Activities Korpela

Topical

1. Radio discussion (in Finnish) “Luonto ja mieli” Luonto-Suomi: teemailta. Radio Suomi. 3.2.2021. Yle Areena: https://areena.yle.fi/audio/1-50729792
2. Philippa Fogarty “The power of a break outdoors: Why walking makes you a better worker”, BBC Capital, Mar 4, 2019 http://www.bbc.com/capital/story/20190304-why-walking-makes-you-a-better-worker
3. Radio discussion (in Finnish) ”Luonto ja mieli” in Minna Pyykön maailma, YLE Radio Suomi. Jan 21, 2018. https://areena.yle.fi/1-4316158
4. TV discussion (in Finnish) Inhimillinen tekijä: Miten luonto pelastaa? TV1. Nähtävissä 8/2017 asti Yle Areena http://areena.yle.fi/1-3259880
5. A thorough article by Florence Williams “This Is Your Brain on Nature” is out in the current (Jan 2016) issue of National Geographic and can be found online here: http://ngm.nationalgeographic.com/2016/01/call-to-wild-text                                                  Story by Florence Williams, Photographs by Lucas Foglia

The Center for Health and the Global Environment (CHGE) at the Harvard School of Public Health brought together 20 international experts in October 2013 from medicine, psychology, landscape architecture, public health, and forestry science to identify the elements of design that contribute to health-promoting natural environments. The Natural Environments Initiative is a working group’s synthesis paper – See publications below. http://www.chgeharvard.org/sites/default/files/resources/Paper-NaturalEnvironmentsInitiative_0.pdf

Forest and Park “Well-Being Trails”

∙ Probably the world’s first forest well-being trail “Voimapolku” (forest + countryside trail; 4.4 km and 6.6 km) with psychological signposts enhancing the restorative (stress-reducing) experience was opened on May 20, 2010 near Ikaalinen Spa, Finland. The signpost instructions aim to i.a. induce relaxation, improve mood, induce cognitive reflection and attentional restoration, and enhance the search for a favorite place which can be socially shared. We developed the trail in the “Health from the Forest” project 2008-2010 in co-operation with the Finnish Forest Research Institute (Parkano Unit; Dr. Hanna-Maria Potila, Dr. Tytti Sarjala) and Ikaalinen Spa. The project was funded by the European Regional Development Fund (ERDF) and the Council of Tampere Region. http://www.metla.fi/hanke/7344/teema-uusi.htm

Suomen ensimmäinen elpymiskokemusta edistävä metsäpolku – Voimapolku – avattiin 20.5.2010 Ikaalisten kylpylään. Polulla on metsän ja ympäristön kokemiseen ja havainnoimiseen liittyviä harjoite- tai informaatiotauluja, jotka perustuvat metsien ja luontomielipaikkojen hyvinvointivaikutuksia käsittelevään tutkimustietoon.

http://www.rantasipi.fi/hotellit/ikaalinen/aktiviteetit/fi_FI/voimametsa/

∙ The second Finnish forest trail (2 km) “Runokangas” for restoration was opened in Seitseminen National Park, Finland, on September 25, 2010 (“Health from the Forest” project, see underneath). The signposts are poems carved on stone-slabs (Kuru granite); restorative role-taking rehersals are printed on the leaflet which can be bought from the Seitseminen Visitor Center.

Runokangas, 2 km, yhdistää kulttuuria ja ihmisen hyvinvointia lisääviä harjoitteita. Polun varrelta löydät seitsemän eri aihepiirin runoa Kurun graniittiin kaiverrettuna. Kivet runotauluihin lahjoitti Tampereen Kovakivi Oy. Seitsemisen luontokeskuksesta on ostettavissa harjoitevihkonen (2 €). Runopolku lähtee luontokeskuksen pihasta. Polulla on jonkin verran korkeuseroja. Reitti on usein kuljettavissa myös talvella.

∙ The third, a park trail “Mielipolku” (1.5 km) for restoration with nine signposts in the Pitkäniemi psychiatric hospital (in Nokia, near Tampere, Finland) was opened on June 20, 2012.

∙ The first trail outside Finland “The Well-Being Trail” (5 km) was opened in Sunne, Värmland, Sweden on September, 28, 2012.  This trail is in the forest near the Selma Spa and it has identical signposts (translated to Swedish) with the Voimapolku trail near Ikaalinen Spa in Finland. The trail is part of the international LEADER-project: “Forest Project – Network of densely wooded regions in Europe”. Forest trail partners are Finland (coordinator Finnish Forest Research Institute = FFRI; M. Sc. Eira-Maija Savonen), Sweden, Luxembourg and France.

∙ The second Well-Being Trail (4.3 km) in the international Leader-project was opened on April, 25, 2013 in Nommern, Region Mullerthal, Luxembourg. This trail is in the forest and countryside and it has identical signposts (translated to English, French and German) with the Voimapolku trail near Ikaalinen Spa in Finland. The trail is part of the international LEADER-project: “Forest Project – Network of densely wooded regions in Europe”. Forest trail partners are Finland (coordinator Finnish Forest Research Institute = FFRI, M. Sc. Eira-Maija Savonen), Sweden, Luxembourg and France.

∙ The third Well-Being Trail (4.7 km) in the international Leader-project was opened on September, 24, 2013 in Brouvelieures, France. This trail is a forest trail and it has identical signposts (translated to English and French) with the Voimapolku trail near Ikaalinen Spa in Finland. The trail is part of the international LEADER-project: “Forest Project – Network of densely wooded regions in Europe”. Forest trail partners are Finland (coordinator Finnish Forest Research Instute = FFRI, M. Sc. Eira-Maija Savonen), Sweden, Luxembourg and France.

∙ The fourth Well-Being Trail (3.8 km) in the international Leader-project was opened on June, 16, 2014 in Käenkoski, Parkano, Finland. This trail is a forest trail and it has identical signposts (translated to English) with the Voimapolku trail near Ikaalinen Spa in Finland. The trail is part of the international LEADER-project: “Forest Project – Network of densely wooded regions in Europe”. Forest trail partners are Finland (coordinator Finnish Forest Research Instute = FFRI, M. Sc. Eira-Maija Savonen), Sweden, Luxembourg and France.

∙ The fourth Well-Being Trail (1 km) in Finland “Mielipolku” was opened in Lempäälä on August 26, 2020. The founding of the trail was part of the rehabilitation activities in the psychiatric ward of Lempäälä municipality.

https://www.lempaala.fi/sosiaali-ja-terveys/terveyspalvelut/mielenterveys-ja-paihdepalvelut/aikuisten-mielenterveyspalvelut/mielipolku/

The trail can also be used via mobile app in CityNomadi

https://cityno

madi.com/route/bad338e297f308d5acaa7d1e86e1a590

Other well-being trails following the above mentioned well-being trail concept include

the Wellness Trail (1 km) opened in 2018 in HoviGroup’s HoviClub in Horse City, Singapore (Jussi Peltonen).

The Resilience Trail (2.2 km) opened in 2019 in Flanders, Belgium (Katriina Kilpi).

 

Ø  My research in environmental psychology focuses on self-regulation, emotion-regulation, and well-being in favorite, unpleasant and restorative environments.

Jos haluat artikkeleistani kopioita, ota yhteys kalevi.korpela@tuni.fi ; kts. myös ResearchGate https://www.researchgate.net/profile/Kalevi_Korpela

If you want reprints of my articles, contact me at kalevi.korpela@tuni.fi ; see also ResearchGate https://www.researchgate.net/profile/Kalevi_Korpela

 

1. Favourite places, self-regulation, physical activity, and restoration

Sallay, V., Martos, T., Rosta-Filep, O., Horváth, Z., & Korpela, K. (2023). Profiles of perceived physical features and emotional experiences in favorite places: Discovering ambivalent place preferences. Journal of Environmental Psychology, 90, 102084.

