Viime vuosina erityisesti oppisopimuskoulutusta on pyritty edistämään kansainvälisesti, sillä sen on koettu vastaavan työnantajien osaamistarpeisiin siirryttäessä koulutuksesta työelämään ja työuran aikana. Suomessa oppisopimuskoulutus on kuitenkin monista muista maista poiketen ollut erityisesti aikuisten koulutusmuoto.
– Suomessa oppisopimuskoulutus rinnastuu vahvasti tavanomaiseen työsuhteeseen ja työnantajat näyttävät esimerkiksi odottavan oppisopimusopiskelijoilta nopeaa osallistumista tuottavaan työhön. Samalla oppilaitoksen tarjoama oppimisympäristö ja -yhteisö voi jäädä opiskelijalle etäiseksi. Jos oppisopimuskoulutusta halutaan vahvistaa koulutusmuotona, voitaisiin keskustella siitä, mitä oppisopimuskoulutuksella tavoitellaan osana ammatillisen koulutuksen kokonaisuutta ja millä keinoin tätä tavoitetta parhaiten tuetaan, Heta Rintala kertoo.
Työelämän tarjoamat oppimisympäristöt ovat keskeinen osa kaikkea ammatillista koulutusta. Lopulta saman tutkinnon taustalla voi olla eri koulutusmuotojen muokkaamina hyvinkin erilaiset oppimispolut. Työelämän tarjoamiin oppimisympäristöihin liittyy myös ala- ja työpaikkakohtaisia eroja. Työpaikat ja -yhteisöt vaihtelevat esimerkiksi siinä, kuinka niissä on mahdollista osallistua yhä haastavampiin tehtäviin ja kuinka ne tukevat sosiaalista vuorovaikutusta. Samalla ne näyttävät odottavan opiskelijalta aktiivista otetta ja itseohjautuvuutta näihin oppimismahdollisuuksiin tarttumisessa.
– On tärkeää, että opiskelija pääsee osallistumaan, saa ja uskaltaa pyytää ohjausta sekä kokee itsensä osalliseksi, hyväksytyksi ja arvostetuksi yhteisön jäseneksi, Rintala sanoo.
– Näiden oppimismahdollisuuksien huomioiminen ja suunnitelmallinen edistäminen voisi olla hyödyllistä opiskelijan, mutta myös muiden työyhteisön jäsenten näkökulmasta. Työyhteisön sisäisen yhteistyön ja koulutukseen sitoutumisen lisäksi oppimista ja erityisesti koulutuksellisia tavoitteita voidaan edistää yhä tiiviimmällä koulutuksen ja työelämän yhteistyöllä. Ammatilliset opettajat voivat esimerkiksi olla merkittävä tuki ja kumppani opiskelijalle, mutta myös koko työyhteisölle, väittelijä pohtii.
Heta Rintalan väitöskirja koostuu kirjallisuuskatsauksista sekä haastatteluaineistoihin perustuvista julkaisuista. Haastatteluaineistot kerättiin työyhteisöiltä ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoilta vuosina 2015 ja 2017 ennen ammatillisen koulutuksen uudistusta. Ammatillisen koulutuksen tutkimusta tarvitaan myös nykytilanteesta, jossa korostuvat koulutuksen järjestäjien vapaus, joustavuus ja yksilölliset oppimispolut esimerkiksi suhteessa koulutuksen aloitukseen, kestoon ja eri koulutusmuotojen yhdistämiseen.
Heta Rintala työskentelee projektitutkijana Tampereen yliopiston Professional Growth and Learning (PGL) -tutkimusryhmässä.
FM, KM Heta Rintalan tietojohtamisen, erityisesti tekniikan pedagogiikan, alaan kuuluva väitöskirja Work-based learning in vocational education and training: Varied communities, fields and learning pathways tarkastetaan julkisesti Tampereen yliopiston tekniikan ja luonnontieteiden tiedekunnassa perjantaina 31.1.2020 klo 12 Konetalon salissa K1702 (Korkeakoulunkatu 6). Vastaväittäjänä toimii professori emerita Anneli Eteläpelto Jyväskylän yliopistosta. Kustoksena toimii tekniikan pedagogiikan professori Petri Nokelainen kasvatustieteiden ja kulttuurin tiedekunnasta.
Väitöskirjaan voi tutustua osoitteessa http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-03-1404-0