TaSTIn henkilökunta
Tutkimuskeskuksen johtaja
Mianna Meskus
- professori
- Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
- Tampereen yliopisto
- +358504377511
- mianna.meskus@tuni.fi
-
Vastaanotto: Sopimuksen mukaan
Lyhyt kuvaus itsestäsi
Olen sosiologian professori yhteiskuntatieteiden tiedekunnassa ja Tieteen, teknologian ja innovaatioiden tutkimuskeskuksen (TaSTI) johtaja. Minua kiinnostavat tiedontuotanto, teknologiat ja arvot erityisesti terveyteen, lääketieteeseen, sukupuoleen ja ruumiillisuuteen liittyen. Tutkimukseni käsittelevät lisääntymisen ja ikääntymisen tieteellistä ja teknologista muokkaamista; esimerkiksi äitiyshuollon sikiötutkimuksia, geenitestausta, hedelmöityshoitoja, biologisia lääkkeitä ja ikääntymisen hidastamista kantasolututkimuksen avulla. Tarkastelen näiden käytäntöjen yhteiskunnallisia ulottuvuuksia erityisesti biopolitiikan, bioteollisen kapitalismin, feministisen uusmateriaalisuuden ja spekulatiivisten tulevaisuuksien näkökulmasta. Olen metodologisesti laaja-alainen, sillä olen tehnyt niin historiallista sosiologiaa kuin monipaikkaista etnografiaa ja yhdistelen työssäni erilaisia laadullisia aineistoja.
Olen myös kiinnostunut tutkimustulosten yhteiskunnallisesta ja ammatillisesta viestimisestä. Olen käynyt puhumassa lääketieteen etiikasta ja yhteiskunnallisista vaikutuksista niin yleisötapahtumissa kuin yliopistosairaaloiden ja lääketieteen- ja hoitoalan koulutustapahtumissa. Olen kirjoittanut tutkimusaiheistani blogitekstejä esimerkiksi Alusta! ja Ilmiö -verkkolehtiin.
Olen väitellyt Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta ja toiminut aiemmin akatemiatutkijana ja tieteen- ja teknologiantutkimuksen yliopistonlehtorina Helsingin yliopistossa. Olen ollut vierailevana tutkijana London School of Economicsissa (LSE), King’s College Lontoossa ja Cambridgen yliopistossa.
Lisätietoja löydät kotisivuiltani: https://miannameskus.net/
Tutkimusprofiili:
sosiologia, tieteen- ja teknologiantutkimus, sukupuolentutkimus, yhteiskuntateoria, valta-analytiikka, materialismit
Hankkeet:
VALDA - Valuating Lives through Infertility and Dementia: Science, Law and Patient Activism, Suomen Akatemian rahoittama hanke (2017-2022). Lisätietoja hankkeesta löydät täältä.
Reproductive futures – Lisääntymisen tulevaisuus, Suomen Kulttuurirahaston Argumenta-hanke (2019-2022) yhdessä Akatemiatutkija Riikka Homasen kanssa. Hankkeen ulkoinen kotisivu täällä.
A New Agenda for Understanding Industrialised Tissue-Based Products, Wellcome Trust hanke (2019-2021), jota johti Senior Lecturer Neil Stephens University of Birminghamista.
Kirjat:
Meskus, Mianna (2018) Craft in Biomedical Research: The iPS Cell Technology and the Future of Stem Cell Science (Palgrave Macmillan)
Meskus, Mianna (2009) Elämän tiede: Tutkimus lääketieteellisestä teknologiasta, vanhemmuudesta ja perimän hallinnasta (Vastapaino)
Irni, Sari, Meskus, Mianna & Oikkonen, Venla (toim.) (2014) Muokattu elämä: Teknotiede, sukupuoli ja materiaalisuus (Vastapaino)
Muita julkaisuja (valikoitu):
Meskus, Mianna, Oikkonen, Venla, & Temmes, Maria (2024) The Processuality of ‘Sex’ in Biomedicine: Exploring Stem Cell Research, Cancer Medicine and Vaccine Safety Research. Body & Society, https://doi.org/10.1177/1357034X241293033.
Mäkelin, Marianne, Helosvuori, Elina & Meskus, Mianna (2024) Strategic naturalizing in the Anthropocene: Managing cells, bodies and ecosystems. Sociological Review, 1-9, https://doi.org/10.1177/00380261241261815.
Hautamäki, Lotta & Meskus, Mianna (2024) Living temporality: Speculative engagements with elderly people on bioscience and the body. Time & Society, 33(2), 191-211.
Meskus, Mianna & Tikka, Emilia (2024) Speculative approaches in social science and design research: Methodological implications of working in ‘the gap’ of uncertainty. Qualitative Research, 24(2), 209-228.
Homanen, Riikka & Meskus, Mianna (2023) Population anxieties in constituting Nordic welfare state futures: Affective biopolitics in the age of environmental crises. BioSocieties, 19, 232–258.