Pasanen, T. P., White, M. P., Elliott, L. R., van den Bosch, M., Bratman, G. N., Ojala, A., Korpela, K., & Fleming, L. E. (2023). Urban green space and mental health among people living alone: The mediating roles of relational and collective restoration in an 18-country sample. Environmental Research, 116324, https://doi.org/10.1016/j.envres.2023.116324.

Paakkolanvaara J-V., Hyvönen K., Salonen K., Muotka J., Korpela, K. (2023). Profiles of depression and restoration in nature-based group therapy. Ecopsychology, doi: 10.1089/eco.2022.0092

Hyvönen, K., Salonen, K., Paakkolanvaara, J-V., Väkeväinen, P., & Korpela, K. (2023). Effects of nature-based intervention in the treatment of depression: A multi-center, randomized controlled trial. Journal of Environmental Psychology, 85,101950. doi: 10.1016/j.jenvp.2022.101950

Turunen A.W., Halonen J., Korpela K., Ojala A., Pasanen T., Siponen T., Tiittanen P., Tyrväinen L., Yli-Tuomi T., Lanki T. (2023). Cross-sectional associations of different types of nature exposure with psychotropic, antihypertensive and asthma medication. Occupational & Environmental Medicine, 80, 111-118. doi: 10.1136/oemed-2022-108491

Suko, Y.; Shindo, T.; Saito, K.; Takayama, N.; Warisawa, S.; Sakuma, T.; Ito, M.; Kytölä, P.; Nummi, T.; Korpela, K. (2022). Alleviating Surgeons’ Stress through Listening to Natural Sounds in a Half-Encapsulated Rest Space after an Operation: A Pilot, Longitudinal Field Study. International Journal of Environmental Research and Public Health, 19, 12736. https://doi.org/10.3390/ijerph191912736

Rathmann, J., Korpela, K. M., & Stojakowits, P. (2022). Pleistocene Hypothesis -Moving savanna perceptual preference hypothesis beyond savanna. Frontiers in Environmental Psychology, 13, 901799. doi: 10.3389/fpsyg.2022.901799

Salonen, K., Hyvönen, K., Paakkolanvaara, J-V., & Korpela, K. (2022). Flow with Nature treatment for depression: Participants’ experiences. Frontiers in Environmental Psychology, 12, 768372. doi: 10.3389/fpsyg.2021.768372

Subiza-Pérez, M., Pasanen, T., Ratcliffe, E., Lee, K., Bornioli, A., de Bloom, J., & Korpela, K. (2021). Exploring psychological restoration in favorite indoor and outdoor urban places using a top-down perspective. Journal of Environmental Psychology, 78, 101706. doi: https://doi.org/10.1016/j.jenvp.2021.101706

Ratcliffe, E., Gatersleben, B., Sowden, P. T. & Korpela, K. M. (2021). Understanding the perceived benefits of nature for creativity. The Journal of Creative Behavior.

Nukarinen T., Rantala J., Korpela K., Browning M.H.E.M., Istance H.O., Surakka V. & Raisamo R. (2022). Measures and modalities in restorative virtual natural environments: An integrative narrative review. Computers in Human Behavior, 126,107008. doi: https://doi.org/10.1016/j.chb.2021.107008.

Korpela, K. & Ratcliffe, E. (2021). Which is primary: Preference or perceived instoration? Journal of Environmental Psychology, 75, 101617. doi: 10.1016/j.jenvp.2021.101617

Subiza-Pérez, M., Korpela, K. & Pasanen, T. (2021). Still not that bad for the grey city: A field study on the restorative effects of built open urban places. Cities, 111, 103081. doi: 10.1016/j.cities.2020.103081

Tester-Jones, M., White, M. P., Elliott, L. R., Weinstein, N., Grellier, J., Economou, T., Bratman, G. N., Cleary, A., Gascon, M., Korpela, K. M., Nieuwenhuijsen, M., O’Connor,  A., Ojala, A., van den Bosch, M., & Fleming, L. E. (2020). Results from an 18 country cross-sectional study examining experiences of nature for people with common mental health disorders. Scientific Reports 10, 19408. doi: 10.1038/s41598-020-75825-9

Nukarinen, T., Istance, H. O., Rantala, J., Mäkelä, J., Korpela, K., Ronkainen, K., Surakka, V., & Raisamo, R. (2020). Physiological and psychological restoration in matched real and virtual natural environments. Extended Abstracts of the 2020 CHI Conference on Human Factors in Computing Systems, 1-8.https://dl.acm.org/doi/abs/10.1145/3334480.3382956

Korpela, K., Korhonen, M., Nummi, T., Martos, T., & Sallay, V. (2019). Environmental self-regulation in favourite places of Finnish and Hungarian adults. Journal of Environmental Psychology, 101384. doi: 10.1016/j.jenvp.2019.101384

Bang, K-S., Kim, S., Korpela, K. M.,  Song, M. K., Lee, G., & Jeong, Y. (2019). Evaluating the reliability and validity of the Children’s Vitality-Relaxation Scale. International Journal of Environmental Research and Public Health, 16(18), 3369. https://doi.org/10.3390/ijerph16183369

Pasanen, T., Johnson, K., Lee, K., & Korpela, K. (2018). Can nature walks with psychological tasks improve mood, self-reported restoration, and sustained attention? Results from two experimental field studies. Frontiers in Psychology / Environmental Psychology, 9:2057. Doi: 10.3389/fpsyg.2018.02057

Pasanen, T., Ojala, A., Tyrväinen, L., & Korpela, K. (2018). Restoration, well-being, and everyday physical activity in indoor, built outdoor and natural outdoor settings. Journal of Environmental Psychology, 59, 85-93. Doi: 10.1016/j.jenvp.2018.08.014

Korpela, K. M., Pasanen, T., Repo, V., Hartig, T., Staats, H., Mason, M., Alves, S., Fornara, F., Marks, T., Saini, S., Scopelliti, M., Soares, AL., Stigsdotter, U. K., & Ward Thompson, C. (2018). Environmental strategies of affect regulation and their associations with subjective well-being. Frontiers in Psychology / Environmental Psychology, 9:562. doi: 10.3389/fpsyg.2018.00562

Ojala, A., Korpela, K., Tyrväinen, L., Tiittanen, P., & Lanki, T. (2018). Restorative effects of urban green environments and the role of urban-nature orientedness and noise sensitivity: A field experiment. Health & Place. Doi: 10.1016/j.healthplace.2018.11.004

Pasanen, T., Neuvonen, M., Korpela, K. (2017). The psychology of recent nature visits: (How) are motives and attentional focus related to post-visit restorative experiences, creativity, and emotional well-being? Environment and Behavior (online first). doi.org/10.1177/0013916517720261

Lanki, T., Siponen, T., Ojala, A., Korpela, K., Pennanen, A., Tiittanen, P., Tsunetsugu, Y., Kagawa, T., & Tyrväinen, L. (2017). Acute effects of visits to urban green environments on cardiovascular physiology in women: A field experiment. Environmental Research, 159, 176-185. http://dx.doi.org/10.1016/j.envres.2017.07.039

Korpela, K. M., Savonen, E.-M., Anttila, S., Pasanen, T., & Ratcliffe, E. (2017). Enhancing wellbeing with psychological tasks along forest trails. Urban Forestry & Urban Greening, 26, 25-30. http://dx.doi.org/10.​1016/​j.​ufug.​2017.​06.​004

Ratcliffe, E., & Korpela, K. M. (2017). Time- and self-related memories predict restorative perceptions of favorite places via place identity. Environment & Behavior. https://doi.org/10.1177/0013916517712002

Ratcliffe, E. & Korpela, K. M. (2016). Memory and place attachment as predictors of imagined restorative perceptions of favourite places. Journal of Environmental Psychology, 48, 120-130. doi: 10.1016/j.jenvp.2016.09.005

Korpela K. M., Stengård E., & Jussila P. (2016). Nature walks as a part of therapeutic intervention for depression. Ecopsychology, 8(1), 8-15. doi:10.1089/eco.2015.0070.

