Avauspuheen pitänyt professori Hans Gruber huomautti, että idea siitä, että työpaikat ovat töiden tekemistä ja koulutukset oppimista varten, on vieläkin yleinen työmaailmassa. Asiat eivät ole tietenkään näin yksinkertaisia. Opimme tekemällä, yhdessä ongelmia pohtimalla ja ratkaisemalla, joten oppimista ja kehittymistä ei voida erottaa itse työn tekemisestä. Professori Gruber nosti myös esille monia tällä hetkellä tai lähitulevaisuudessa pinnalla olevia tutkimusmetodeja ja asetelmia, kuten datan louhinta ja neurokognitiivinen mittaus.
Monet PGL-tutkimusryhmän jäsenet esittelivät tutkimustaan konferenssissa:
Ilmari Puhakka esitteli tuloksia tutkimuksesta, jossa selvitettiin rakennusalan työntekijöiden tavoiteorientaatioprofiileja ja niiden yhteyksiä oppimisen lähestymistapoihin, minäpystyysuskomuksiin ja työn imuun. Tulosten mukaan suurin osa vastaajista kuului oppimis- tai suoritusorientoituneisiin ryhmiin. Odotusten mukaisesti näissä ryhmissä oli korkeimmat tasot niin syvän oppimisen lähestymistavan, minäpystyvyyden, kuin myös työn imun suhteen. Tulokset olivat samansuuntaisia kuin aiemmissa korkeakouluopiskelijoita tarkastelevissa tutkimuksissa.
Eija Lehtosen esitys liittyi tutkimukseen, jossa selvitettiin sitä, miten työpaikan oppimismahdollisuudet ja uramenestys ovat yhteydessä työtyytyväisyyteen ja työpaikan vaihtoaikeisiin asiantuntijatyössä. Tulosten mukaan oppiminen ja hyvinvointi ovat toisiinsa yhteenkietoutuneita monin tavoin. Työpaikka ympäristönä voi tukea työntekijöiden ammatillista kasvua ja uramenestyksen kokemusta, mikä johtaa työtyytyväisyyteen ja vähäisempiin työpaikan vaihtoaikeisiin. Erityisesti työn ja vapaa-ajan tasapaino, positiivinen palaute ja tunnustus osaamisesta, sekä riittävä aika uusien asioiden oppimiseen työn aikana, ovat tärkeitä tekijöitä työtyytyväisyyden luomisessa ja ylläpidossa.
Petri Nokelainen esitteli tuloksia tutkimuksesta, jossa tutkittiin vaikuttavatko positiiviset ja negatiiviset emootiot, digitaidot ja opettamisen reflektointi yliopisto-opettajien osaamisen kehittymiseen verkkovälitteisessä opetuksessa. Tutkimuksessa hyödynnettiin pitkittäisasetelmaa ja tekijöitä tarkasteltiin osallistujien välisesti (between) ja sisäisesti (within). Työtehtäviin liittyvät positiiviset emootiot ja digitaidot olivat yhteydessä osaamisen kehittymiseen kun eri tilanteita tarkasteltiin osallistujittain. Reflektointi taas vaikutti positiivisesti osaamisen kehittymiseen verratessa osallistujia toisiinsa.
Anna Wallinin esitys käsitteli eläytymismenetelmää (method of empathy-based stories; MEBS), joka on laadullinen aineistonkeruumenetelmä. Esityksessään hän kuvasi menetelmän taustan, havainnollisti tapoja menetelmän suunnitteluun ja käyttämiseen tutkimuksessa ja arvioi menetelmän metodologisia vahvuuksia ja rajoituksia erityisesti ammatillisen oppimisen ja kehittymisen tutkimuskontekstissa.
Konferenssin sivusto: https://en.kw.uni-paderborn.de/sig14
EARLI SIG14 -ryhmän sivusto: https://www.earli.org/node/37