Meskus, Mianna (2023) Speculative feminism and the shifting frontiers of bioscience: Envisioning reproductive futures with synthetic gametes through the ethnographic method. Feminist Theory, 24:2, 151–169.
Meskus, Mianna & Oikkonen, Venla (2020) Embodied material encounters and the ambiguous promise of biomedical futures: The case of biologically derived medicines. New Genetics and Society, DOI: 10.1080/14636778.2020.1778459.
Meskus, Mianna, Marelli, Luca & D’Agostino, Giuseppe (2017) Research misconduct in the age of open science: The case of STAP stem cells . Science as Culture, 27:1, 1-23, DOI: 10.1080/09505431.2017.1316975
Jauho, Mikko & Meskus, Mianna (2017) Tieteen- ja teknologiantutkimuksen näkökulma terveyteen. Teoksessa Sakari Karvonen, Laura Kestilä & Tomi Mäki-Opas (toim.) Terveyssosiologian linjoja. Helsinki: Gaudeamus.
Ketokivi, Kaisa & Meskus, Mianna (2015) The dilemma of ’the capable actor’: Relational persons and the imperative of individual agency. Contemporary Social Science, 10(1), 39-51.
Meskus, Mianna (2015) Agential multiplicity in the assisted beginnings of life. European Journal of Women’s Studies 22(1):70–83.
Meskus, Mianna (2014) Technoscientific shaping of human nature – but what does nature stand for? Origins: Finnish Studies in Art Education 3, 1-6.
Meskus, Mianna (2012) Personalised ethics: the emergence and the effects in prenatal testing . BioSocieties 7(4): 373–392.
Meskus, Mianna (2009) Governing Risk Through Informed Choice: Prenatal Testing in Welfarist Maternity Care. In Bauer, Susanne & Wahlberg, Ayo (eds) Contested Categories. Life Sciences in Society. Farnham & Burlington: Ashgate, pg. 49-68.
Meskus, Mianna (2005) To Exclude or to Enclose? Medicalisation of Abortion in Finland, 1900-1950. Scandinavian Journal of History 30(1): 45-60.
Tutkimuskeskuksen varajohtaja
Mika Kautonen
- yliopistotutkija
- innovaatiojärjestelmät ja innovaatiotoiminnan tutkimus
- Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
- Tampereen yliopisto
- +358503186116
- +358405519282
- mika.kautonen@tuni.fi
Lyhyt kuvaus itsestäsi
Mika Kautonen, D.Sc. (Regional Studies), Senior Research Fellow, is head of the Innovation Studies Group and Vice-Director at the Research Centre for Science, Technology and Innovation Studies (TaSTI), Tampere University. He is also an Adjunct Professor in University of Turku, both in Finland.
Mika's interests are related to those research, development and educational activities on innovation that contribute to a sustainable society. His background is in innovation system research. His current research focuses on transformative innovation policy and practice, especially in the Southern African countries such as Namibia and South Africa. With his team, his research aims at generating, besides academic impact, also direct social impacts through extensive collaboration with practitioners such as industrial companies and governmental and non-governmental organizations.
More information:
Research Group on Innovation Studies: https://www.tuni.fi/en/research/innovation-studies-group
Blog post: https://blogs.tuni.fi/innosoc/
Doctoral summer school organized since 2008: https://events.tuni.fi/globelicsacademy2022/
Tutkijat
Venla Oikkonen
- apulaisprofessori (Associate Professor)
- Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
- Tampereen yliopisto
- +358504377616
- venla.oikkonen@tuni.fi
Lyhyt kuvaus itsestäsi
Olen tieteen- ja teknologiantutkija ja sukupuolentutkija. Johdan Suomen Akatemian ja Koneen Säätiön rahoittamaa hanketta Sukupuolittunut krooninen sairaus, ruumiilliset erot ja biolääketieteellinen tieto (GenDis). Akatemiatutkijahankkeessani (2018-2023) tarkastelin yhteiskunnallista keskustelua rokotteista ja muuttuvia kulttuurisia käsityksiä immuniteetistä ja riskeistä.