Korpela, K. (2016). Natural settings and favourite places in the vicinity promote well-being. In Coles R, Costa S, Watson S (Eds.) Well-Being 2016: Co-creating pathways to well-being (pp. 11-13). Birmingham City University: Birmingham.

Takayama N., Korpela K., Lee J., Morikawa T., Tsunetsugu Y., Park B-J., Li Q., Tyrväinen L., Miyazaki Y., & Kagawa T. (2014). Emotional, restorative and vitalizing effects of forest and urban environments at four sites in Japan. International Journal of Environmental Research and Public Health 11 (7), 7207-7230. doi: 10.3390/ijerph110707207    http://www.mdpi.com/1660-4601/11/7/7207

Pasanen T., Tyrväinen L., &  Korpela K. (2014). The relationship between perceived health and physical activity indoors, outdoors in built environments, and outdoors in nature. Applied Psychology: Health and Well-Being, 6(3), 324–346.  http://dx.doi.org/10.1111/aphw.12031

Tyrväinen, L., Ojala, A., Korpela, K.,  Lanki, T.,  Tsunetsugu, Y., & Kagawa, T. (2014). The influence of urban green environments on stress relief measures: A field experiment. Journal of Environmental Psychology, 38, 1-9. http://dx.doi.org/10.1016/j.jenvp.2013.12.005

Korpela, K., Borodulin, K., Neuvonen, M., Paronen, O., & Tyrväinen, L. (2014). Analyzing the mediators between nature-based outdoor recreation and emotional well-being. Journal of Environmental Psychology, 37, 1-7. http://dx.doi.org/10.1016/j.jenvp.2013.11.003

Nikunen, H., Puolakka, M., Rantakallio, A., Korpela K., & Halonen, L. (2014). Perceived restorativeness and walkway lighting in near-home environments. Lighting Research & Technology, 46 (3), 308-328.  doi: 10.1177/1477153512468745.

Korpela, K. M. (2013). Perceived restorativeness of urban and natural scenes – photographic illustrations. Journal of Architectural and Planning Research, 30 (1), 23-38.

Hauru, K., Lehvävirta, S., Korpela, K., & Kotze, J. (2012). Closure of view to the urban matrix has positive effects on perceived restorativeness in urban forests in Helsinki, Finland. Landscape & Urban Planning, 107, 361-369. http://dx.doi.org/10.1016/j.landurbplan.2012.07.002

Nikunen, H. & Korpela, K. (2012). The effects of scene contents and focus of light on perceived restorativeness, fear, and preference in nightscapes. Journal of Environmental Planning and Management, 55, 453-468. http://dx.doi.org/10.1080/09640568.2011.608548

Nikunen, H., Puolakka, M., Rantakallio, A., Korpela, K. & Halonen, L. (2012). Lighting promoting safety and creating a sense of pleasantness in suburban environments after dark. Journal of Lighting Engineering, 14, 7-21.

Korpela, K., Tyrväinen, L., Ylen, M. & Silvennoinen, H. (2011). Determinants and strength of restorative (stress-alleviating) experiences in favourite green, waterside and urban environments in Finland. In ELCA Research Workshop: Green City Europe – for a better life in European cities, 30-32. Bad Honnef: ELCA. http:// http://www.elca.info/en/elca-research-workshop-2011.aspx

Korpela, K. M. & Kinnunen, U. (2011). How is leisure time interacting with nature related to the need for recovery from work demands? Testing multiple mediators. Leisure Sciences, 33, 1-14.http://dx.doi.org/10.1080/01490400.2011.533103

deVries, S., Classen, T., Eigenheer-Hug, S-M., Korpela, K., Maas, J., Mitchell, R., & Schantz, P. (2011). Contributions of natural environments to physical activity. Theory and evidence base. In K. Nilsson et al. (Eds.) Forests, Trees and Human Health (pp. 205-243). Springer.  doi: 10.1007/978-90-481-9806-1_8    http://www.springerlink.com/content/h762k616h4843584/

Korpela, K., Ylén, M., Tyrväinen, L. & Silvennoinen, H. (2010). Favorite green, waterside and urban environments, restorative experiences and perceived health in Finland. Health Promotion International, 25, 200-209. doi:10.1093/heapro/daq007

Mason, M., Korpela, K. Coatsworth, J.D., Mennis, J., Valente, T., Lawrence, F. Pate, P., & Pomponio, A. (2010). Patterns of Place-Based Self-Regulatory Experiences and Associated Mental Health of Urban Adolescents. Journal of Community Psychology, 38, 155-171. doi: 10.1002/jcop.20357

Korpela, K. & Ylén, M. (2009). Effectiveness of favorite place prescriptions – A field experiment. American Journal of Preventive Medicine, 36, 435-438. doi: 10.1016/j.amepre.2009.01.022

Mason, M. & Korpela, K. (2009). Activity spaces and urban adolescent substance use and emotional health. Journal of Adolescence, 32, 925-939. doi: 10.1016/j.adolescence.2008.08.004

Nikunen, H. and Korpela, K. (2009). Restorative lighting environments – does the focus of light have an effect on restorative experience? Journal of Light & Visual Environment, 33, 37-45.

Korpela, K., Ylén, M., Tyrväinen, L. & Silvennoinen, H. (2009). Stability of self-reported favourite places and place attachment over a 10-month period. Journal of Environmental psychology, 29, 95-100. Doi:10.1016/j.jenvp.2008.05.008

Korpela, K., Ylén, M., Tyrväinen, L. & Silvennoinen, H. (2008). Determinants of restorative experiences in everyday favourite places. Health & Place, 14, 636-652. doi:10.1016/ j.healthplace.2007.10.008

Tyrväinen, L., Korpela, K., Silvennoinen, H. & Ylen, M. (2008). The importance of nature to Finns and the relationship of the use of green areas with perceived health and restorative experiences. Japanese Journal of Hygiene 63(2), 518.

Korpela, K. & Ylén, M. (2007). Perceived health is associated with visiting natural favourite places in the vicinity. Health & Place, 13, 138–151.   doi:10.1016/j.healthplace.2005.11.002

Korpela, K. M. (2003). Negative mood and adult place preference. Environment & Behavior, 35, 331-346. doi: 10.1177/0013916503035003002

Korpela, K., Kyttä, M. & Hartig, T.  (2002). Restorative experience, self-regulation and children’s place preferences. Journal of Environmental Psychology, 22, 387-398. doi:10.1006/jevp.2002.0277

Korpela, K., Hartig, T., Kaiser, F. & Fuhrer, U. (2001). Restorative experience and self- regulation in favorite places. Environment & Behavior, 33, 572-589. doi: 10.1177/00139160121973133

Hartig, T., Korpela, K., Evans, G.W. & Gärling, T. (1997). A measure of restorative quality in environments. Scandinavian Housing and Planning Research, 14, 175-194.

Korpela, K. & Hartig, T. (1996). Restorative qualities of favorite places. Journal of Environmental Psychology, 16, 221-233.

Bechtel, R., Fox, A. and Korpela, K., Parkkila, S. (1995). Most happy and most depressing places: A Finnish-U.S. comparison. In J.L. Nasar, P. Grannis & K. Hanyu (Eds.) Proceedings of the 26th Annual Conference of the Environmental Design Research Association, Boston. Oklahoma City: EDRA, 80-86.

Korpela, K. (1995). Developing the environmental self-regulation hypothesis. Acta Universitatis Tamperensis, ser. A, vol. 446. Academic dissertation. 108 pages. Published also in 2012 by LAP Lambert Academic Publishing. AV Akademikerverlag GmbH & Co. KG. ISBN: 978-3-659-29265-1    https://www.lap-publishing.com/catalog/details/store/gb/book/978-3-659-29265-1/developing-the-environmental-self-regulation-hypothesis?search=korpela

Korpela, K. (1992). The issues of transformations and stability in place-identity. In A. Mazis & C. Karaletsou (Eds.) Socio-Environmental Metamorphoses. Proceedings of the IAPS 12 international conference, vol. 2. Thessaloniki: Aristotle Univ. of Thessaloniki, 240-246. – Published also in Greek language in YAH + KTIPIO, september 1993, 30-34.

