Avoimen tieteen periaatteiden mukaisesti hyvä aineistonhallintatapa tähtää aineistojen avaamiseen ja jatkohyödyntämisen mahdollistamiseen. Niin avointa kuin mahdollista, niin suojattua kuin tarpeen on hyvä nyrkkisääntö. Aineiston avaamista suunniteltaessa on nimittäin hyvä muistaa, että avaaminen on vastuullista tutkimustoimintaa, joka edellyttää harkintaa. Aivan mitä tahansa ei voi eikö ole tarpeenkaan avata. Aineiston avaamatta jättäminen on perusteltua esimerkiksi eettisistä ja lainsäädännöllisistä syistä. Tällaisia voivat olla esimerkiksi aineiston arkaluonteisuus tai luottamuksellisuus, tekijänoikeudelliset rajoitteet, dataan liittyvät kaupalliset intressit ja patentoinnit tai kolmansien osapuolien hallinnassa olevat aineistot.
Mistä sitten lähteä liikkeelle kun aineiston avaaminen houkuttaa? Aluksi on hyvä tutkiskella, soveltuuko koko aineistokokonaisuus avattavaksi vai voiko aineistosta avata esimerkiksi joitain aineisto-osia. Kun avattavaksi soveltuvat aineistot on valittu, pitää pohtia luontevimmat julkaisukanavat aineistoille.
Suositeltavia kanavia ovat data-arkistot, datalehdet ja vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut. Sopivan kanavan valikoinnissa kannattaa ottaa huomioon ainakin oman tieteenalan käytännöt ja rahoittajien tai julkaisijan mahdolliset ehdot aineistojen avaamiselle. Jos siis omalla tieteenalalla on käytössä tutkimusaineistoille soveltuva data-arkisto, kannattaa sellaista käyttää. Mikäli arkisto on kuratoitu ja sertifioitu, aina parempi. Tällainen arkisto on yleensä myös sitoutunut FAIR-periaatteisiin, jolloin arkistoidut aineistot ovat helposti löydettävissä, saavutettavissa ja uudelleenkäytettävissä. Tieteenalakohtaisen arkiston puuttuessa aineistoja voi avata ja julkaista myös kaikille tieteenaloille soveltuvissa säilytyspaikoissa eli repositorioissa kuten Zenodossa tai Figsharessa.
Julkaisukanavaksi sopivat myös datalehdet, jotka tyypillisesti keskittyvät esimerkiksi datankeruumenetelmiin tai kuvauksiin datan laadusta. Aineistoa voi julkaista myös vertaisarvioidussa julkaisussa ja moni kustantaja edellyttää artikkelin pohjalla olevan aineiston avaamista jossakin säilytyspaikassa. Maksumuurin takana olevat artikkelit eivät kuitenkaan usein täytä avoimuuden vaatimusta, joten julkaisukanavan valintaan on hyvä kiinnittää huomiota jo aineistonhallinnan suunnitteluvaiheessa.
Eettisen harkinnan pohjalta voi joskus tulla lopputulemaan, että aineistoa ei voi avata miltään osin. Avoimen tieteen periaatteita voi kuitenkin edelleen toteuttaa avaamalla aineiston kuvailutiedot eli metadatan. Metadata kannattaa toki julkaista aina kun varsinainen aineistokin avataan, sillä näin aineisto on helpommin muiden löydettävissä ja käytettävissä.
Ohjeita Aineistonhallintasuunnitelman kirjoittamiseen löydät DMPTuulista ja yksityiskohtaisempia neuvoja voit kysyä osoitteesta researchdata@tuni.fi. Aineistonhallinnan ohjeet löydät myös oppaastamme.