Tutkimuskohteet
krooninen kipu ja sukupuolittuneet krooniset sairaudet, endometrioosi
rokotuskiistat, kulttuurinen puhe rokotteista
populaatiogenetiikka, geneettiset alkuperätestit
evoluutioteoriat kulttuurissa
ruumiillisuus, materiaalisuus, affekti, kertomus
Tieteenalat
Tieteen- ja teknologiantutkimus
Sukupuolentutkimus
Kulttuurintutkimus
Tutkimusura
Tenure track -professori, TaSTI, Tampereen yliopisto (2022-)
Akatemiatutkija, Tampereen yliopisto (2018-2023)
Yliopistotutkija, Helsingin yliopiston tutkijakollegium (2016-2018)
Dosentti, sukupuolentutkimus, Helsingin yliopisto (2015)
Suomen Akatemian tutkijatohtori, Helsingin yliopisto (2012-2016)
Yliopistonlehtori, sukupuolentutkimus, Helsingin yliopisto (2011-2012)
Tutkijatohtori, Koneen Säätiö (2011)
FT, sukupuolentutkimus, Helsingin yliopisto (2010)
Anticipating immunity: Vaccine-induced immunity and vaccine safety in the Finnish news coverage of COVID-19 vaccines
Oikkonen, V., 15 maalisk. 2024, julkaisussa: Medicine Anthropology Theory. 11, 1, s. 1-30Tutkimustuotos: Artikkeli › Tieteellinen › vertaisarvioitu
Past pathogens and precarious futures
Oikkonen, V., 2 heinäk. 2024, Critical Perspectives on Ancient DNA. Strand, D., Källén, A. & Mulcare, C. (toim.). MIT PRESS, 24 SivumääräTutkimustuotos: Luku › Tieteellinen › vertaisarvioitu
The Processuality of ‘Sex’ in Biomedicine: Exploring Stem Cell Research, Cancer Medicine and Vaccine Safety Research
Meskus, M., Oikkonen, V. & Temmes, M., 2024, (E-pub ahead of print) julkaisussa: Body & Society.Tutkimustuotos: Artikkeli › Tieteellinen › vertaisarvioitu
Sensing pain: Embodied knowledge in endometriosis
Helosvuori, E. & Oikkonen, V., 4 jouluk. 2023, (E-pub ahead of print) julkaisussa: Health. 16 SivumääräTutkimustuotos: Artikkeli › Tieteellinen › vertaisarvioitu
Conceptualizing histories of multispecies entanglements: Ancient pathogen genomics and the case of Borrelia recurrentis
Oikkonen, V., 2021, julkaisussa: JOURNAL OF SOCIAL ARCHAEOLOGY. 21, 2Tutkimustuotos: Artikkeli › Tieteellinen › vertaisarvioitu
Gender, Ethology, and Evolution
Oikkonen, V., tammik. 2021, The International Encyclopedia of Anthropology. Callan, H. (toim.). Wiley; BlackwellTutkimustuotos: Ensyklopedia-artikkeli › Tieteellinen
Introduction: Queering Health and Biomedicine
Dolezal, L., Folkmarson Käll, L., McCormack, D., Oikkonen, V. & Shildrick, M., marrask. 2021, julkaisussa: LAMBDA NORDICA: TIDSKRIFT OM HOMOSEXUALITET. 26, 2-3, s. 7-18Tutkimustuotos: Artikkeli › Tieteellinen
Introduction: Self-Tracking, Embodied Differences, and Intersectionality
Dolezal, L. & Oikkonen, V., huhtik. 2021, julkaisussa: Catalyst: Feminism, Theory, Technoscience. 7, 1, s. 1-15Tutkimustuotos: Pääkirjoitus › Tieteellinen
Post-Pandemic Futures and the Affective Appeal of Immunity
Oikkonen, V., marrask. 2021, julkaisussa: LAMBDA NORDICA: TIDSKRIFT OM HOMOSEXUALITET. 26, 2-3, s. 21-46Tutkimustuotos: Artikkeli › Tieteellinen › vertaisarvioitu
Rokotteiden vastustuksesta ja rokotusohjelmien haasteista globaalisti
Oikkonen, V., 2021, julkaisussa: Sosiologia. 58, 3, s. 293-294 2 SivumääräTutkimustuotos: Artikkeli › Tieteellinen
Jaana Parviainen
- yliopistotutkija
- Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
- Tampereen yliopisto
- +358504106764
- jaana.parviainen@tuni.fi
Lyhyt kuvaus itsestäsi
Olen filosofian dosentti ja yliopistotutkija Tampereen yliopistossa. Tutkin teknologiaa yhteiskuntafilosofisesta näkökulmasta. Viime vuosien tutkimukseni ovat käsitelleet tekoälyä, robotiikkaa, automaattista päätöksentekoa sekä dis/misinformaatiosta syntyviä ongelmia ja haasteita kansalaisille ja asiantuntijoille. Filosofinen asiantuntemukseni koskee sosiaalista epistemologiaa, teknologian filosofiaa, fenomenologiaa ja ruumiillisuuden tutkimusta.