Korpela, K. (1992). Adolescents’ favourite places and environmental self-regulation. Journal of Environmental Psychology, 12, 249-258.

Korpela, K. (1989). Place-identity as a product of environmental self-regulation. Journal of Environmental Psychology, 9, 241-256. Published also in L. Groat (ed.) (1995) Giving Places Meaning. Readings in Environmental Psychology. London: Academic Press, 115-130.

Book chapters:

Korpela, K.  & Staats, H. (2014). The restorative qualities of being alone with nature. In R. J. Coplan & J. Bowker (Eds). A Handbook of Solitude: Psychological Perspectives on Social Isolation, Social Withdrawal, and Being Alone (pp. 351-367). Chichester, UK: Wiley-Blackwell, 351-367.  doi: 10.1002/9781118427378.ch20

Korpela, K. (2012). Place attachment. In S. Clayton (Ed.) The Oxford Handbook of Environmental and Conservation Psychology, 148-163. New York: Oxford University Press.  http://www.oup.com/us/catalog/general/ subject/Psychology/Social/?view=usa&ci=9780199733026

Korpela, K. (2002). Children’s environment. In R. B. Bechtel, & A. Churchman (Eds.) Handbook of Environmental Psychology. New York: John Wiley & Sons, 363-373.

2. Recovery from work stress and nature exposure

Sianoja, M., Syrek, C., de Bloom, J., Korpela, K., & Kinnunen, U. (2022). Recovery across different temporal settings: How lunchtime activities influence evening activities. Scandinavian Journal of Work and Organizational Psychology, 7(1), 5-14. doi: 10.16993/sjwop.129

Hyvönen, K., Törnroos, K., Salonen, K., Korpela, K., Feldt, T., & Kinnunen, U. (2018). Profiles of nature exposure and outdoor activities associated with occupational well-being among employees. Frontiers in Psychology / Environmental Psychology 9:754. Doi: 10.3389/fpsyg.2018.00754

Korpela, K. Nummi, T. Lipiäinen, L., De Bloom, J. Sianoja, M., Pasanen, T., & Kinnunen, U. (2017). Nature exposure predicts employee well-being trajectory groups across two years. Journal of Environmental Psychology, 52, 81-91. https://doi.org/10.1016/j.jenvp.2017.06.002

Torrente, P., Kinnunen, U., Sianoja, M., De Bloom, J., Korpela, K., Tuomisto, M., & Lindfors, P. (2017). The effects of relaxation exercises and park walks during workplace lunch breaks on physiological recovery. Scandinavian Journal of Work and Organizational Psychology, 2(1): 2, 1–15. http://doi.org/10.16993/sjwop.19

De Bloom, J., Sianoja, M., Korpela, K., Tuomisto, M., Geurts, S., & Kinnunen, U. (2017). Effects of park walks and relaxation exercises during lunch breaks on recovery from job stress: Two randomized controlled trials. Journal of Environmental Psychology, 51, 14-30. http://doi.org/10.1016/j.jenvp.2017.03.006

Sianoja, M. Syrek, C., de Bloom, J., Korpela K., & Kinnunen, U. (2017). Enhancing daily well-being at work through lunchtime park walks and relaxation exercises: Recovery experiences as mediators. Journal of Occupational Health Psychology, 23, 428-442. http://doi.org/ 10.1037/ocp0000083

Received Honorable Mention in the Best Article Award in the Journal of Occupational Health Psychology in 2017 and 2018 https://www.apa.org/pubs/journals/ocp/best-article-award

Korpela, K., De Bloom, J., Sianoja, M., Pasanen, T., & Kinnunen, U. (2017). Nature at home and at work: Naturally good? Longitudinal links between window views, indoor plants, outdoor activities and employee well-being. Landscape and Urban Planning, 160, 38–47. http://dx.doi.org/10.1016/j.landurbplan.2016.12.005

de Bloom, J., Nawijn, J., Geurts, S., Kinnunen, U., & Korpela, K. (2016). Holiday travel, staycations, and subjective well-being. Journal of Sustainable Tourism, 1–16. http://doi.org/10.1080/09669582.2016.1229323

Sianoja, M., Kinnunen, U., de Bloom, J., Korpela, K., & Geurts, S. (2016). Recovery during lunch breaks: Testing long-term relations with energy levels at work. Scandinavian Journal of Work and Organizational Psychology, 1(1): 7, 1–12, DOI: 10.16993/sjwop.13

De Bloom J., Kinnunen U., & Korpela K. (2014). Exposure to nature versus relaxation during lunch breaks and recovery from work: Development and design of an intervention study to improve workers´ health, well-being, work performance and creativity. BMC Public Health 14, 488.  doi: 10.1186/1471-2458-14-488

Korpela, K., De Bloom, J., & Kinnunen, U. (2014). From restorative environments to restoration in work. Intelligent Buildings International, 7, 215-223. DOI: 10.1080/17508975.2014.959461

Recovery from work stress

Kinnunen, U., Feldt, T., Sianoja, M., De Bloom, J., Korpela, K., & Geurts, S. (2017). Identifying long-term patterns of work-related rumination: Associations with job demands and well-being outcomes. European Journal of Work and Organizational Psychology, 26, 514-526. http://dx.doi.org/10.1080/1359432X.2017.1314265

Kinnunen, U., Feldt, T., De Bloom, J., Sianoja, M., Korpela, K., & Geurts, S. (2016). Linking boundary crossing from work to non-work to work-related rumination across time: A variable- and person-oriented approach. Journal of Occupational Health Psychology, 22, 467-480. doi: 10.1037/ocp0000037

Kinnunen, U., Rantanen, J., De Bloom, J., Mauno, S. Feldt, T., & Korpela, K. (2016). The role of work-nonwork boundary management in work stress recovery. International Journal of Stress Management, 23, 99-123. doi: 10.1037/a0039730

De Bloom, J., Kinnunen, U., & Korpela, K. (2015). Recovery processes during and after work: Associations with health, work engagement, and job performance. Journal of Occupational and Environmental Medicine, 57, 732–742. doi: 10.1097/JOM.0000000000000475

Kinnunen, U., Feldt, T., de Bloom, J., & Korpela, K. (2015). Patterns of daily energy management at work: Relations to employee well-being and job characteristics. International Archives of Occupational and Environmental Health, 88, 1077-1086. Doi: 10.1007/S00420-015-1039-9

 

Book chapters:

Sianoja, M., Kinnunen, U., de Bloom, J., & Korpela, K. (2015). Insufficient recovery from job stress as a risk factor for poor health and well-being. In C. R. Hopkins (Ed.) Job Stress: Risk Factors, Health Effects and Coping Strategies (pp. 27-47). Hauppauge (NY): Nova Science Publishers. ISBN: 978-1-63482-021-9

 

3. Rapid affective reactions to environments

 

Hietanen, J. K., Klemettilä, T., Kettunen, J. E., & Korpela, K. M. (2007). What is a nice smile like that doing in a place like this? Automatic affective responses to environments influence the recognition of facial expressions. Psychological Research, 71, 539-552.    doi: 10.1007/s00426-006-0064-4

Hietanen J. K., & Korpela, K. M. (2004). Do both negative and positive environmental scenes elicit rapid affective processing? Environment & Behavior, 36, 558-577. doi: 10.1177/0013916503261391

Korpela. K., Klemettilä, T. & Hietanen, J. (2002). Evidence for rapid affective evaluation of environmental scenes. Environment & Behavior, 34, 478-494. doi: 10.1177/0013916502034005004

 

4. Environmental psychology

 

