Symposiumin lähtökohtana oli pyrkiä ymmärtämään nuorten siirtymiä hallittuina prosesseina, jotka muotoutuvat yksilöllisen toimijuuden, institutionaalisten järjestelyjen ja poliittisten ohjausjärjestelmien vuorovaikutuksessa. Symposium tarjosi alustan esitellä ja keskustella monimenetelmällisen EDU-LAB-hankkeen ensimmäisistä tuloksista politiikkanäkökulmasta. Symposiumin puheenjohtajana toimi professori Xhavit Rexhaj (AAB College, Pristina, Kosovo) ja diskussanttina professori Petri Nokelainen (Tampereen yliopisto).
Symposium koostui neljästä EDU-LABin tutkijoiden pitämästä esityksestä. Ensimmäisen esityksen piti professori Theodor Leiber (EVALAG, Heidelberg, Saksa). Hän esitteli tutkimustuloksia yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen sekä työelämään siirtymisen polkujen mallintamisesta ja näihin polkuihin liittyvien yli 80 risteävien taustatekijän, yli 30 keskeisen siirtymätyypin ja tietopuutteiden tunnistamisesta laajoissa kansainvälisissä aineistoissa, kuten PISA, Eurostudent, Eurograduate, TIMSS ja VET in Europe. Lyhyesti todettuna aineistoissa ei havaittu merkittäviä tietopuutteita, mutta niiden pohjalta voitiin esittää muutamia datapolitiikkaa koskevia suosituksia sekä tarve pitkittäisaineistoille Euroopan koulutusalueella (EEA). Lisäksi olemassa olevien aineistojen saavutettavuutta voitaisiin parantaa.
Toisen esityksen piti EDU-LAB-konsortion johtaja, tohtori Alexander Chvorostov (Economica Institute, Itävalta). Hän tarkasteli korkeakoulutuksen nopeaa laajentumista Euroopassa ja sen suhdetta korkeakoulutettujen työvoiman kysyntään työmarkkinoilla. Esityksessä verrattiin eri maiden korkeakoulutettujen määrää ja työmarkkinoiden kysyntää sekä pohdittiin, millä edellytyksillä korkeakoulutuksen laajentuminen palvelee sekä nuoria että työmarkkinoita.
Kolmannen esityksen piti tutkijatohtori Sini Teräsahde (Tampereen yliopisto). Esityksessä tarkasteltiin suomalaisten nuorten samanaikaista osallistumista koulutukseen ja työelämään sekä siihen vaikuttavia politiikkatekijöitä ja nuorten omia kokemuksia. EDU-LABin tapaustutkimusaineistoon perustuvat tulokset osoittavat, että työnteko opintojen aikana tarjoaa taloudellista turvaa sekä tulevaisuuden siirtymien kannalta arvokasta työkokemusta, mutta voi samalla kuormittaa nuoria, hidastaa opintoja ja heikentää hyvinvointia. Suomalainen opintotukijärjestelmä ja tukien taso sekä motivoi nuoria tekemään töitä opintojen ohella että rajoittaa kannattavan työn teon määrää, koska tukipolitiikka tähtää opintojen etenemisen nopeuttamiseen.
Neljännen esityksen pitivät professori Xhavit Rexhaj ja tohtoriopiskelija Gresa Shaqiri (AAB College, Kosovo). He esittelivät yhdessä kollegoidensa Arberesha Qerimin ja Fidan Qerimin kanssa tekemänsä määrällisen tutkimuksen, jossa tarkasteltiin sosioekonomisia tekijöitä ja vanhempien tekemien investointien vaikutuksia lasten koulumenestykseen Kosovossa. Tutkimus perustui 720 vanhemmalle tehtyyn kyselyyn, jossa kartoitettiin perheen sosioekonomista asemaa ja vanhempien koulutukseen tekemiä investointeja. Lasten koulumenestystä arvioitiin PISA-viitekehyksen mukaisesti lukemisen, matematiikan ja luonnontieteiden osa-alueilla, ja muuttujien välisiä yhteyksiä analysoitiin tilastollisin menetelmin.
Diskussanttina toiminut professori Petri Nokelainen (Tampereen yliopisto) kokosi lopuksi puheenvuorot yhteen ja avasi keskustelun. Hän näki kaikkia puheenvuoroja yhdistäneenä ydinkysymyksenä sen, miten nuorten eriarvoiset polut tulevat näkyviksi, rakentuvat, koetaan ja muotoutuvat yhteiskunnallisesti. Hän korosti, että neljä esitystä tarkastelivat samaa ongelmaa toisiaan täydentävistä näkökulmista – aineistojen ja käsitteiden, koulutuksen ja työmarkkinoiden, politiikan ja nuorten kokemusten sekä perhe- ja yksilötason mekanismien kautta – eivätkä siten muodostaneet yhtä suoraviivaista syyketjua. Lopuksi hän pyysi kutakin esittäjää pohtimaan, mikä yksittäinen tulos jostakin toisesta esityksestä eniten muuttaa, haastaa tai laajentaa oman tutkimuksen tulkintaa – ja nosti näin keskusteluun tarpeen yhdistää eri analyysitasot yhdeksi selittäväksi kokonaisuudeksi.
Symposiumin l
isäksi useat EDU-LABin tutkijat pitivät omia tutkimusesityksiään paperisessioissa. EDU-LABin tutkijat osallistuivat myös ECERin posterisessioon, jossa he pääsivät esittelemään hanketta siitä kiinnostuneille konferenssiosallistujille. Keskustelut toivat arvokkaita uusia kontakteja tutkijoihin, jotka työskentelevät samankaltaisten tutkimusaiheiden parissa.