Työtehtävät
Yliopistotutkija ja tutkimuksen johtaminen
Osaamisalueet
Teknologian filosofia, fenomenologia, ruumiillisuuden tutkimus, sosiaalinen epistemologia, ammattietiikka
Tutkimuskohteet
sosiaalinen epistemologia, teknologian filosofia
Tutkimusyksikkö
TaSTI: Research Centre for Knowledge, Science, Technology and Innovation Studies
Tieteenalat
Filosofia
Tutkimusura
Filosofian väitöskirjani (Bodies Moving and Moved, 1998) oli uranuurtava tutkimus, joka keskittyi kehollisuuden filosofiaan taidetanssin kontekstissa. Väitöskirjan keskeinen tulos oli uudenlainen epistemologinen lähestymistapa, jonka avulla voi ymmärtää ruumiillisen tiedon merkitystä ammatillisessa työssä. Väitöskirjan jälkeen tutkimuksen painopistealueiksi muotoutuvat fenomenologisesti orientoutunut teknologian filosofian ja asiantuntijuuden tutkimus sosiaalisen epistemologian näkökulmasta. Yhtenä tavoitteena on ollut kehittää ihmisen ja teknologian vuorovaikutuksen teoreettisia perusteita ruumiin fenomenologisista lähtökohdista käsin. Postdoc tutkimus aiheesta julkaistiiin monografiana Meduusan liike (2006). Hyödyntämällä fenomenologista teknologian filosofiaa olen julkaissut artikkeleita muun muassa suomalaiskoulujen digitalisaatiokehityksestä, älykaupungin digitaalisesta infrastruktuurista, massadatan generetoitumisen dynamiikasta koreografiana, singulariteetistä ja hoivarobotiikasta.
Vuosina 2008-2017 johdin viittä laajaa tutkimushanketta kehittääkseni teoreettisesti ja metodologisesti merkityksellisiä lähestymistapoja, joiden avulla voi ymmärtää asiantuntijoilta vaadittuja ruumiillisia ja emotionaalisia kykyjä ja kompetensseja jälkikapitalistisessa yhteiskunnassa. Akatemian rahoittamassa tutkimushankkeessa 'Työruumis jälkiteollisessa taloudessa' (WORKBOD, 2011-2014) hyödynsimme erilaisia tapaustutkimuksia ja teoreettisia keskusteluja hahmottaaksemme, miten tunnetyötä tehdään 2010-luvun asiantuntijatyössä. Vuodesta 2018 alkaen olen johtanut kahta laajaa tutkimushanketta, joissa keskitytty mm. disinformaatioon, tekoälyn etiikkaan ja automaattiseen päätöksentekoon julkisella sektorilla.
Koko tutkimusurani ajan olen kiinnittänyt erityistä huomiota siihen, kuinka monitieteinen tutkimusyhteistyö eri alojen tutkijoiden välillä voisi toteutua. Noin puolet julkaisuistani on yhteisjulkaisuja. Olen kirjoittanut tutkimuspapereita ja artikkeleita noin 40 tutkijan kanssa eri tieteenaloilta, jotka edustavat muun muassa sosiologiaa, informaatiotieteitä, mediatutkimusta, kauppatieteitä, kulttuuriantropologiaa ja politiikan tutkimusta.
Olen popularisoinut tiedettä monin erin tavoin. Kehitimme tutkija Anne Kosken ja teatteriohjaaja ja kirjailija Hanna Rytin kanssa uudelaisen livetiedekonseptin "Selittävä tekijä". Selittävä tekijä hyödyntää dokumenttiteatterin ja livejournalismin keinoja olematta varsinaisesti kumpaakaan. Selittävän tekijän pilottiesityksen ensi-ilta oli Tampereen yliopiston teatterimontussa 14.12.2022.
Olen julkaissut noin 80 vertaisarvioitua artikkelia ja/tai kirjan lukua, neljä monografiaa ja neljä toimitettua kirjaa. Yhteensä olen julkaissut yli 125 tieteellistä paperia. Olen ohjannut neljä väitöskirjaa ja toiminut vastaväittäjänä 10 kertaa. Olin Tampereen yliopiston hallituksessa (2013–2018) opettajien ja tutkijoiden edustajana. Olen johtanut useita monitieteisiä tutkimusprojekteja, joita ovat rahoittaneet Suomen Akatemia, Koneen säätiö, Opetusministeriö, Emil Aaltosen säätiö, Työsuojelurahasto, Tekes, Liikesivistysrahasto, Suomen Kulttuurirahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto ja Gyllengergin säätiö.
DIG1t0-hankkeessa (Demokratian digitaaliset piilo-ompeleet: Kielen ja algoritmien politiikan vaikutukset hauraassa asemassa oleviin kansalaisiin, 2022-2025) tutkitaan digitaalisten palvelujen automatisaatiota ja sen vaikutuksia demokratian toimintaedellytyksiin erityisesti haavoittuvassa asemassa olevien kansalaisten näkökulmasta. Kysymme, millaista tiedollista (epä)oikeudenmukaisuutta automatisoidut digitaaliset palvelut tuottavat ja miten tällainen algoritminen vallankäyttö muuttaa demokratian toimintaedellytyksiä.