Subiza-Pérez, M., Hauru, K., Korpela, K., Haapala, A., & Lehvävirta, S. (2019). Perceived Environmental Aesthetic Qualities Scale (PEAQS) – A self-report tool for the evaluation of green-blue spaces. Urban Forestry & Urban Greening 43, 126383. Doi: 10.1016/j.ufug.2019.126383

Gifford, R., Scannell, L., Kormos, C., Smolova, L., Biel, A., Boncu, S., Corral, V., Hanyu, K., Hine, D., Kaiser, F.G., Korpela, K., Mertig, A.G., Mira, R.G., Moser, G., Passafaro, P., Pedroso, L., Pinheiro, J.Q., Saini, S., Sako,T., Sautkina, E., Savina, Y., Schmuck, P., Schultz, W., Sobeck, K., Sundblad, E-L, Uzzell, D. (2009). Temporal Pessimism and Spatial Optimism in Environmental Assessments: An 18-Nation Study. Journal of Environmental Psychology, 29, 1-12. doi:10.1016/j.jenvp.2008.06.001

 

5. Urban green space, ecosystem and human health

 

Pietilä, M., Neuvonen, M., Borodulin, K., Korpela, K., Sievänen, T., & Tyrväinen, L. (2015). Relationships between exposure to urban green spaces, physical activity and self-rated health. Journal of Outdoor Recreation and Tourism 10, 44-54. doi:10.1016/j.jort.2015.06.006

Africa, J., Logan, A., Mitchell, R., Korpela, K., Allen, D., Tyrväinen, L., Nisbet, E., Li, Q., Tsunetsugu, Y., Miyazaki, Y., Spengler, J.; on behalf of the NEI Working Group. (2014). The Natural Environments Initiative: Illustrative Review and Workshop Statement. Center for Health and the Global Environment at the Harvard School of Public Health. http://www.chgeharvard.org/sites/default/files/resources/Paper-NaturalEnvironmentsInitiative_0.pdf

James, P., Tzoulas, K., Adams, M.D., Barber, A., Box, J., Breuste, J., Elmqvist, T., Frith, M., Gordon, C., Greening, K.L., Handley, J., Haworth, S., Kazmierczak, A.E., Johnston, M., Korpela, K., Moretti, M., Niemelä, J., Pauleit, S., Roe, M.H., Sadler, J.P., Ward Thompson, C. (2009). Towards an integrated understanding of green space in the European built environment. Urban Forestry & Urban Greening, 8, 65-75.   doi: 10.1016/j.ufug.2009.02.001

Tzoulas, K., Korpela, K., Venn, S., Yli-Pelkonen, V., Kaźmierzak, A., Niemelä, J., & James, P. (2007). Promoting ecosystem and human health in urban areas using Green Infrastructure: A literature review. Landscape & Urban Planning, 81, 167-178. doi:10.1016/j.landurbplan.2007.02.001

The article was included in a Virtual Special Issue Celebrating 40 Years of Publication (1974-2014) of Landscape and Urban Planning. “To celebrate Landscape and Urban Planning’s 40th anniversary of publication, we proudly offer readers free access to 20 top recent and classic articles that exemplify the journal’s longstanding commitment to advancing international scholarship in landscape science”.

Book chapters:

Korpela, K., Pasanen, T., & Ratcliffe, E. (2018). Biodiversity and psychological wellbeing. In: A. Ossola & J. Niemelä (Eds.), Urban Biodiversity: From Research to Practice (pp. 134-149). Routledge: Abingdon, Oxon & New York.

 

6. Other

 

Brown, P., RELISH Consortium, & Zhou, Y. (2019). Large expert-curated database for benchmarking document similarity detection in biomedical literature search. Database-the journal of biological databases and curation, baz085. Doi: 10.1093/database/baz085

Korpela, K. (2010). How long does it take for the scientific literature to purge itself of fraudulent material?: the Breuning case revisited. Current Medical Research & Opinion, 26, 843-847. Published online 08 February 2010; doi:10.1185/03007991003603804

Pulkkinen, L. & Korpela, K. (1986). Adolescent boys’ self-reports of their feelings and attitudes. Aggressive Behavior, 14, 146.

Ø  Visiting Research Fellows to the EnviWell Research Group, UTA (https://research.tuni.fi/enviwell/)

Dr. Eleanor Ratcliffe: The role of memories in restorative experiences of favourite places. From the School of Psychology, University of Surrey, Guildford, UK. A postdoctoral research visit 2015-2017 funded by the Leverhulme Trust.

Professor Kyung-Sook Bang, RN, PhD: College of Nursing, Seoul National University, South Korea. Jan 15 – Feb 13 & June 18 – August 16, 2018.

Dr. Kate E. Lee: Environmental Psychology Research Fellow; Clean Air & Urban Landscapes Hub, National Environmental Science Program; School of Ecosystem & Forest Sciences  |  Faculty of Science, Honorary academic |  Melbourne School of Psychological Sciences Faculty of Medicine, Dentistry & Health Sciences, The University of Melbourne, Victoria 3010 Australia. June 12.-17. 2016

Visiting Research Fellow, PhD student:

Mikel Subiza Pérez: Restorative Potential of Urban Places. From the Department of Social Psychology and Methodology of Behavioral Sciences, Faculty of Psychology, University of Basque Country, Spain.  Jan-July, 2017.   Aug-Sept, 2018.

/ Investigador Predoctoral “Vínculos y Poder Restaurador del Espacio Urbano” Departamento Psicología Social y Metodología de las Ciencias del Comportamiento. Grupo de Investigación en Criminología Aplicada (CRIM-AP). Facultad de Psicología UPV/EHU

PhD students, main supervisor of:

Kukkamäki, Mari: Psyykkinen hyvinvointi ja vakava luontoharrastus. Restorative benefits of serious leisure in nature: the engagement in ringing.

Merjanaho, Santtu: Luonto korkeakouluopiskelijan hyvinvoinnin ja opiskelukyvyn tukena – ryhmäinterventiotutkimus. The effectiveness of nature practices on student well-being and study motivation.

Paakkolanvaara, Jane-Veera: Luontointervention fysiologiset ja koetut vaikutukset. The physiological and psychological effects of nature interventions/walks.

Pasanen, Tytti: Everyday physical activity in natural settings and subjective well-being: Direct connections and psychological mediators. Defended her PhD thesis in Jan 11, 2020. Opponent: Prof. Richard Mitchell, University of Glasgow, Institute of Health & Wellbeing, UK. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1378-4

Salonen, Kirsi: Kokonaisvaltainen luontokokemus hyvinvoinnin tukena. http://www.psykologihyvanmielentila.fi/. Defended her PhD thesis in June 13, 2020. Opponent: Prof. Juha Holma, University of Jyväskylä, Finland. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1563-4

Suko, Yasushi: The restorative effect of natural sound in our daily life in the urban environment. Luontoäänien palauttava vaikutus jokapäiväisessä elämässämme kaupunkiympäristössä. From the University of Tokyo with a grant from Heiwa Nakajima Foundation.

PhD students, co-supervisor / in the follow up group of:

Hauru, Kaisa: Eco-experiential quality of urban forests: Combining ecological, restorative and aesthetic perspectives. Department of Environmental Sciences, University of Helsinki. Defended her PhD Thesis in Oct, 23 2015. Opponent: prof. Anders Busse Nielsen, University of Copenhagen, Denmark. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-51-1450-1

Nikunen, Heli: Effect of lighting on the perceptions of restorativeness, preference, and fear. Department of Electronics, School of Electrical Engineering, Aalto University. Defended her PhD thesis in Nov 22, 2013. Opponent: prof. Thorbjörn Laike, Lund University, Sweden.

http://otalib.aalto.fi/en/collections/e-publications/dissertations/

https://people.aalto.fi/index.html?profilepage=isfor#!heli_nikunen

Sianoja, Marjaana: The virtues of rest: Recovery from work during lunch breaks and free evenings. Faculty of Social Sciences / Psychology, University of Tampere. Defended her PhD Thesis in Aug 17, 2018. Opponent: prof. Sabine Sonnentag, University of Mannheim, Germany. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-0786-8

 

Ø Consultancy / projects: See our EnviWell Research Group’s website: https://research.tuni.fi/enviwell/

• A research project funded by the Kone Foundation: RestoWalks, 2016-2017
• Academy of Finland funded project: “Recovery from work stress: integrating perspectives of work and environmental psychology”, 2012-2016. Post doctoral researcher in the project is Dr. Jessica de Bloom from Radboud University Nijmegen, the Netherlands and Dr. Pedro Torrente Universitat Jaume I, Departament de Psicologia Evolutiva, Educativa, Social i Metodologia, Spain.

