TIEDOTE 15.12.2021
| 15.12.2021 12:27:41 | Tampereen yliopisto |
|
KELAn rahoittaman Luontolähtöinen interventio kuntoutusmuotona masennuspotilailla -tutkimushankkeen keskeiset tulokset esitellään hankkeen päätösseminaarissa perjantaina 17.12. Tampereella.
| Tampereen yliopiston järjestämässä tilaisuudessa tutustutaan Luonnosta Virtaa (LuoVi) -kuntoutusmenetelmiin myös käytännössä Pyynikin metsässä.
Koronarajoitusten takia seminaariin ei voi enää ilmoittautua paikan päälle, mutta luento-osuutta klo 15.30 alkaen voi seurata Teams-etäyhteydellä. Etäyhteyslinkin saa ilmoittautumalla sähköpostitse tutkijatohtori Kirsi Saloselle, kirsi.salonen@tuni.fi
Ohjelma:
Klo 15.30–17.30 Hankkeen tulokset
Alkusanat, professori Kalevi Korpela.
1) Toimiko LuoVi-Interventio? Satunnaistetun interventiokoeasetelman tulokset, vanhempi tutkija Katriina Hyvönen
2) Kenelle LuoVi toimii? Depressio- ja elpymisprofiilitulokset, väitöskirjatutkija Jane-Veera Paakkolanvaara
3) Miltä LuoVi tuntui? Osallistujien palaute interventiosta, tutkijatohtori Kirsi Salonen
Tilaisuudessa esiintyvät:
Kalevi Korpela, PsT, psykologian professori, johtaa Tampereen yliopistossa EnviWell-tutkimusryhmää, joka tutkii luontoympäristöjen hyvinvointivaikutuksia. Jäsenenä kansainvälisissä organisaatioissa the International Association for Nature and Forest Welfare (NaFoW) ja the International Society of Nature and Forest Medicine (INFOM).
Katriina Hyvönen, PsT, dosentti, psykoterapian erikoispsykologi, työskentelee vanhempana tutkijana Jyväskylän ammattikorkeakoulun Kuntoutusinstituutissa. Keskeisinä tutkimuskohteina psykologisten interventioiden käyttökelpoisuus ja tuloksellisuus työhyvinvoinnin ja mielenterveyden edistämisessä.
Kirsi Salonen, PsT, psykoterapeutti, työskentelee tutkijatohtorina Tampereen yliopistossa. Osaamisalueet keskittyvät luontointerventioihin ja koettuihin hyvinvointivaikutuksiin luonnossa. Green Care Finland ry:n hallituksen asiantuntijajäsen ja laatulautakunnan puheenjohtaja.
Jane-Veera Paakkolanvaara, PsM, väitöstutkija, työskentelee projektitutkijana Jyväskylän yliopistossa. Psykologiliiton Eko- ja ympäristöpsykologian ammatillisen työryhmän puheenjohtaja sekä Green Care Finland ry:n hallituksen ja laatulautakunnan jäsen. |
|
TIEDOTE 14.8.2020
Pelkoa ja huolta vähemmän koronaepidemian myöhemmässä vaiheessa
Koronakevään aikana tehty kysely osoittaa, että koronaan liittyvä huolestuneisuus ja pelko oli vähäisempää toukokuussa vastanneiden kuin maaliskuun lopussa vastanneiden keskuudessa.
Avoimeen verkkokyselyyn vastasi 714 suomalaista ajanjaksolla 27.3.-31.5.2020. Asteikolla 1 (ei lainkaan) – 5 (täysin) huolta oli maaliskuussa jossain määrin (ka=2,9) ja toukokuussa vähän (ka=2,5).
Maaliskuussa vastanneiden aikaan aloitettiin toimet, joilla ”Suomi suljettiin” 16.3.2020. Tällöin mm. museot, liikuntatilat, teatterit ja kirjastot suljettiin ja siirryttiin laajalti etätöihin. Toukokuussa taas toimien purkaminen alkoi olla näköpiirissä ja mm. kirjojen uloslainaaminen aloitettiin, yli 70-vuotiaiden eristäytymistä lievennettiin ja oppilaat palasivat peruskoulujen lähiopetukseen.