Metodologisesti hankkeessa hyödynnetään kansalaistiedettä. Mukana on kolme Mielen ry:n kokemusasiantuntijaa, jotka ovallistuvat aineistonhankintaan ja analyysiin. Monitieteisessä hankkeessa yhdistetään luovalla tavalla kansalaistiede, kielitieteellinen ja yhteiskuntatieteellinen empiirinen tutkimus tekoälyn etiikkaan, filosofiseen epistemologiaan ja politiikan teoriaan. Monimuotoista laadullista aineistoa hyödyntävässä hankkeessa käytetään analyysimenetelminä multimodaalista vuorovaikutusanalyysia, asiakirja-analyysia ja argumentaatioanalyysia. Hankkeen tulokset jalkautetaan yleisön koettavaksi tutkijat ja kanssatutkijat lavalle nostavan livetiedetapahtuman keinoin.
Suomen Dosenttiliitto, hallituksen jäsen ja sihteeri
Tampereen Dosenttiyhdistys, hallituksen jäsen ja varapuheenjohtaja
Tampereen Akateemiset Naiset ry, hallituksen jäsen
Tampereen yliopiston hallituksen jäsen (2013–2018)
Parviainen, J. & Coeckelbergh, M. (2024) Sophia the robot as a political choreography to advance economic interests: An exercise in political phenomenology and critical performance-oriented philosophy of technology. In: Diachronic Perspectives on Embodiment and Technology: Gestures and Artefacts (Eds.) Thiemo Breyer, Alexander Gerner, Niklas Grouls, Johannes Schick. Springer, pp. 57-66
Jensen, R., Jonasson, C., Gartmeier, M. & Parviainen, J. (2023) Learning from errors in digital patient communication: Professionals’ enactment of negative knowledge and digital ignorance in the workplace. Journal of Workplace Learning https://doi.org/10.1108/JWL-12-2022-0177
Kinnunen, T., Parviainen, J. & Haho, A (2023) The Skills and Ethics of Professional Touch: From Theory to Practice. Palgrave Macmillan
Parviainen, J. (2023) The politics of imaginary technologies: Innovation ecosystems as political choreographies for promoting care robotics in health care. In: Handbook of Critical Studies of Artificial Intelligence, ed. Simon Lindgren. Edward Elgar, 793-803. DOI: https://doi.org/10.4337/9781803928562.00080
Parviainen, J. & Koski, A. (2023) ‘In the future, as robots become more widespread’. A phenomenological approach to imaginary technologies in healthcare organisations’. In: The Oxford Handbook of Phenomenologies and Organization Studies, eds. François-Xavier de Vaujany, Jeremy Aroles, and Mar Perezts. Oxford University Press, 277–296.
Sendra, A., Torkkola, S. & Parviainen, J. (2023) AstraZeneca vaccine controversies in the media: Theorizing about the mediatization of ignorance in the context of the COVID-19 vaccination campaign. Health Communication https://doi.org/10.1080/10410236.2023.2171951
Parviainen, J. Koski, A., & Alanen, P. (2022). Tackling the Corona pandemic: Managing nonknowledge in political decision-making. In M. Gross & L. McGoey (eds.), Routledge International Handbook of Ignorance Studies (2nd edition) (pp. 211–220). London: Routledge
Auvinen, P., Parviainen, J., Lahikainen, L. & Palukka, H. (2021) Discussion protocol for alleviating epistemic injustice: The case of community rehabilitation interaction and female substance abusers. Social Sciences 10(2), 45; https://doi.org/10.3390/socsci10020045
Parviainen, J. & Koski, A. & Torkkola, S. (2021) ‘Building a ship while sailing it’. Epistemic humility and the temporality of non-knowledge in political decision-making on the COVID-19. Social Epistemology: A Journal of Knowledge, Culture and Policy 10.1080/02691728.2021.1882610
Parviainen J., Ridell S. (2021) Infrastructuring Bodies: Choreographies of Power in the Computational City. In: Nagenborg M., Stone T., González Woge M., Vermaas P.E. (eds) Technology and the City. Philosophy of Engineering and Technology, vol 36. Springer, Cham. https://doi.org/10.1007/978-3-030-52313-8_8
Parviainen, J. & Coeckelbergh, M. (2020) The political choreography of the Sophia Robot: From robot rights and citizenship to political performances for the social robotics market. AI & Society. DOI: 10.1007/s00146-020-01104-w
Van Aerschot, L. & Parviainen, J. (2020) Robots responding to care needs? A multitasking care robot pursued for 25 years, available products offer simple entertainment and instrumental assistance. Ethics and Information Technology Available at https://doi.org/10.1007/s10676-020-09536-0
Parviainen, J., Van Aerschot, L., Särkikoski, T., Pekkarinen, S., Melkas, H. & Hennala, L. (2019) Motions with emotions? A phenomenological approach to understand the simulated aliveness of a robot body. Techné: Research in Philosophy and Technology, 23(3): 318–341. https://www.pdcnet.org/collection/show?id=techne_2019_0023_0003_0318_0341&file_type=pdf