Honors and awards:

• The Nordic-Baltic Leader Co-operation Award for the project “Forest Trail”; a finalist in the category of the Best Local Resources and Environmental Project. Tallinn, 26.10.2013.
• 2008-2009 UTACAS Fellow, Univ. of Tampere, Center for Advanced Study
• Ranta-Tampella district planning competition; 3rd price, April, 2009; a team member in Architects Helamaa & Heiskanen http://www.tampere.fi/kaavatjakiinteistot/kaavoitus/asemakaavoitus/rantatampella.html

• Awarded the Finnish National Green Year Medal 2008 for pioneering research on urban green space and well-being.
• Awarded the title of Good Teacher for 2006 by the University of Tampere, Finland.

Memberships:

• Board member of the International Association for Nature and Forest Welfare (NaFoW), South Korea, 2016-
• Member of the Scientific Committee of the International Society of Nature and Forest Medicine (INFOM), Japan, 2010-
• Associate Editor of Frontiers in Environmental Psychology 2016-

Links:

• COSTE39 Action: ”Forests, Trees and Human Health and Well-being”

http://www.e39.ee/

• IUFRO Task Force on Forests and Human Health (2007-2011)

http://www.metla.fi/tapahtumat/2007/iufro-tf-07/

• Urban Nature – An international, multidisciplinary community of interest focusing on urban & urban influenced environments – University of Salford, Greater Manchester, UK http://www.els.salford.ac.uk/urbannature/international/index.htm
• Urban Ecology Research, University of Helsinki

http://www.helsinki.fi/biosci/jariniemela/

 

Articles, books and reports in Finnish (suomenkielisiä artikkeleita ja raportteja):

 

1. Mielipaikat, ympäristöllinen itsesäätely, ympäristö ja hyvinvointi

 

Salonen, K., Hyvönen, K., Korpela, K., Saranpää, H., Nieminen, J. & Muotka, J. (2020). Luonnosta Virtaa -interventio: osallistujien kokemukset ja tunnetilan muutokset. Psykologia, 55, 25-42.

Korpela, K. & Pasanen, T. (2020). Biodiversiteetin havaitseminen ja psyykkinen hyvinvointi. In H. Mattila (Ed.) Elämän verkko. Luonnon monimuotoisuutta edistämässä, 213-220. Tallinna: Gaudeamus.

Korpela, K. (2020). Viherympäristöjen terveys- ja hyvinvointivaikutukset. Teoksessa H. Mussalo-Rauhamaa, J. Pekkanen, J. Tuomisto & H. S. Vuorinen (toim.) Ympäristöterveys, 264. Duodecim.

Korpela, K., Kinnunen, U., Pasanen, T., Sianoja, M., & Stengård, E. (2017). Puistokävelyt työkuormituksesta palautumisen ja mielenterveyden edistäjinä. Viherympäristö, 25(1), 16-17.

Salonen, K., Kirves, K. & Korpela, K. (2016). Kohti kokonaisvaltaisen luontokokemuksen mittaamista. Psykologia, 51, 324-342.

Korpela, K. (2016). Kaupunki kävelyttää enemmän. Tiede 36 (6), 6.

Pasanen T. & Korpela K. (2015). Luonto liikuttaa ja elvyttää. Liikunta ja Tiede 52 (4), 4-9.

Korpela, K. (2015). Luontoympäristö voi parantaa hyvinvointia. Julkaisussa Hyvinvoinnin lähteillä. Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja 299, 8-9. KKI-ohjelma ja Suomen Mielenterveysseura.ISBN 978-951-790-378-3

http://www.suomimies.fi/filebank/1801-HyvinvoinninLahteilla_Final_kevyt.pdf

Korpela, K. (2014). Luonto ja koettu elvyttävyys. Teoksessa J.-P. Jäppinen, L. Tyrväinen, M. Reinikainen & A. Ojala (toim.) Luonto lähelle ja terveydeksi. Ekosysteemipalvelut ja ihmisen terveys Argumenta-hankkeen (2013-2014) tulokset ja toimenpidesuositukset. Suomen ympäristökeskuksen raportteja 35, 32-33 Hki: Suomen ympäristökeskus.

Tyrväinen L., Korpela K., Ojala A. (2014). Luonnon virkistyskäytön terveys- ja hyvinvointihyödyt. Teoksessa Tyrväinen L. ym. (toim.) Hyvinvointia metsästä, 48-58. Helsinki: SKS.

Korpela, K. & Seppälä, M. (2012). Ympäristö, tarkkaavuus ja ADD/ADHD. Teoksessa R.-L. Punamäki, M. Jehkonen & K. Peltonen (toim.) Kehitys, kasvu ja kuntoutus: psykologian haasteita ja mahdollisuuksia, 37-47. Tampere: Juvenes Print.

Virtanen, M. & Korpela, K. (2012). Elämäntilannetekijöiden yhteys mielipaikassa koettuihin elpymistuntemuksiin. Psykologia 47 (2), 103-115.

Korpela K. & Paronen O. (2012). Ulkoilu luonnossa elvyttää. Hyvinvointikatsaus 23 (2), 44-47.

Korpela, K. & Paronen, O. (2011). Ulkoilun hyvinvointivaikutukset. Teoksessa Sievänen, T. & Neuvonen, M. (toim.). Luonnon virkistyskäyttö 2010. Metlan työraportteja 212/ Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 212, 80-89. Saatavissa maksutta: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp212.htm.

Vattulainen,K., Sarjala,T., Savonen, E-M., & Korpela, K. (2011). Elpymiskokemuksia metsästä, Voimapolun käyttäjäkysely. Metlan työraportteja 204/ Working Papers of the Finnish Forest Research Institute 204. ISBN 978-951-40-2304-0(PDF). Saatavissa maksutta: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2011/mwp204.htm

Tyrväinen, L. & Korpela, K. (2009). Luonnosta terveyttä onnistuneella kaupunkisuunnittelulla. Teoksessa M. Faehnle, P. Bäcklund & M. Laine (toim.) Kaupunkiluontoa kaikille. Ekologinen ja kokemuksellinen tieto kaupungin suunnittelussa. Helsingin kaupungin tietokeskus. Tutkimuksia 6, 57-71.  http://www.hel2.fi/Tietokeskus/julkaisut/pdf/09_12_16_Tutkimuksia_6_Backlund.pdf

Korpela, K. (2009). Luonnosta nauttiminen työstä palautumisen keinona. Teoksessa U. Kinnunen & S. Mauno (toim.) Irtiottoja työstä: työkuormituksesta palautumisen psykologia, 115-125. Tampere: Yliopistopaino.

Korpela, K. (2008). Ympäristö ja positiiviset tunteet. Teoksessa R-L. Punamäki, P. Nieminen & M. Kiviaho (toim.) Mieli ja terveys: ilon ja muutoksen psykologiaa, 59-78. Tampere: Yliopistopaino.

Korpela, K. (2008). Mitä enemmän vihreätä, sitä vähemmän yksinäisyyden tunnetta! Viherympäristö, 6, 65.

Korpela, K. (2008). Kaupungin viherympäristö antaa satakertaisen tuoton siihen sijoitetulle rahalle! Viherympäristö, 5, 66.

Korpela, K. (2007). Luontoympäristöt ja hyvinvointi. Psykologia, 42, 364-376.