– Koronasairaudesta saatu lisääntynyt tieto sekä suositukset koronalta suojautumiseksi varmaankin helpottivat niin, että epidemian myöhemmässä vaiheessa vastanneet olivat vähemmän huolestuneita kuin alkuvaiheessa vastanneet, arvelevat kyselyn tehneet Tampereen ja Jyväskylän yliopiston psykologian tutkijat Kirsi Salonen, yliopisto-opettaja Katriina Hyvönen ja professori Kalevi Korpela.
Huolestuneisuuden vähäisemmästä määrästä toukokuussa huolimatta kysely osoitti, että konkreettiseen, omaan näköpiiriin tulevaan uhkaan, kuten koronaan, suhtaudutaan vakavammin kuin epäselvemmin näkyvään uhkaan, kuten ilmastonmuutokseen. Vertailu SITRAn 2019 suomalaisille tekemään ilmastotunne -kyselyyn osoitti, että molemmista oltiin huolissaan, mutta koronasta johtuvat pelkotilat, epätoivon tuntemukset, oman toimintakyvyn heikkenemiseen liittyvät huolet ja univaikeudet olivat vahvempia kuin ilmastonmuutoksesta johtuvat vastaavat huolet.
Luonnossa liikkumisen kohteet ja tavat monipuolistuivat koronakevään aikana
Luontoliikuntansa arvioi lisääntyneen 74 % vastaajista. 69 % vastaajista arvioi koronaan liittyvän huolen tai ahdistuksen helpottuvan luontokäyntien avulla. Yli kolmasosa kertoi liikkuneensa nimenomaan uusilla, aiemmin heille tuntemattomilla alueilla. Luontoalueiden hakeminen ja tuntemus on siis lisääntynyt ja tulos tuo esille sen myönteisen reservin, mitä moninaiset ja monet luontoalueet asuinalueiden läheisyydessä tarjoavat ihmisille myös poikkeustilanteessa, arvioivat tutkijat. Luonnossa liikkuessa koettiin vahvimmin rauhoittumista ja rentoutumista, tilaa hengittää ja olla sekä luonnon parantavaa vaikutusta.
Neljännes vastaajista kertoi monipuolistaneensa luonnossa liikkumisen ja olemisen tapoja. Ihmiset hakivat siis esimerkiksi kävelyn rinnalle uusia tapoja olla luonnossa. Vajaa puolet kertoi, että luonnossa liikkumiseen tapoihin ei ollut tullut muutoksia epidemian aikana.
Autoilu tai alkoholin käyttö ei välttämättä lisäänny
Muiden toimintojen ei kerrottu lisääntyneen luontoliikunnan tavoin: noin puolet arvioi puheluiden ja some-aktiivisuutensa lisääntyneen vähintään jossain määrin. Vastaavasti 43 % arvioi lukemisen tai tv:n katselun, 7 % arvioi alkoholin tai päihteiden käytön ja 10 % autoilun lisääntyneen koronaepidemian aikana vähintään jossain määrin.
Kyselyyn vastaajista 85 % oli naisia ja 15 % miehiä. Koko- tai osa-aikatyössä käyviä tai yrittäjiä oli 59 %, opiskelijoita 17 %.
Vastaajista 85 % kertoi tuntevansa toisinaan pakottavaa tarvetta mennä luontoon eli vastaajien enemmistö oli myönteisesti luontoon suhtautuvia, mikä varmasti näkyy luontoliikunnan suosiona, arvioivat tutkijat.
Vastaajat olivat vapaaehtoisia eikä heitä valittu satunnaisella, edustavalla väestöotoksella, joten tuloksia ei voi suoraan yleistää kaikkiin suomalaisiin.