Parviainen, J. & Lahikainen, L. (2019) Negative expertise in the conditions of manufactured ignorance: Epistemic strategies, virtues, and skills. Synthese, pp. 1–19. https://doi.org/10.1007/s11229-019-02315-5
AstraZeneca Vaccine Controversies in the Media: Theorizing About the Mediatization of Ignorance in the Context of the COVID-19 Vaccination Campaign
Sendra Toset, A., Torkkola, S. & Parviainen, J., 2024, julkaisussa: HEALTH COMMUNICATION. 39, 3, s. 541-551Tutkimustuotos: Artikkeli › Tieteellinen › vertaisarvioitu
Disinformaation torjuntaa verotuksen keinoin
Parviainen, J., 14 kesäk. 2024, julkaisussa: Yhteiskuntapolitiikka. 89, 3, s. 295–302 8 SivumääräTutkimustuotos: Artikkeli › Tieteellinen
Robotics
Laitinen, A., Parviainen, J., Sahlgren, O. & Rantala, J., 2024, Concise Encyclopedia of Applied Ethics in the Social Sciences. Takala, T. & Häyry, M. (toim.). Edward Elgar, s. 181-187 (Elgar Encyclopedias in the Social Sciences series).Tutkimustuotos: Ensyklopedia-artikkeli › Tieteellinen › vertaisarvioitu
Sophia the Robot as a Political Choreography to Advance Economic Interests: An Exercise in Political Phenomenology and Critical Performance-Oriented Philosophy of Technology
Parviainen, J. & Coeckelbergh, M., 2024, Diachronic Perspectives on Embodiment and Technology: Gestures and Artefacts . Breyer, T., Gerner, A., Grouls, N. & Schick, J. (toim.). Springer, s. 57-66 10 Sivumäärä (Philosophy of Engineering and Technology; Vuosikerta 46).Tutkimustuotos: Luku › Tieteellinen › vertaisarvioitu
Datafication in public self-services – Hidden agendas on data providing systems in employment services: Paper presentation
Teräsahde, S., Parviainen, J., Rantala, J., Kuusipalo, P. & Koski, A., 7 kesäk. 2023.Tutkimustuotos: Other conference contribution › Tieteellinen
Dosentit - yliopiston merkittävä voimavara
Juuti, R. (Toimittaja), Aspatwar, A. (Toimittaja), Björkman, J. (Toimittaja), Bärlund, M. (Toimittaja), Juuti, P. (Toimittaja), Nikunen, M. (Toimittaja), Parviainen, J. (Toimittaja) & Pessi, T. (Toimittaja), 2023, Tampereen dosenttiyhdistys ry. 94 Sivumäärä (Tampereen dosenttiyhdistyksen julkaisuja; nro 4)Tutkimustuotos: Kokoomateos › General public
In the Future, as Robots Become More Widespread: A Phenomenological Approach to Imaginary Technologies in Healthcare Organizations
Parviainen, J. & Koski, A., 2023, The Oxford Handbook of Phenomenologies and Organization Studies. de Vaujany, F.-X., Aroles, J. & Pérezts, M. (toim.). Oxford University Press, s. 277-296 20 SivumääräTutkimustuotos: Luku › Tieteellinen › vertaisarvioitu
Latourin toimijaverkostoteoria tutkijan matkaoppaana
Teräsahde, S., Parviainen, J., Alanen, P. & Rantala, J., jouluk. 2023, julkaisussa: Sosiologia. 60, 3-4, s. 166-178 1.Tutkimustuotos: Artikkeli › Tieteellinen › vertaisarvioitu
Learning from errors in digital patient communication: professionals’ enactment of negative knowledge and digital ignorance in the workplace
Jensen, R., Jonasson, C., Gartmeier, M. & Parviainen, J., 2023, julkaisussa: Journal of workplace learning. 35, 5, s. 432-449 18 SivumääräTutkimustuotos: Artikkeli › Tieteellinen › vertaisarvioitu
Non-knowledge in Medical Practices: Approaching the Uses of Social Media in Healthcare from an Epistemological Perspective
Sendra Toset, A., Torkkola, S. & Parviainen, J., 12 huhtik. 2023, julkaisussa: Journal of Digital Social Research. 5, 1, s. 70-89Tutkimustuotos: Artikkeli › Tieteellinen › vertaisarvioitu
Pia Vuolanto
- akatemiatutkija
- Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
- Tampereen yliopisto
- +358503186240
- pia.vuolanto@tuni.fi
-
Sähköposti: pia.vuolanto(at)tuni.fi
Työtehtävät
Työskentelen tutkijana Tampereen yliopiston Tiedon, tieteen, teknologian ja innovaatioiden tutkimuskeskuksessa. Akatemiatutkijan hankkeeni koskee vaihtoehtohoitojen tutkimusalan kehitystä kuudessa Euroopan maassa. Toimin vastuullisena johtajana Euroopan unionin Horisontti 2020 -tutkimusrahoituksen puiteohjelmasta rahoitetussa Rokote-epäröinnin kohtaaminen Euroopassa VAX-TRUST -hankkeessa. Johdin tutkimushanketta lääketiedekriittisyydestä yhdessä VTT Johanna Nurmen kanssa. Minulla on ollut kaksi hanketta antroposofisesta lääkinnästä. Toimin aktiivisesti STI Tampere -verkostossa, joka kokoaa yhteen Tampereen yliopiston tieteen- ja teknologiantutkijoita ja innovaatiotutkijoita.