Tyrväinen, L., Silvennoinen, H., Korpela, K. ja Ylén, M. (2007). Luonnon merkitys kaupunkilaisille ja vaikutus psyykkiseen hyvinvointiin. Metlan työraportteja. Raporttia saa vain sähköisessä muodossa (pdf), maksutta Metlan kotisivuilta: http://www.metla.fi/julkaisut/workingpapers/2007/mwp052-07.pdf

Korpela, K. (2003). Mielipaikat ja mieliesineet tunteiden ja minäkokemuksen säätelyssä. Dementiauutiset, no 4, 5-6.

Korpela, K. (2001). Koettu terveys ja asuinalueen mieluisat ja epämieluisat ympäristöt. Teoksessa Melukylä vai mansikkapaikka? Asukkaiden ja asiantuntijoiden näkemyksiä asuinalueiden terveellisyydestä. Suomen ympäristö 467, 123-141. Helsinki: Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto.

Korpela, K. (2001). Mielipaikkojen ja epämiellyttävien paikkojen merkitys terveyden ja mielenterveyden kannalta. Teoksessa H-L. Liikanen (Ed.) Hyvän asumisen ja elämisen elementit. Suomen ympäristö 531, 15-18. Helsinki: Ympäristöministeriö, asunto- ja rakennusosasto.

Korpela, K. (2001). Luonnonympäristöjen elvyttävät vaikutukset. Teoksessa J. Kangas & A. Kokko (Eds.) Metsän eri käyttömuotojen arvottaminen ja yhteensovittaminen. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 800, 169-175.

Korpela, K. (2001). Viheralueiden merkitys ihmiselle. Raportissa U. Gabrielsson (toim.) Vihreä kaupunki? Tutkijoiden ja kansanedustajien seuran julkaisuja 3, 7-10. Eduskunta.

Korpela, K. (1999). Elvyttävä puisto Alzheimer-potilaille. Viherympäristö, 3, 45.

Korpela, K. (1997). Mielipaikat ja elvyttävät ympäristöt voimavarana. Teoksessa A. Kokkola, H. Kotilainen (toim.) Pieni on kaunista -projekti vuosina 1994-1996. Helsinki: Suomen kuntaliitto, Stakes, 71-77.

Korpela, K. (1996). Mielihyvän tilat. Teoksessa L. Suurpää ja P. Aaltojärvi (Eds.) Näin nuoret. Näkökulmia nuoruuden kulttuureihin. Tietolipas 143. Pieksämäki: SKS, 305-317.

Korpela, K. (1995). Lasten ja nuorten mielipaikkojen tutkimus – johtolangoista hypoteeseihin. Nuorisotutkimus, 13, 3-10.

Korpela, K. (1995). Luontomaiseman ja kasvillisuuden elvyttävät vaikutukset. Viherympäristö, 4/95, 44-45.

– Julkaistu myös: Ympäristö ja terveys, 26 (6/1995), 20-23; Teoksessa M. Häyrynen ja O. Immonen (toim.) (1996) Maiseman arvo[s]tus. Saarijärvi: Gummerus, 58-62; Ympäristökasvatus (1996), no 2, 18-19.

Korpela, K. (1994). Elvyttääkö puutarhan hoito? Helsingin yliopisto, puutarhatieteen julkaisuja 27, 6-8.

Korpela, K. (1992). Esineisiin kiintymisen psykologiaa. Artelogi 3, 52-76. Hämeenlinna: Suomen käsiteollisuuden ammatti-, kulttuuri- ja tutkimusseura ry.

Korpela, K. & Kyttä, M. (1991). Ympäristöanalyysi Tampereella. Teoksessa C. Burman, M. Honkanen, T. Koho, K. Korpela, M.Kyttä, H. Lehtonen, P. Siitonen, S. Säätelä & P. Tuovinen: Ympäristön kokeminen ja havainnollistaminen. Esteettisesti ja laadullisesti korkeatasoinen fyysinen ympäristö ja uudet suunnittelutekniikat. Osa 2. Valtion teknillinen tutkimuskeskus,  Tiedotteita 1235, 105-140. Espoo.

Korpela, K. (1988). Viimeaikaisia malleja minuudesta ja identiteetistä. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja 301. 33 s.

Korpela, K. (1988). Mielipaikkakokemukset psyykkisen itsesäätelyn tukena. Psykologia, 23(3), 178-186.

Korpela, K. (1985). Ympäristökognition tutkimuksesta. Jyväskylän yliopiston psykologian laitoksen julkaisuja 275. 40 s.

 

2. Ympäristöpsykologia (suomenkielisiä kirjoja)

 

Korpela, K. (2010). Ympäristöpsykologia. Teoksessa P. Nieminen, V. Nevalainen & J. Holma (toim.) Psykologin ammattikäytännöt, 338-344. Helsinki: Edita.

Aura, S., Horelli, L. & Korpela, K. (1997). Ympäristöpsykologian perusteet [Introduction to Environmental Psychology]. Porvoo: WSOY. 197 s / 197 pages.

 

3. Muuta

Kinnunen, U., Rantanen, J., de Bloom, J., Mauno, S., Feldt, T., & Korpela, K. (2016). Työn ominaisuuksien merkitys työn ja yksityiselämän välisen rajan hallinnassa. Työelämän tutkimus, 14, 243-256.

Korpela, K. (1990). Whorfin hypoteesin 50-vuotinen taival. Suomen Antropologi, (3), 44-51.

Pulkkinen, L., Alho A., Alho H., Hänninen O., Korpela K. & Rauhala E. (1987). Koulukotipoikien itseään koskevista tuntemuksista. Acta Psychologica Fennica, soveltavan psykologian monografioita 1. Vaasa: Suomen psykologinen seura. 50 s.

 

4. Ohjatut psykologian pro gradu –tutkielmat 2008-

 

Nikanne, Patrik (2021). Tolerating uncertainty: Causal beliefs of mental health disorders and their relationship to views of ideal treatment among mental health professionals in open dialogue practice in Western Lapland. Tampereen yliopisto.

Rautavirta, Niina (2021). Kannabiksen akuutit vaikutukset, vieroitusoireet sekä käyttötarkoitukset eri mielipaikkatyypeissä. Tampereen yliopisto.

Pekurinen, Milja (2021). Luontolähtöisen masennuskuntoutuksen osallistujien kokemusten, voinnin ja masennusoireiden muutokset. Tampereen yliopisto.

Pajunen, Katja (2021). Mielipaikan fyysisten piirteiden yhteys siellä käymisen useuteen – positiivinen affekti välittävänä tekijänä. Tampereen yliopisto.

Lukkari, Tuomas (2021). Psykologisten harjoitteiden yhteys fysiologiseen elpymiseen luontokävelyn aikana. Tampereen yliopisto.

Sangervo, Julia (2020). Ilmastoahdistus ja ilmastotoivo: tunteiden yhteys ilmastotoimiin. Tampereen yliopisto.

Horila Ville (2020).  Luontoympäristön käyttö tunnesäätelyssä: epäsuorat yhteydet emotionaaliseen hyvinvointiin ja elämäntyytyväisyyteen. Tampereen yliopisto.

Sorsa Johanna (2019). Yksityiset ja luontomielipaikat psyykkisen itsesäätelyn välineinä. Tampereen yliopisto.

Nurmi Mari (2019). Onko tauolla väliä?: työpäivän aikana käytettyjen työhön liittymättömien energian säätelykeinojen yhteys uupumusasteisen väsymyksen, työssä suoriutumisen ja luovuuden kokemuksiin. Tampereen yliopisto.

Jumisko Satu (2018). The effects of individual factors and psychological instructions on sustained attention and affect during a nature walk. Tampereen yliopisto.

Saikkonen Pihla & Viertiö Helmi (2018). Luontokävelyn ja psykologisten harjoitteiden vaikutus elinvoimaisuuteen, tunnetilaan ja empaattisuuteen. Tampereen yliopisto.

