Helsingin poliittinen johtaminen vahvistui, mutta päätöksenteko elitisoitui ja valta keskittyi johtamisjärjestelmän uudistuksen seurauksena.
Kuntavaalitulos heijastuu suoremmin johtamiseen – samalla valta on keskittynyt ja päätöksenteko elitisoitunut
Helsingin johtamisjärjestelmän uudistuksessa otettiin käyttöön pormestarimalli, toimialamalli sekä osallisuus- ja vuorovaikutusmalli. Tampereen yliopiston tutkijoiden toteuttamasta arviointitutkimuksesta selviää, että uudistuksen myötä kuntavaalien tulos näkyy uudistuksen tavoitteiden mukaisesti suoremmin kaupungin toiminnassa. Etenkin pormestarin asema sekä poliittisena että hallinnon johtajana on vahva.
– Uudistus on vahvistanut poliittista johtamista, mutta samalla elitisoinut päätöksentekoa vallan keskittymisen myötä. Tämä kehitys poikkeaa perinteisestä suomalaisen kuntapäätöksenteon linjasta, joka on korostanut kollektiivisuutta ja luottamushenkilöiden tasavertaista osallistumista päätöksentekoon, toteavat arviointitutkimushankkeen päätutkijana ja projektipäällikkönä toiminut tutkijatohtori Anni Jäntti ja hankkeen tieteellisenä johtajana toiminut professori Arto Haveri.
Toimialamalli on parantanut kaupunkiorganisaation toimintojen koordinaatiota ja vähentänyt hallinnonalojen välisiä siiloja. Samalla on syntynyt uudenlaisia ohjaustarpeita, kun hierarkiatasojen määrä kaupunkiorganisaatiossa on kasvanut. Kaupunkikokonaisuuden ohjattavuus on parantunut, mutta lautakuntatyön kuormittavuus on samalla kasvanut.
– Huolena on, että luottamushenkilötyön kuormittavuus vähentää halukkuutta ja mahdollisuuksia osallistua kunnallisten luottamustehtävien hoitamiseen. Päätettävinä olevien asioiden suuri määrä vaikeuttaa riittävää perehtymistä asioihin, mikä on ongelmallista toimivan demokraattisen päätöksenteon näkökulmasta, Jäntti painottaa.
Kaupungin rooli on vahvistunut kansallisesti ja kansainvälisesti, mutta tavoite osallisuuden ja avoimuuden edelläkävijyydestä ei ole toteutunut. Tutkijatohtori Anni Jäntti ja professori Arto Haveri arvoivat, että Helsinkiin tarvittaisiin vuorovaikutteista johtamista ja riittäviä resursseja, jotta johtamisuudistus voitaisiin jalkauttaa konkreettisiksi käytännöiksi.
Pormestarimalli on vahvistanut Helsingin näkyvyyttä niin kansallisesti kuin kansainvälisesti. Kaupungissa on kuluneella valtuustokaudella panostettu pormestarin johdolla edunvalvontaan sekä kansainväliseen yhteistyöhön.
– Pormestari Vapaavuori saa laajasti kiitosta tarmokkuudestaan edunvalvonnan vahvistamisessa ja panostamisesta kansainväliseen yhteistyöhön ja näkyvyyteen. Pormestarimalli luo osaltaan edellytyksiä kaupungin johtohenkilön vahvalle roolille, joskin pormestarin persoonalla ja intresseillä on suuri merkitys sille, minkälaisilla areenoilla ja minkälaisten asioiden eteen hän haluaa toimia, Haveri huomauttaa.
Tavoite osallisuuden ja avoimuuden edelläkävijyydestä ei ole toteutunut. Kaupunkilaisten osallistumisen edistäminen on irrallaan johtamisesta ja yksittäisten henkilöiden varassa sen sijaan, että se nähtäisiin elimellisenä osana johtamisjärjestelmää.
– Jotta Helsinki voisi nousta osallisuuden edelläkävijäksi, osallistumisen edistäminen tulisi nähdä johtamisen ydinkysymyksenä ja kunnan toimintaa ja päätöksentekoa kokonaisvaltaisesti määrittävänä tekijänä, Jäntti tähdentää.
Uudistuksessa tulisi kohdistaa huomio rakenteista ihmisiin ja prosesseihin sekä lisätä johtamisen avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta
Pormestarimalli, toimialamalli sekä osallisuus- ja vuorovaikutusmalli luovat hyvät puitteet kaupungin kehittämiselle. Johtamisjärjestelmän onnistumisen näkökulmasta olennaista on kuitenkin se, miten näissä puitteissa toimitaan. Johtamisjärjestelmän jatkokehittämisessä huomio tulisikin siirtää rakenteista ihmisiin ja prosesseihin.
Tutkimusryhmä esittää pormestarisopimusta ylimmän johdon työnjaon, roolien sekä vastuu- ja valtasuhteiden selkeyttämiseksi. Myös kaupungin johtoryhmän ja muiden strategisten työryhmien roolia johtamisessa tulisi selkeyttää ja niiden toiminnan avoimuutta lisätä.
– Kaiken kaikkiaan uudistuksen jalkauttamisessa konkreettisiksi käytännöiksi tarvittaisiin vuorovaikutteista johtamista ja riittäviä resursseja. Vuorovaikutteisuuden lisääminen kaupungin toiminnassa ja johtamisessa parantaisi paitsi kaupungin kehittämistä, myös vahvistaisi henkilöstön ja kaupunkilaisten osallisuuden kokemusta ja sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin, Jäntti ja Haveri korostavat.
Helsingin kaupunginhallitus päätti 4.3.2019 johtamisjärjestelmän ja toimialamallin akateemisen arviointitutkimuksen tilaamisesta. Tutkimuksen toteuttajaksi valittiin Tampereen yliopisto. Arviointitutkimushankkeen päätutkijana ja projektipäällikkönä toimi tutkijatohtori Anni Jäntti ja tieteellisinä johtajina professorit Arto Haveri ja Pasi-Heikki Rannisto. Arviointitutkimuksen toteuttaneen tutkimusryhmän jäseninä olivat lisäksi Jenni Airaksinen, Elias Pekkola, Virpi Sillanpää, Nina Helander, Jan-Erik Johanson, Aki Jääskeläinen, Anna-Aurora Kork, Kaisa Kurkela, Ulriika Leponiemi, Henna Paananen, Jonne Parkkinen ja Lotta-Maria Sinervo. Tutkimuksen aineistoina käytettiin viranhaltija- ja luottamushenkilöhaastatteluja, fokus-ryhmähaastatteluja, tietojohtamisen kyselyaineistoa, henkilöstön näkemyksiä kartoit-tavia kyselyaineistoja sekä dokumenttiaineistoja.
Helsingin kaupungin julkaisema arviointihankkeen loppuraportti on saatavilla avoimesti Helsingin kaupungin verkkosivuilla: https://www.hel.fi/hel2/tietokeskus/julkaisut/pdf/21_05_20_HKI_Johtamisjarjestelmanuudistus.pdf
Lisätietoja:
HTT, tutkijatohtori Anni Jäntti
SWS postdoc-tutkija
anni.jantti@tuni.fi
Puh. 050 437 7188Tampereen yliopisto
Professori Arto Haveri
SWS johtoryhmän jäsen
arto.haveri@tuni.fi
Puh. 040 190 4020Tampereen yliopisto