Ennen hitsaus- ja ruuvaustekniikoiden kehittymistä niittaus oli käytännössä ainoa tapa toteuttaa teräksinen silta ja Suomen rautateillä onkin edelleen käytössä useita teräksisiä niittaamalla koottuja rautatiesiltoja.. Viime vuosina on ilmennyt tapauksia, jossa yksittäisten siltojen rataa kannattelevien sekundääripalkistojen liitoksissa on havaittu huomattavaa liikettä junan ylittäessä siltaa. Liitosten kuntotutkimusten avulla on päätelty osan liitosten niiteistä olleen poikki. Tehdyt havainnot ovat herättäneet epävarmuutta liitosten jäljellä olevalla käyttöiästä ja haurasmurtumisen riskistä.
Tutkimuksessa koekuormitettiin Tampereen teknillisen yliopiston rakennushallissa viisi käytöstä poistetun rautatiesillan niittaamalla valmistettua liitosta sekä instrumentoitiin vastaavanlainen edelleen rautatieliikenteen käytössä oleva rakenne. Rakenneanalyyseillä, mittauksilla ja rakenteen kuntoa eri menetelmin seuraamalla pystyttiin todentamaan rakenteen murtumismekanismi ja havaitsemaan rakenteen kunnon heikkenemisestä kertovia asioita. Tulosten perusteella pystytään aiempaa paremmin arvioimaan tämäntyyppisten liitosten kuntoa ja rautatieliikenteen vaikutuksia niiden jäljellä olevaan käyttöikään.
Vuosina 2013-2015 suoritettu tutkimus oli osa Liikenneviraston ja Tampereen teknillisen yliopiston yhteistä tutkimusohjelmaa ”Elinkaaritehokas rata, osa 2 – TERA II”
