuunnitelmat selkeytyvät sitten, kun sen aika on, eli minulla ei ole koskaan ollut mielessäni mitään tiettyä työtä, jota haluaisin ehdottomasti tehdä valmistuttuani. Olen aiemmin varovaisesti pohtinut, olisiko minusta tutkijaksi, minkä takia olikin mukavaa päästä tutustumaan harjoittelussani siihen, miten monipuolista tutkijan työ on. Toisaalta olen harjoittelussani päässyt tutustumaan myös tiedeviestintään, joka on mielestäni myös hyvin mielenkiintoista ja monipuolista, ehkä yksi mahdollisista tulevista urapoluistani. Vielä ei tämän harjoittelun myötä urasuunnitelmat kuitenkaan täysin selkiytyneet, mutta ainakin olen saanut uusia näkökulmia ja vaihtoehtoja niihin.
Tiedän jo sen, että aion tehdä graduni jostain kielikäsityksiin liittyvästä aiheesta.
Arkisuomet-hankkeessa olen siis päässyt näkemään lähietäisyydeltä tutkimuksen tekoa käytännössä. Minusta erityisen mielenkiintoista on ollut päästä tutustumaan tarkemmin kansalaistieteelliseen tutkimukseen, jossa tutkittavat henkilöt eivät ole vain tutkimuksen kohteena vaan myös tutkimuskumppaneita. Tämä tutkimustapa kiinnostaa minua ehkä erityisesti siksi, että olen itsekin ennen kielitieteen opiskelua ollut tavallisena kielenkäyttäjänä hyvin kiinnostunut ihmisten erilaisista suhtautumisista eri kielimuotoihin ja havainnoinut hyvin paljon ihmisten arkista kielenkäyttöä. Toisin sanoen, jos en vielä opiskelisi suomen kieltä yliopistossa, saattaisin hyvinkin olla se ihminen, joka tästä hankkeesta kuultuaan saisi innostuksen opintojen aloittamiseen tai ainakin saattaisi osallistua itse esimerkiksi kanssatutkimustyöpajoihin. Olen päässyt tutustumaan hankkeen aineistoihin hyvinkin tarkasti muun muassa niiden litteroimisen myötä. On ollut todella mielenkiintoista päästä tarkastelemaan niistä, millaisia kielikäsityksiä ja -kokemuksia ihmisillä on. Hankkeen tähän mennessä kerätyt aineistot ovat innostaneet minua myös pohtimaan, alkaisinko keräämään vastaavanlaisia aineistoja ensi syksynä aloittamaani pro gradu -tutkielmaa varten. Joka tapauksessa tiedän jo sen, että aion tehdä graduni jostain kielikäsityksiin liittyvästä aiheesta.
Harjoittelusta jäi inspiroitunut ja positiivinen olo
Kaiken kaikkiaan harjoitteluni tutkimusavustajana on ollut mieluisa ja inspiroiva kokemus. Olen saanut viimeisistä viidestä kuukaudesta opintopisteiden lisäksi irti paljon uusia ajatuksia, oivalluksia ja kokemuksia. Yhdessä hankeporukan kanssa työskentely on ollut mukavaa ja sujuvaa, ja koin sopeutuvani hyvin alusta alkaen tutkimusryhmän joukkoon. Aika on kulunut hyvin nopeasti tammikuun puolen välin pimeistä ja kylmistä päivistä kesäkuun alun aurinkoisiin kesäkeleihin. Melko lyhyeen aikaan on sisältynyt monenlaista. Koen, että tästä harjoittelusta sain hyvät eväät tulevaa varten, niin tulevaisuuden opiskeluja, työelämää kuin muutakin elämää varten. Harjoittelusta jäi inspiroituneet ja positiiviset fiilikset, ja niillä onkin hyvä jatkaa tulevaan kesään.
Teksti: Venla Eriksson