Vehkaperä Jari (2018). Luontokokemusten yhteys uniongelmiin sekä elämäntyytyväisyyteen: Mindfulness yhteyksiä muuntavana tekijänä. Tampereen yliopisto.

Joenniemi Karoliina (2018). Psykologisia harjoitteita sisältäneen ja ilman harjoitteita tehdyn luontokävelyn vaikutus elpymisen ja elinvoimaisuuden kokemuksiin : ikä, sukupuoli ja luontosuuntautuneisuus muuntavina tekijöinä. Tampereen yliopisto.

Jussila Pia (2017). Voimaa metsästä – psykologisia harjoitteita sisältävän luontoreitin vaikutus tarkkaavuuden elpymiseen ja turhauman sietoon. Tampereen yliopisto.

Sainio Heini (2017). Ulkoilureitin mielipaikan piirteet, luontopaikkamieltymykset ja ulkoilun hyvinvointikokemukset. Tampereen yliopisto.

Köysti Kenny (2014). Virkistävä ja ei-virkistävä vapaa-aika. Vapaa-ajan toimintoihin käytetyn ajan ja niiden virkistävyyden välisen suhteen vaikutus emotionaaliseen hyvinvointiin ja koettuun terveydentilaan. Tampereen yliopisto.

Kuusjärvi Juuso (2014). Liikkumisympäristöjen ja ulkoilulajien elvyttävyys. Tampereen yliopisto.

Nukarinen, Tomi (2014). Työ- ja kotiympäristön luontoelementtien ja niiden käytön yhteys koettuun terveyteen, elämäntyytyväisyyteen ja onnellisuuteen. Tampereen yliopisto.

Karnisto Tiia (2014). Tietoisuustaitojen, luonnossa liikkumisen ja työpäivän aikana tehtyjen rentoutumisharjoitusten yhteydet koettuun terveyteen ja nukkumiseen liittyviin ongelmiin. Tampereen yliopisto.

Rantanen Anni (2014). Vapaa-ajalta virtaa työhön : luonnossa liikkumisen ja työn imun yhteydet. Tampereen yliopisto.

Hämäläinen Johanna (2013). Kokemuksellista terveyttä viheralueilta – Lähiviheralueen etäisyyden ja käytön, ulkoiluseuran sekä luontosuuntautuneisuuden yhteydet koettuun terveyteen ja sairausoireisiin. Tampereen yliopisto.

Jääskeläinen Hanna (2013). Luontoympäristöjen käyttöön liittyvien tekijöiden yhteys raportoituihin sairausoireisiin. Tampereen yliopisto.

Sipilä Alma (2013). Yksittäisten musiikkikappaleiden toipumista tukevat merkitykset syömishäiriöstä tai läheisen menetyksestä toipuessa.. Tampereen yliopisto.

Suomilammi Noora (2013). Psyykkinen kuormittuneisuus ja sen muutokset kilpaurheilijoilla ja urheilua harrastamattomilla kuuden kuukauden aikana. Tampereen yliopisto.

Vattulainen Kirsi (2013). Hyvää oloa voimametsästä: tutkimus psykologisia harjoitteita sisältävästä luontoreitistä. Tampereen yliopisto.

Jouhtinen Marjo (2012). Luonnon elvyttävä vaikutus aktiivisuuden ja tarkkaavuuden häiriö ADHD:n hoidossa sisätiloissa. Tampereen yliopisto.

Kivimäki Sini (2012). Luontoympäristöjen käyttö edistää psyykkistä hyvinvointia elpymiskokemusten kautta. Tampereen yliopisto.

Kärki Kiia (2012). Liikunnan ja liikuntaympäristön yhteys elpymisen kokemukseen, emotionaaliseen hyvinvointiin ja koettuihin univaikeuksiin. Tampereen yliopisto.

Pisto Veera (2011). Vehreän kuntouttava voima. Mieluisa-projektin prosessikuvaus ja vertaileva seurantatutkimus WETO-koulutuksen kanssa v. 2009-2011. Tampereen yliopisto.

Repo Veera (2011). Affect regulation strategies and their associations with subjective well-being: An international comparative survey. Tampereen yliopisto.

Soiva Katri (2011). Asuinympäristössä koetun yhteisöllisyyden ja turvallisuuden sekä viherympäristöjen käytön yhteydet elämäntyytyväisyyteen. Tampereen yliopisto.

Virtanen Heidi (2011). “Elämä vihertää ja paistetta kukille”; puutarha- ja vihertyöskentelyn vaikutukset mielenterveyskuntoutujien koettuun elämänlaatuun heidän itsensä, ohjaajien ja hoitajien kuvaamana. Tampereen yliopisto.

Vauhkonen Anniina (2010). Virkistääkö vapaa-aika? Vapaa-ajan toimintojen koettu virkistävyys ja niihin käytetty aika suomalaisilla. Tampereen yliopisto.

Hakamäki Tuomas (2009). Luontoikkunanäkymä on yhteydessä hyvinvointiin 15-34-vuotiailla. Tampereen yliopisto.

Mäkinen Sanna (2009). Mielipaikkakäyntien yhteys elpymiseen, koettuun terveydentilaan, koettuihin terveysoireisiin ja elämäntyytyväisyyteen. Tampereen yliopisto.

Raja-aho Maarit (2009). Mieliala, ekstraversio-introversio ja ympäristöjen elvyttävyysarviot. Tampereen yliopisto.

Tuominen Taija (2009). Kadettien eettinen toimintakyky ja identiteetti. Kyselytutkimus eettisen toimintakyvyn yksilötekijöiden ja identiteettitekijöiden välisistä yhteyksistä. Tampereen yliopisto.

Wessman Milla (2009). Affektin säätelykeinot – käytön useus, yhteys koettuun terveyteen sekä mielipaikan asema säätelykeinojen joukossa. Tampereen yliopisto.

Nieminen Timo (2008). Mielipaikkakokemukset luonto-ja kaupunkiympäristöissä. Tampereen yliopisto.

Susipolku Riikkaelina (2008). Jokapäiväisen luonto- ja kaupunkiympäristön vaikutus emootioihin ja elpymiselämyksiin. Tampereen yliopisto.

 

Interviews

×       Naisen keväthuolto. Kotiliesi 11/2017, 67-68.

×       Hyvää luonnosta. Askel-lehti 5/2017, 40-43.

∙ http://www.sydan.fi/terveys-ja-hyvinvointi/mielipaikassa-olo-paranee

http://radio.uta.fi/professori-kalevi-korpela-puistoissa-istuminen-vahentaa-stressia/

http://www.potilaanlaakarilehti.fi/uutiset/luontoymparisto-elvyttaa/

∙ Kalevi’s interview by Mark Ellison at

http://hikingresearch.wordpress.com/

Kalevi’s interview by John McKinney “Thoreau Was Right: Nature Hones the Mind” in Miller-McCune

http://www.miller-mccune.com/health/thoreau-was-right-nature-hones-the-mind-26763/

Other people’s blogs / essays:

http://planetterry.wordpress.com/2011/11/14/

what-makes-your-favorite-place-favorite/

http://www.tailoredessays.co.uk/?p=147

http://www.arch.ksu.edu/seamon/

Wood_Place_Dyads_spr_2014.htm

https://www.sciencenews.org/article/

misconduct-prompts-most-retractions

Symposiums:

http://chge.med.harvard.edu/

event/urban-forest-bathing

http://hikingresearch.wordpress.com/2013/06/02/

four-days-exploring-the-cutting-edge-of-forest-and-nature-research/

Argumenta-symposium ”Ecological City”

http://www.els.salford.ac.uk/urbannature/

news/events/argumenta/argumenta.htm

∙ Haastattelu: Treen yliopiston tiede- ja kulttuurilehti Aikalainen no 2/2010 http://aikalainen.uta.fi/2010/02/05/

city-ihminen-kaipaa-luontoa/