Osaamisalueet
Tutkimukseni koskee tieteellisiä kiistoja, tieteen kritiikkiä ja tieteen yhteiskunnallista asemaa. Tutkin erityisesti terveyteen liittyviä kiistoja, lääketiedekriittisyyttä ja tiedontuotantoa eri vaihtoehtoisissa terveyden hoitamisen käytännöissä. Olen kiinnostunut tieteen rajoista ja asiantuntijoiden asemasta ja asiantuntijuudesta nyky-yhteiskunnissa. Tutkimuksessani yhdistän tieteensosiologiaa ja –filosofiaa, tieteen- ja teknologiantutkimusta ja korkeakoulututkimusta. Olen paneutunut myös terveyssosiologiaan, erityisesti täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen käyttöön Suomessa ja Euroopassa sekä terveydenhuollon ammattilaisten käsityksiin vaihtoehtohoidoista. Teen tutkimusta kansalaisten ja terveydenhuollon ammattilaisten rokote-epäröinnistä.
Tutkin myös täydentävien ja vaihtoehtoisten hoitojen tiedontuotantoa. Mediassa, sairaaloissa ja terveysasemilla kiistellään lääketieteen ulkopuolisista ns. vaihtoehtohoidoista, kuten homeopatiasta ja kiinalaisesta lääkinnästä. Vaihtoehtohoidoista on tulossa entistä kiistanalaisempia, kun vaihtoehtohoitojen tutkimus pyrkii tieteen kentälle. Vaihtoehtohoitojen tutkimusala haastaa ja kyseenalaistaa näyttöön perustuvaa lääketiedettä. Olen toimittanut aiheesta kirjan Complementary and Alternative Medicine: Knowledge Production and Social Transformation yhdessä ruotsalaisen Jenny-Ann Brodin Danellin ja australialaisen Caragh Brosnanin kanssa.
Tutkimusyksikkö
Yhteiskuntatieteiden tiedekunta, Tiedon, tieteen, teknologian ja innovaatioiden tutkimuskeskus
Tieteenalat
tieteen- ja teknologiantutkimus, sosiologia, terveyssosiologia, korkeakoulututkimus
Valtteri Vähä-Savo
- apurahatutkija, post doc -tutkimus
- Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
- Tampereen yliopisto
- +358401901347
- valtteri.vaha-savo@tuni.fi
Lyhyt kuvaus itsestäsi
Olen tutkija Tampereen yliopiston Tieteen, teknologian ja innovaatioiden tutkimuskeskuksessa. Parhaillaan työskentelen Koneen Säätiön rahoittaman Sisäisen totuuden arviointi -hankkeeni parissa (2021-2 024). Olen Tampere Research Group for Cultural and Political Sociology (TCuPS) tutkimusryhmän pitkäaikainen jäsen. Kuulun European Sociological Association RN-15: Global, transnational and cosmopolitan sociology tutkimusverkoston johtokuntaan. Lisäksi olen Research Group for Epistemic Matters (REM) -tutkimusryhmän jäsen. Tutkimusintresseihini kuuluvat tieteen ja teknologian tutkimus, globaali ja ylikansallinen sosiologia, hallinnan analytiikka, assosiaatioiden sosiologia, tutkimusetiikka, laadulliset menetelmät sekä posthumanistiset lähestymistavat.
Vähä-Savo, Valtteri & Venla Koivuluhta (2024) Three-dimensional trust: Disentangling trust relations in the context of converted asylum seekers. Journal of Ethnic and Migration Studies. https://doi.org/10.1080/1369183X.2024.2419502
Vähä-Savo, Valtteri & Venla Koivuluhta (2024) Building belief in belief – Navigating moral tensions through category work while assisting converted asylum seekers in Finland. In Lena Rose & Ebru Özturk (eds.) Asylum and Conversion from Islam to Christianity in Europe: Interdisciplinary Approaches. London: Bloomsbury Publishing, 103-123.
Vähä-Savo, Valtteri, Joa Hiitola, Tuuli Innola, Anna Rönkä, Helena Louhela, Sanna Mustasaari ja Seija Jalagin (2003) Syljen jäljistä varjosukupuihin: tutkimus kaupallisten DNA-teknologioiden vaikutuksista moninaisiin suhteisiin. Sosiologia (60)3-4, 195-211.
Välimaa, Mira, Valtteri Vähä-Savo & Johanna Hiitola (2023) Enrolling around – Reconfiguring place and space in the wake of a new reception centre in a small rural town. Population, Space and Place 29(3). http://doi.org/10.1002/psp.2623
Hiitola, Johanna, Zeinab Karimi & Valtteri Vähä-Savo (2021) Epävarmuuden jatkumot: Prekaarisuuden muodot ja sukupuolistunut väkivalta pakkomuuttajien elämänkuluissa. [Continuums of uncertainty: Forms of precarity and gendered violence in the lives of forced migrants]. Sukupuolentutkimus-Genusforskning 34(3), 34-46.
Vähä-Savo, Valtteri, Jari Luomanen & Pertti Alasuutari (2021) Between rationalism and romanticism: metaphors in managing conflicting institutional logics in science and technology parks. Culture and Organization. https://doi.org/10.1080/14759551.2021.1969650
Hiitola, Johanna & Valtteri Vähä-Savo (2021) Reassembling attachments: place and well-being among Afghan refugees in a small rural town. Journal of Ethnic and Migration Studies. https://doi.org/10.1080/1369183X.2021.1905507
Hiitola, Johanna & Valtteri Vähä-Savo (2021) Genres of Departure: Forced Migrants’ Family Separation and Personal Narratives. Nordic Journal of Migration Research, 11(3), 235–249. DOI: http://doi.org/10.33134/njmr.372
Vähä-Savo, Valtteri (2020) Cross-national comparisons in epistemic governance: analysis of parliamentary debates from eight countries. Contemporary Politics, 26(5), 597-615. https://doi.org/10.1080/13569775.2020.1813931
Vähä-Savo, Valtteri (2020) Decoupling spheres of belonging in the Nordic welfare states. In Hiitola, Johanna, Kati Turtiainen, Sabine Gruber & Marja Tiilikainen (Eds.) Family life in transition: Borders, transnational mobility and welfare society in the Nordic countries. London: Routledge, 10-20.
Vähä-Savo, Valtteri, Jukka Syväterä & Leena Tervonen-Gonçalves (2019) The authority of meta-organisations: Making the International Association of National Public Health Institutes attractive to prospective members. European Journal of Cultural and Political Sociology, 6(4), 474-502. https://doi.org/10.1080/23254823.2019.1612262
Alasuutari, Pertti; Valtteri Vähä-Savo & Laia Pi Ferrer (2019) National Self-Image as a Justification in Policy Debates: An International Comparison. New Global Studies, 13(2), 167–189. https://doi.org/10.1515/ngs-2018-4038
Alasuutari, Pertti & Valtteri Vähä-Savo (2018) Owning worldwide principles: The case of American exceptionalism. Social Science Information, 57(4), 533-552. https://doi.org/10.1177%2F0539018418816192
Vähä-Savo, Valtteri (2016) Sektoritutkimuksen genealogia. [Genealogy of Sectoral Research]. Acta Universitatis Tamperensis 2138. Tampere: Tampere University Press.
Maria Temmes
- apurahatutkija, post doc -tutkimus
- Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
- Tampereen yliopisto
- +358504427631
- maria.temmes@tuni.fi
Lyhyt kuvaus itsestäsi
Maria Temmes valmistui sukupuolentutkimuksen tohtoriksi Central European Universityssa vuonna 2018. Hänen tutkimuksensa keskittyy feministiseen tieteen ja teknologian tutkimukseen, tarkastellen biolääketieteen sosiologisia, historiallisia sekä yhteiskunnallisia ulottuvuuksia. Hän työskentelee tutkijatohtorina Suomen Akatemian ja Koneen säätiön rahoittamassa projektissa Gendered Chronic Disease, Embodied Differences and Biomedical Knowledge (GENDIS).
Tutkimuskohteet
Endometrioosin, migreenin ja fibromyalgian biolääketieteellinen tutkimus
Systeemilääketiede
Yksilöllistetty lääketiede
Tieteenalat
Sukupuolentutkimus
Tieteen- ja teknologiantutkimus
Kulttuurintutkimus
Tutkimusura
PhD, Comparative Gender Studies, Central European University (2018)
Instructor, Asian University for Women (2018–2019)
Assistant Professor in Comparative Gender Studies, Asian University for Women (2019–2021)
Tutkijatohtori, Tampereen yliopisto (2021–2025)
Lilli Aini Rokkonen
- apurahatutkija, post doc -tutkimus
- Yhteiskuntatieteiden tiedekunta
- Tampereen yliopisto
- +358505699208
- lilliaini.rokkonen@tuni.fi
Lyhyt kuvaus itsestäsi
Olen yhteiskuntapolitiikasta tieteen- ja teknologiantutkimuksen puolelle siirtynyt tutkija, jonka tutkimusintressejä yhdistää feministinen tutkimusperinne. Työskentelen tutkijatohtorina sukupuolittuneita sairauksia tarkastelevassa työryhmässä, jossa tutkin hormonaalista migreeniä.
Tutkimuskohteet
Sukupuolittuneet sairaudet, hormonaalinen migreeni, krooninen kipu,
feministinen tutkimus, äitiystutkimus
Tieteenalat
Tieteen- ja teknologiantutkimus
Yhteiskuntapolitiikka
Sukupuolentutkimus